Espoon kirjailijat ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.espoo.fi/kirjasto/kirjailijat .
Yhteydenottoa varten on osoite sekä puhelinnumero, ei valitettavasti sähköpostiosoitteita.
Kokoelmia löytyy aineistohaku Plussasta useampiakin esim. hakusanoilla "vuodenajat ja runot", "vuodenajat ja aforismit" tai "luonto ja runot". Hyödyllisiä voisivat olla etenkin Salme Saureen toimittama "Hyvien päivien kirja" tai Hannu Mäkelän toimittama "Runon vuodenajat". Molemmat ovat saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa (saatavuustiedot Plussasta).
Kaija Koon diskografia:
*Kun savukkeet on loppuneet, 1986
*Tuulten viemää, 1993
*Tuulikello, 1995
*Unihiekkamyrsky, 1997
*Operaatio jalokivimeri, 1998
*Tinakenkätyttö... ja muita tarinoita, 1999
*Parhaat, 2000
( Lähteet: http://www.rocktops.fi/artistit/kaijakoo/ ja http://www.universalmusic.fi/kaijakoo/).
(Kaija Koon esittämiä kappaleita löytyy myös muutamilta kokoelmaäänitteiltä, esim.
*80-luvun huiput 4, 1995
*Puhu hiljaa rakkaudesta, 1999
*Laulava sydän, 2000)
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Painettua tietoa kesyrotasta:
SALO, Outi Pauliina: Kesyrotat. WSOY, 1992.
(Saatavana Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuisten lainausosastolta)
Lehtiartikkeleita:
HELMINEN, Pia: Kesyrotta on seurallinen lemmikki. Animalia (2000) nro 1 s. 13
TENGVALL, Helena: ik! Rotta. Animalia (1997) nro 1 s. 20
Internet-osoitteita kesyrotasta:
http://personal.inet.fi/yhdistys/skey
http://www.co.jyu.fi/osjhinfo/kesyrotta.html
http://sinuhe.jypoly.fi/~niskmirj.98.t/hoito.htm
http://www.sey.fi/rotta.html
http://www.nicehouse.fi/lemmikit/jyrsijat/rotta.htm
Jane Austenin kirjan Ylpeys ja ennakkoluulo "jatko-osa" on Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto, WSOY 1997 (alkuteokset Pemberley ja An unqual marriage). Kirjaa on kirjastoissa, pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustiedot näet osoitteessa http://www.libplussa.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat leijanrakentamisen oppaat: Bondestam, Mårten, Better kites--Parempia leijoja (2000); Eden, Maxwell, The magnificent book of kites--explorations in design, construction.. (1998); Baker, Rhoda, Making kites--how to build and fly your very own kites - from simple.. (1993) Niiden saatavuuden näette nettisoitteesta http://www.libplussa.fi
Teetkö kouluun esitelmää kirjastonhoitajasta? Esittäessäsi kysymyksiä Kysy Kirjastonhoitajalta - palvelulle esität ne kirjastonhoitajille ympäri Suomen. En voi siis "kertoa elämästäni" sillä meitä on monta ja näin ollen monta erilaista elämäntarinaa. Tästä palvelusta saat tarkempia tietoja yleisten kirjastojen verkkopalveluyksiköstä toimitus@kirjastot.fi .
Onpa vaikea kysymys. Jamaikalaisnuorten arjesta on todella vaikea löytää aineistoa, varsinkaan suomeksi. Marianne Backlen kuvaa romaanissaan "Donovan" samannimistä 9-vuotiasta poikaa, joka kirjan alussa asuu Kingstonissa mutta myöhemmin muuttaa vuodeksi Suomeen. Tämän kirjan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Muuten löysin aiheesta vain muutamia englanninkielisiä lehtiartikkeleita, joissa referoitiin jamaikalaisnuoriin kohdistuneita psykologisia tutkimuksia. Näiden sanoma oli tiivistettynä se että, jamaikalaisperheissä samoin kuin kouluissa kasvatusasenteet ovat varsin ankarat ja autoritaariset. Ruumiillinen rangaistus on tavallista. Mielenkiintoista on se, että nuorempiin teini-ikäisiin suhtaudutaan...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ on saatavissa lista heprean kielisistä kirjoista. Valitaan monipuolinen haku, jossa voidaan valita kieleksi heprea ja aineistoksi vain kirjat. Näin saadaan noin kaksisataa kirjaa, joista osa on oppi- ja sanakirjoja. Plussasta selviää myös aineiston saatavuustiedot.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy pari kirjaa, joissa kerrotaan lyhyesti Leena Krohnista. Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.p. v. 2000 sekä Kotimaisia nykykertojia osa 3.
