Kirjassa "Kirjastostrategia : kirjastojen strateginen suunnittelu / toim. Vesa Niinikangas. 1992" käsitellään SWOT-analyysiä ainakin kahdessa artikkelissä. Artikkeleiden lähtökohta on nimenomaan miten analyysiä voidaan soveltaa kirjastoissa.
Kysymäänne aineistoa ei valitettavasti löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston, eikä pääkaupunkiseudun aineistokokoelmasta http://www.libplussa.fi/
Kysymys kannattaa kysymys Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran http://www.finlit.fi/ tietopalveluun tai ottaa yhteyttä Ilmari Kianto-seuraan: Ilmari Kianto Seura
Leo Karttimo, 711315
Kaaritie 13
89600 SUOMUSSALMI
LINNEA -tietokannoista,jotka ovat yleisissä kirjastoissa nykyisin myös asiakkaiden itsenäiskäytössä, löytyi hakusanalla hitsausrailo* seuraava teos:
Grönlund, Eero : Hitsausrailot : vaatimukset, valmistusmenetelmät, toleranssit ja taloudellisuus [julkaisija: Suomen metalli-, kone- ja sähköteknisen teollisuuden keskusliitto, MET ry.] [Helsinki] : Metalliteollisuuden kustannus, 1990. 52 s. : kuv. ; 30 cm. (Tekninen tiedotus / MET, ISSN 0788-0987 ; 1990, 6) ISBN: 951-817-465-2.
Sitä näyttäisi teknillisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukirjastojen lisäksi olevan myös joissakin maakuntakirjastoissa. Tarvittaessa kaukolainapyynnön voi jättää lähimpään kirjastoon.
Hitsausrailoja ja railonvalmistusta käsitteleviä julkaisuja, joista osa on...
Hei!
Tässä joitain, jotka tuntuisivat sopivilta:
Waldteufel, EmilFamous waltzes (cd)
Vacher, ÉmileCreateur du genre musette (cd) : javas, polkas, valses 1927-1939
Ugarte, EnriqueValse musette (cd)
Paris musette (cd)
Denécheau Jâse Musette: Le musette à Paris (cd)
Tämän lisäksi Edith Piafilta ja Mireille Mathieulta löytyy myös valsseja. Heidän levytyksiinsä kannattaa tutustua.
Vielä tulee mieleen iki-ihana klassikko "Sous de ciel de Paris" eli "Pariisin taivaan alla.
Internet-osoitteessa http://www.paroles.net/ löytyy tietoa ranskalaisista chansoneista, myös valsseja täältä löytyy.
Otavan Tietosanakirjan (Mitä Missä Milloin) mukaan bonus on latinaa ja tarkoittaa suomeksi 'hyvä'. Werner Söderströmin Nykysuomen tietosanakirjan mukaan bonus on hyvitys, lisäpalkkio. Bonusta käytetään erilaisten taloudellisten suoritustenbonus kuten vakuutusmaksujen, kauppatoimien, voitonjaon ja palkanmaksun yhteydessä. Esim. moottoriajoneuvovakuutuksissa myönnetään vahingottomilta vakuutuskausilta bonus (maksualennus).
Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2000 löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/kkansl/julkaisut/ta00/index.htm . Budjetin loppusumma on 15 833 869 000 markkaa, jakautuminen eri toimialoille kannattaa katsoa ko. verkkosivuilta.
Hedelmäpuiden varttamista eli jalontamista käsitellään lähes kaikissa puutarhanhoidon yleisteoksissa ja niihin varmasti olettekin tutustunut, koska olette varttanut omenapuita.
Metsäntutkimuslaitoksen sivuilla http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/treebreeding/slides/dia15.htm olevassa metsänjalostuksen kuvasarjassa sanotaan varttamisesta, että "pluspuiden monistaminen varttamalla on sekä metsänjalostustutkimuksen ja jalostustyön että jalostetun metsänviljelyaineiston tuottamisen perusta".
Yliopistokirjastojen LINNEA- sekä eViikki-tietokannoista löytämäni kirjallisuuden perusteella ainakin männyn, koivun, kuusen ja hevoskastanjan varttamista on harjoitettu ja tutkittu. Seuraavassa luettelossa on tutkimukseen liittyviä raportteja ja...
Voltaire (1694-1778) on tämän ajatuksen isä. Lentävien lauseiden sanakirja (Suomen kielen sanakirjat 5, 1982) antaa sanamuodon "Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se". Outi Lauhakankaan toimittama Sitaattimestarin muistelmat (1998) sanoo: "Olen kaikesta eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla eri mieltä". Eri sitaateilla on siis eri suomentaja, kumpikaan kirja ei ilmoita suomentajansa nimeä.
Ruotsinnokset ovat seuraavat:
Greene: Monsignore Quijote
Endo: Samurajen, Tystnad
Bernanos: Prästmans dagbok
Mauriac: Ormboet
Irving: En bön för Owen Meany
Camus: Fallet
Mauriacin Pyhää suudelmaa ei ilmeisestikään ole käännetty ruotsiksi!
Hei,
Itse laki ja sen viimeisin muutos löytyy osoitteesta www.finlex.fi. Klikkaa "lainsäädäntö" ja ruksaa "hae säädöksen numerolla tai nimellä" ja kirjoita laatikkoon "asunto-osakeyhtiölaki".
