Hei!
Kiva kuulla, että lapsesi on löytänyt lukemisen ilon ja on lähes suorittanut jo lukuhaasteenkin loppuun!
Kohtaan 18. suosittelen koiramiesten tapaan jotakin humoristista luettavaa. Sopiva voisi olla vaikkapa Noora Kunnas, kuvitus Teemu Juhani: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot (Otava) -teos, joka oli v. 2020 ehdolla Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Kohtaan 19. tämä kirjastonhoitaja suosittelee Lukupalat-sarjan kirjoja, kuten Anna Hallavan teosta 2 A:n kamut kykykilpailussa.
Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania.
"Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla."
"Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina...
En löydä tietoa erityisesti länsisuomalaisesta tai pohjalaisesta mytologiasta.
Anders-verkkokirjastosta https://anders.finna.fi/ löysin hakulauseella suomalainen mytologia OR suomalainen kansanperinne OR suomalainen kansanusko
https://anders.finna.fi/Search/Results?limit=100&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%5B%5D=suomalainen+mytologia&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanperinne&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanusko&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc
muun muassa seuraavat kirjat:
Julius Krohn: Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus : neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluusoppia,...
Raejuusto ja maitorahka ovat molemmat tuorejuustoihin luettavia hapanmaitovalmisteita, jotka valmistetaan pastöroidusta, rasvattomasta maidosta maitohappokäymisen avulla. Niiden valmistusvaiheet eroavat jonkin verran toisistaan: raejuustomassa leikataan rakeiseksi ja kuumennetaan 50–55°C:een, maitorahkamassa taas homogenoidaan ja separoidaan. Molemmat ovat vähärasvaisia. Maitorahkassa on runsaasti kalsiumia, raejuustossa sitä on melko vähän. Raejuustossa on puolestaan proteiinia lähes kaksinkertainen määrä maitorahkaan verrattuna, millä ehkä voi olla osuutensa sen ruokaremonttisuosioon.
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirjaRaejuusto, rasvaa 1,5% | FineliMaitorahka, rasvaa <0,5% | FineliTutkimus nimesi superiltapalan: Syö tätä ruokaa...
Helmet-kirjastojen rekisteristä poistetaan asiakastiedot, jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen eikä kortilla ole selvittämättömiä lainoja ja maksuja.
Sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Viktor Klimenkon elämänvaiheita on kuvattu seuraavissa lähteissä:
Elämäkertakirjoja: hakutulos Outi-kirjastojen tietokannasta
Lyhyt biografia Klimenko-aiheisella kotisivulla
Wikipedia-artikkeli
Artikkeli Ilta-sanomissa
Tarkoitat ilmeisesti Joh. K. Lindstedtin toimittamia "Laululippaita", joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1905. Niihin ei ole olemassa vastaavia nuottipainoksia, vaan laulujen nuotit täytyy etsiä erikseen laulu kerrallaan.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu aiemmin "Laululipasta" koskevaan kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoja-kirjasta-laululipas-1-1912?langua…
Tätä Tulipunaruusut-yhtyeen tunnetuksi tekemä laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina.
Kappaleen taustatietoja on koottu Suomalaisen musiikin kotisatama -blogisivustolle.
Lähteet:
Hakutulos Viola tietokannasta
Tietoja blogisivulla
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999
(fenno.musiikkiarkisto.fi)
Tietoa mitä saa tehdä teoksella jolla on tämä Creative Commons-lisenssi löytyy täältä - Creative Commons — Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen — CC BY-NC-ND 4.0.
Sivu kertoo että materiaalia saa "kopioida [...] ja levittää [...] missä tahansa välineessä ja muodossa". Kuitenkin on pakko mainita teoksen lähde, eikä sitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Hankalin osa tätä lisenssiä, kandin kirjoittamisen näkökulmasta, on ND-osa (No Derivatives). Tämä tarkoittaa että materiaaliin ei saa tehdä muutoksia, muuten sitä ei saa jakaa. Teosta ei saa kääntää suomeksi jos sen alkuperäiskieli on joku muu.
Tämä artikkeli CC-lisensseistä kertoo poikkeuksista tähän osaan lisenssiä - Why Sharing Academic Publications Under “No...
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon "Mestaritontun seikkailut" (1919). Kirjassa esiintyy hämäränhuntu, joka kätkee katseilta, mutta joka repeää kahtia, jos puhuu sanankaan. Kirjassa käydään myös meren valtakunnassa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
Alla on lyhyesti kahdeksan presidentin muistomerkistä Helsingissä. Hiukan enemmän saat tietoa esimerkiksi teoksesta Suomen presidenttien muistomerkit https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993296604006250 vuodelta 2000. Teos on lainattavissa Eduskunnan kirjastossa.