Internetissä WSOY:n kirjailijagalleriassa on luettelo Leena Krohnin kirjoista, osoite on http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/d4…
Leena Krohn vastailee muun muuassa elämäänsä koskeviin kysymyksiin kotisivullaan Kysymyksiä ja vastauksia-osastossa, jonka osoite on http://www.kaapeli.fi/krohn/FAQ.htm
Leena Krohnin Finlandia-palkitusta teoksesta ja vähän hänen elämästänsäkin kerrotaan osoitteessa
http://www.cc.jyu.fi/jyucomm/nettiset/ns001/juttu015-i.html
Jämsänkoski kuului vuonna 1918 vielä Jämsään. Se erosi Jämsästä 1925. Jämsänkosken seurakunta perustettiin samana vuonna. Tietääksemme vasta tuolloin Jämsänkoskelle rakennettiin ensimmäinen hautausmaa.
Ainakin seuraavissa teoksissa (Jukka Rislakin Kauhun ajan, 1995 lisäksi) on tietoa vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (ja Jämsänkoskella):
- Toivonen, Raimo: Papit kansalaissodassa, 2000.
- Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, osa 2 : Valkoinen terrori, 1967.
- Kärsimysten tieltä : kymmenvuotismuistoja, 1928.
- Keskisuomalaiset sotapolulla : kappale Suomen vapaussodan historiaa, 1918.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920 (myös äänikirjana).
- Suomen vapaussota vuonna 1918...
Tein haun google -hakupalvelulla www.google.com hakusanana krokotiilit ja muutama suomenkielinen sivu löytyi, ihan hirveästi tietoa ei löytynyt. Katsopa seuraavia
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dunder.webcentral.com.au/vaarallinen/dge_saltwater.htm
Krokotiili on matelija joten iloa on varmasti myös matelijoiden aisteja käsittelevästä artikkelista
http://msnhomepages.talkcity.com/StudentUnion/cursus56/matelijoidenaist…
Krokotiilivitsejä, ei siis mikään tietosivu, on osoitteessa http://www.phnet.fi/public/www-vitsit/elain_krokotiili.html
Suosittelen myös sivua http://crocodilian.com/ vaikka siinä kielenä onkin englanti. Kuvista ja lajinimistä on varmasti hyötyä.
Veijo Merestä on kirjoitettu elämänkerta:
Sihvo, Hannes: Veijo Meri--täynnä liikettä (1998).
Lisäksi hänestä löytyy tietoa monista teoksista, kuten:
Kansallisgalleria--suuret suomalaiset [5]--Moderni Suomi--(1965-1995) (1997)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäivään (1994)
Juhani Salokannel: Linnasta saarikoskeen (1993)
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990)
Veijo Merestä kirjoitettuja aikakauslehtiartikkeleita löytyy kirjastosta Aleksi-tietokannasta, ja sanomalehdissä ilmestyneitä kirja-arvosteluja löytyy kirjastosta Kirjallisuusarvosteluja (B)kaunokirjallisuus - lehdistä.
Internetistä löytyi muutamia linkkejä Veijo Mereen:
http://www....
Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen:
Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987.
Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985.
Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista.
Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Kirjailijoista etsitään tietoja kirjaston yleisöpäätteellä kirjoittamalla asiasanaksi kirjailijan nimi Meri Veijo.
Löytyy esim. teokset: Sihvo, Hannes: Veijo Meri - täynnä liikettä. 1998
Kansallisgalleria ---Suuret suomalaiset. 5. 1997
Kirjastossa on myös kirjailijahakemistoja, joissa on tietoja suomalaisista kirjailijoista ja
Veijo Merestä esim:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.
Salokannel, Juhani: Linnasta Saarikoskeen -- Suomalaisia kirjailijakuvia.
Artikkeleiden lopussa on lähdeluettelot, joista saat lisää tietoa kirjailijoista.
Romaanista Manillaköysi löytyy kirjoitus teoksessa
Polkunen, Mirjam: Romaani ja tulkinta. 1973
Kannattaa käydä kirjastossa.
Katso myös nettisivua
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/...
Inger Edelfeldtistä löytyy aika niukasti tietoa. Osoitteessa http://www.mukkula.org/kirjailijat/esittelyt/edelfeldt-i-suomi.htm on kirjailijasta ja hänen tuotannostaan lyhyt esittely. Ruotsinkielisiltä
sivuilta osoitteesta http://www.geocities.com/sabeteli/ löytyy henkilötietojen lisäksi linkkejä mm. kirja-arvosteluihin. Lisäksi Sarjainfo-lehdessä 1986:1, s.
15-21 on Edelfeldtin haastattelu. Lehteä voit lainata Porin kaupunginkirjastosta.
Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Millennium-palkintosta vastaa Ministeri Jaakko Iloniemi, (09) 6189 9426 email:jaakko.iloniemi@sitra.fi. Sitra Itämerentori 2, PL 160 00181 Helsinki Puhelin (09) 618 991 Faksi (09) 645 072. Sitran yhteystietosivut suomeksi http://www.sitra.fi/index_yhteystiedot.html ja myös englanniksi http://www.sitra.fi/english/index_contacts.html
Millenium-palkinto annetaan henkilölle, yhteisölle tai projektille tunnustuksena tulevaisuuteen suuntautuvasta, teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja.