Kuluttajaviraston sivuilta löytyy tietoa asumisesta ja kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiössä osoitteesta: http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/asuminen/kunnossa.html. Tiedot ovat kesäkuulta 2001.
Ympäristöministeriön päätöksessä N:o 1209/95 ( http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/arvot.htm ) määritellään rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot.
Tämän luettelon mukaan valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) ohjeelliseksi arvoksi on määritelty
24 000 mk. Luettelossa ei mainita kyykäärmettä, mutta seuraavien käärmeiden ohjeelliset arvot on annettu: kangaskäärme (Coronella austriaca)15 000 mk, rantakäärme (Natrix natrix) 1 500 mk
sisilisko (Lacerta vivipara) 100 mk, vaskitsa (Anguis fragilis) 1 200 mk.
Suurin keko koko Euroopassa on löydetty Nummi-Pusulasta. Se oli vuonna 1990 kaksi metriä korkea, läpimitaltaan keskimäärin 5,8 m ja tilavuudeltaan yli 26 kuutiometriä. Korkein keoista on Ypäjältä löydetty 2,6 metriä korkea keko.
Lähteet: Suomen kuvalehti 1993, nro 31, sivut 32-33 (myös kuva) ja Hölldobler Bert: Muurahaiset; Art House 1996 (ISBN=9518841942) s.207
Uskonnollista sanastoa löytyy laajoista suomi-englanti tai englanti-suomisanakirjoista esim.
HURME, Raija: Uusi suomi-englanti suursanakirja. WSOY, 1987.
REKIARO, Ilkka. Nykyenglannin käyttösanasto aihealueittain. Gummerrus, 1997.
(aiheena mm. uskonto, tosin sanasto on suppea)
Jos näiden teosten sanasto ei riitä ja tarvitset erikoisterminologiaa, kehoitan tiedustelemaan
sanastoa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta, internet -osoite on:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/kotisivu.html tai puh.09-19123870
Sirkka Marttila...
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Mustarastas kokoelmasta Kurkiaura (1930):
Mustarastas
Keväimessä mustarastas
lauloi laulun tulisen.
Kaiku vain ja tyhjyys vastas
lauluun sen.
Osaa laulajan se kiittää
aina syksyn tulohon:
kaiun ääntä riittää, riittää,
tyhjän syli syvä on!
Runo löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
Tweedledum ja Tweedledee esiintyvät Lewis Carrollin kirjassa Liisa peilimaailmassa
(Through the looking glass). Suomenkielisessä käännöksessä nimet ovat Tittelitom ja Tittelityy.
Kirjan ovat kääntäneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner.
Yleensä listaus eri kielistä suomen kieleen käännetyistä kirjoista saadaan varsin yksinkertaisella haulla Suomen kansallisbibliografiasta. Koska suurin osa Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa kirjoitetusta kaunokirjallisuudesta on kuitenkin kirjoitettu englanniksi (en löytänyt yhtään suoraan iirinkielestä käännettyä) eikä tietokannasta voi rajata käännöksiä kansallisuuden perusteella, perustuu listani osittain muistinvaraiseen tietoon, osittain olen käyttänyt apunani kustantajaluetteloita, Contemporary Authors -romppua ym.Rajanveto irlantilaisten ja pohjois-irlantilaisten kirjailijoiden välille on vaikeaa, kulttuuriset rajat eivät Irlannissa useinkaan noudattele valtiollisia rajoja. Monia irlantilaisia kirjailijoita on myös emigroitunut...
Kyllä historiallisia nuortenkirjoja vielä julkaistaan. Suomalaisista kirjailijoista tuotteliain on ollut Maijaliisa Dieckmann, joka kirjoitti 80-luvulla sarjan kaksososista, jotka elivät 1400-luvun Naantalissa, 90-luvun alkupuolella kivikaudesta kertovan Ram-sarjan ja nyt viimeksi vuoden 1809 Porvoon valtiopäivistä (Keisari ratsastaa kaupunkiin ja Kolme hopeasormusta).
Raili Mikkanen on kirjoittanut historiamme suurnaisista: Aurora - keisarinnan hovineito, Karhun kumarrus -Miina Sillanpään nuoruus, Teatteriin - Ida Aalbergin nuoruus. Marja-Leena Lempiseltä on ilmestynyt jännittävä sarja viikinkiajasta: Kerubin hymyssä tarina alkaa Samos-saarella, Pohjantähden valtakunnassa matkataan viikinkiveneellä Sigtunaan asti. Historiastamme nuorille...
Suomalainen tietosanakirja 8, Espoo 1993, määrittelee s.86 hakusanaa "tiede" seuraavasti:
Tiede, järjestelmällinen ja yhtenäinen yleispätevien ja varmojen tietojen kokonaisuus; myös tietyn alan ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällinen ja kriittinen tutkiminen. Tiedon laadun perusteella tieteet voidaan jakaa muodollisiin eli formaalisiin tieteisiin, jotka käsittelevät ainoastaan käsitteiden muodollisia, kokemuksesta riippumattomia ominaisuuksia (matematiikka ja logiikka) sekä todellisuuteen kohdistuviin reaalitieteisiin. Viimeksi mainitut jaetaan usein kahteen pääryhmään: luonnontieteisiin ja humanistisiin eli hengentieteisiin.----Tieteen yleisinä tuntomerkkeinä esitetään usein objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja...