Verkkosivulla Helsingin nähtävyyksiä – presidenttien muistomerkit https://jasittenmatkaan.fi/eurooppa/kotimaa/helsinki/helsingin-nahtavyyksia-presidenttien-muistomerkit/ on lyhyesti asiasta.
Helsingissä on Suomen presidenttien Kekkonen, Paasikivi, Mannerheim, Ryti, Kallio, Svinhufvud, Relander ja Ståhlbergien muistomerkit. Mauno Koiviston muistomerkki valmistunee syksyllä 2023 Pikkuparlamentin puistoon.
Presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin patsas seisoo...
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät...
Kappale on alkuperäisesti kansanlaulu, jonka tekijä on epävarma, joten nimitys on avoin spekulaatiolle. Laulun sanat ovat muuttuneet vuosien varrella, sen mukaan kuka sitä on laulanut ja milloin. Tämä on johtanut siihen että talon nimestä on vaihtelevia teorioita, joista monet löytyvät laulun wikipedia sivulta - The House of the Rising Sun - Wikipedia
Monet ovat teoretisoineet että talon nimi viittaa taloon joka on ollut olemassa todellisuudessa, oliko sitten bordelli tai vankila. Voisi sanoa että olemassa on kaksi pääteoriaa.
Ensimmäinen perustuu Bizarre New Orleans-opaskirjaan joka kertoo että tietty talo olisi inspiroinut laulun. Talon rouva oli nimeltään Marianne LeSoleil Levant, jonka sukunimi tarkoittaa "nousevaa aurinkoa"...
Valitettavasti runon tekijää ei löytynyt. Internetistä tuo runo löytyi useistakin lähteistä, mutta tekijää sille ei mainittu. Käytettävissä olevista runokirjoista kyseistä runoa ei löytynyt.
Toukka näyttäisi olevan karvainen. Rohmut ja riesat -kirjan mukaan karvainen toukka voi olla mm. ihrakuoriaisen, museokuoriaisen, riesakuoriaisen, outokuoriaisen tai turkiskuoriaisen toukka.
Kodin tuhohyönteisistä saat lisätietoa mm. kirjasta Rohmut ja riesat (Suomen museoliitto 2005) sekä nettiosoitteesta https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Tunnistusta voi kysyä myös osoitteessa https://foorumi.laji.fi/ , joka on Luontoharrastajien ja Suomen Lajitietokeskuksen keskustelufoorumi.
Erinomaisia lähteitä Suomen toisen maailmansodan aikaisista ihmisluovutuksista ovat Hannu Rautkallion Ne kahdeksan ja Suomen omatunto : Suomesta 1942 luovutetut juutalaispakolaiset (W+G, 1985) ja Elina Sanan Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle (WSOY, 2003).
Ainuttakaan Suomen juutalaista ei luovutettu Gestapon käsiin. Meiltä kuitenkin luovutettiin Viron Gestapolle marraskuussa 1942 kahdeksan maahamme 1930-luvun puolivälin jälkeen Keski-Euroopasta siirtynyttä juutalaispakolaista osana ryhmää, jossa oli myös venäläisiä ja virolaisia sotavankeja. Juutalaispakolaiset päätyivät Auschwitzin keskitysleirille, jossa he yhtä lukuun ottamatta menehtyivät.
Kun ulkomaalaisten luovutuksia myöhemmin selvitettiin Valpon sodanaikaisen...
Tältä sivustolta löytyy eri kolikoita myytävänä, joka antaa idean niitten hinnoista - Suomi 2001 2 € UNC (eurokolikot.com)
Vuoden 2001 kahden euron kolikko on luokiteltuna tavalliseksi kolikoksi, eikä siksi erityisen arvokas.
Jos ei ole varma kolikon arvokkuudesta voi kääntyä kolikkojen asiantuntijoihin sillä olemassa on tietysti poikkeuksellisesti arvokkaita kolikoita. Painovirheet ja/tai harvinaisuus ovat suurimmat indikaattorit kolikon hinnasta. Yllä oleva sivu kertoo että kyseessä olevan kolikon lyöntimäärä on 29 132 000.
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Nuortenkirjan Pärinätytöt (1956) on kirjoittanut Kaarina Nissinen salanimellä Outi Luhtapohja. Pärinätytöt on hänen ainoa teoksensa.
Elli Ylitalo kirjoitti salanimellä Tuulikki Otsola teokset Suvinen satu joka on ihan totta (1953), Marjatan hauskin kesä (1954), Yksinäinen Inkeri (1955), Takaisin kotiin (1956) ja Haltiattaren kumminlahja (1957). Muita salanimiä Elli Ylitalo ei käyttänyt.
Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit (SKS, 2000)
https://www.naistenaani.fi/elli-ylitalo-kirjoitti-tuulikki-otsolan-nime…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176002657331
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
