Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin.
Ruokavirasto, joka valvoo myös eläinten terveyttä ja hyvinvointia, toteaa muun muassa seuraavasti sivuillaan:"Ruokaviraston tulkinnan mukaan verinäytteen otto ei edellytä sitä, että henkilöllä olisi oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia, mutta se edellyttää, että henkilö on saanut verinäytteen ottamiseen asianmukaisen koulutuksen eli että henkilöllä on koulutuksen kautta valmiudet verinäytteen ottoon. Kliinisen tutkimuksen osana verinäyte olisi otettava vain eläinlääkärin valvonnassa. Myös muissa tilanteissa voisi olla hyvä, vaikka ei välttämätöntä, että eläinlääkäri olisi paikalla. [..]"
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/...
Oskar Merikanto sävelsi J. H. Erkon runon "Se kolmas". Kyseessä on mieskuorosävellys 1890-luvulta, opusnumero 19. Kappaleesta ei näytä olevan saatavissa levytystä, mutta nuottina se on julkaistu ainakin kokoelmassa Laulu-miesten lauluja 2.
Lähteet:
Hakutulos kansalliskirjaston Viola-tietokannasta
Oskar Merikannon teosluettelo (PDF).
Linkki Erkkon runokokoelmaan Kootut teokset 2 : runoelmia 1886-1906. Gutenberg project
Se kolmas -runon on säveltänyt myös Matti Tuhkala (1919-2002). Tämä sävellys julkaistiin kokoekma-c-kasetilla Balladeja : musiikkia Raahen seudulta 2.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Työkaverini tunnisti, että kyseessä on Roald Dahlin fantasiakirja: Kuka pelkää noitia
(engl. The Witches), joka ilmestyi vuonna 1983. Kirjasta on tehty elokuvaversioitakin, joista viimeisin
vuonna 2020.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Lotta Uusitalo-Malmivaaran ja Kaisa Vuorisen kirjan Huomaa hyvä! : näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa (PS-kustannus, 2016) englanninnosta See the good! : how to guide children and adolescents to find their character strength (2019) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa.
Englanninnos on lainattavissa pääkaupunkiseudulla vain Ammattikorkeakoulu Diakin kirjastosta.
https://finna.fi/Record/diana.120304?sid=2929341651
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on kyllä teoksen alkukielinen laitos. Tällä hetkellä teoksen kaikki kappaleet ovat lainassa, mutta voit tehdä siitä varauksen.
Huomaa hyvä! Helmet-kirjastoissa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=DIAK#86243
Perustuslain 66 §:ssä sanotaan näin: Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L5P66. Vastaus kysymykseesi Voiko valtioneuvosto pitää yleisistunnon tai presidentin esittelyn jos pääministeri on muualla eikä pääse paikalle, mutta pääministerin sijainen on paikalla? Onko kokous silloin päätösvaltainen? on siis kyllä.
Perustuslain 59 §:ssä sanotaan presidentin esteestä näin: ”Tasavallan presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.” https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/...
Rainforest Alliance päätti lopettaa ympäristömerkkinsä myöntämisen palmuöljyn tuottajille ja palmuöljyä sisältäville tuotteille vaiheittain. Virallinen tiedote käytännöstä julkaistiin 23.4.2021 ja uusittu standardi astui voimaan 1. heinäkuuta. Ennen tätä myönnetyille palmuöljysertifikaateille asetettiin viimeiseksi voimassaolopäiväksi 31.12.2022. Olemassaolevia tuotteita ei määrätty vedettäväksi pois markkinoilta, joten kaupoissa voi edelleen olla palmuöljyä sisältäviä tuotteita, joilla on Rainforest Alliance -merkki.
https://kauppa.rckfinland.fi/ymparistomerkithttps://www.rainforest-alliance.org/https://www.rainforest-alliance.org/resource-item/policy-palm-oil-certi…
" -- kovalle on ottanut ennenkuin Kaisa-Reeta äitinä ja Jooseppi isänä ovat luovuttaneet luomuksensa kuoleman kuninkaalle. Voi niitäkin tulisten pihtien nipistyshetkiä!"
Vaikeissa synnytyksissä, joissa lapsi ei ottanut tullakseen maailmaan, entisaikain kätilöt käyttivät apuna synnytyspihtejä vetääkseen vauvan ulos kohdusta. "Tulisten pihtien nipistyshetket" ja niiden voivottelu voivat viitata joko yksinkertaisesti Kaisa-Reetan kokemiin kivulloisiin pihtisynnytyksiin ja lasten kuoleman ikään kuin "turhiksi" tekemiin synnytystuskiin, tai sitten kertoja on halunnut pihtiviittauksellaan rinnastaa syntymän ja kuoleman hetket sekä samalla vielä korostaa sitä, kuinka hankalaa "kuoleman kuninkaan" on ollut vetää Kaisa-Reetan ja Joosepin kolme...
Kyllä Parnassossa julkaistu Juhana Rossin käännös vaikuttaa olevan ainoa Cranen runosta tehty suomennos.
Parnasson vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastossa.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen...
Yhtenä tehtävänä kevään 1974 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa oli kirjoittaa ajatuksista, joita herätti tehtäväpaperin kääntöpuolelle oheistettu P. Mustapään runo Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään. Voisikohan olla niin, että jänis hankeen jättämine jälkineen on loikkinut muistikuviin Mustapään runosta sen inspiroimista omista ajatuksista? Mustapään metsään jänis on nimittäin onnistunut maastoutumaan niin hyvin, ettei siitä näy runon säkeissä jälkeäkään.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään sisältyy Mustapään kokoelmaan Tuuli Airistolta (1969).
Struven ketjun mittauspisteet ovat historiallisesti merkittäviä näköalapaikkoja, joten käännös johtuu todennäköisesti näköalapaikkojen sijainnista. Voit kysyä tarkempaa tietoa Maanmittauslaitokselta.
Lähde (linkki yhteydenottolomakkeeseen sivun alalaidassa): https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju
Hei,
Kyseessä voisi näillä tiedoilla olla A. J. Healyn Tommy Storm : kutsu kaukaiselta planeetalta (Tammi, 2009).
Kirjassa 5 maan nuorta kutsutaan avaruusasemalle koulutukseen salaista tehtävää varten ja asemalla on myös muiden lajien edustajia. Myös tuo rakkaus/rikkaus-kohta löytyy kirjasta.
Kirjalle on myös jatkoa: Tommy Storm ja avaruuden ritarit (Tammi, 2011).
Natalie Chouxin Kurkkaa! Vaatteet -kirja on ilmestynyt vuonna 2014, eikä siitä ole ilmestynyt uusia painoksia. Tämän vuoksi kirjaa ei valitettavasti ole enää uutena myynnissä kirjakaupoissa, myöskään verkossa. Kirjaa kannattaa koittaa etsiä kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta ja verkon torikaupoista.
Sinun kannattaa olla yhteydessä Koivukylän kirjastoon, jonka yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Koivukylan_kirjasto/Yhteystiedot
Levynkansien kuvia ei voi käyttää ilman kuvan oikeudenhaltijan lupaa, vaikka kyseessä olisi ei-kaupallinen tarkoitus.Taideteosten suoja-aika, eli aika jona teosten kopiointi ja yleisölle jakaminen yleensä on luvanvaraista, on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvien ja äänitteiden suoja-aika on 50 vuotta niiden julkaisemisesta. Nämä suoja-ajat koskevat siis teosten toisintamista ja jakelua.
Lisätietoa:
Tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja -asetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen verkkosivut http://www.antipiracy.fi/
Kuvasto ry:n verkkosivut: https://kuvasto.fi/kuvaoikeuksien-abc/
Punatukkaisia tyttöhahmoja on päähenkilönä seuraavissa kirjoissa ja kirjasarjoissa:
Carolyn Keene: Neiti Etsivä -sarja
L. M. Montgomery: Anna-sarja
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu
Sara Pennypacker: Klementiina
Siri Pettersen: Korpinkehät-sarja
Kari Vaijärvi: Kivisen kehän arvoitus
Linda Liukas: Hello Ruby -sarja
Ally Condie: tarkoitettu-trilogia
Kurt Held: Zora Punatukka
Kristiina Vuori: Näkijän tytär
Susan Fletcher: Irlantilainen tyttö
Lisää vastaavia teoksia voit etsiä Google-haulla punatukkainen tyttö päähenkilö kirja tai englanniksi redhead girl main character book.
Katkelma on Yrjö Jylhän runosta Hyvästi, Kirvesmäki. Runo on Jylhän kokoelmasta Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941).
"Joko päättyi pitkäperjantai,
jo ristinpuut on riisuttu kai,
tämä onko jo pääsiäistä?"
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.362085?sid=2928571383
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kaivattu kirja lienee vuosina 1956–60 julkaistun kymmenosaisen Aarteiden kirja -sarjan ensimmäinen nide Souda, souda Sorolaan, jonka Martti Haavio on toimittanut, sepittänyt ja suomentanut ruotsinkielisen alkuteoksen pohjalta. Muisteltu loru on Margery Clarkin mukaan tehty Ahne Taina Talja, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Leena Lokki oli kokki, / Taina Talja nuoli maljan." Säkeistö säkeistöltä loruun tulee lisää henkilöitä, joilla kullakin on oma roolinsa kuvatussa tapahtumasarjassa: Raija Reki tulen teki, Kaija Keula nouti seulan, Kerttu Köysi kirnun löysi, Pirkko Puna vatkas munan, Ritva Ruori kerman kuori, Martta Maku teki kakun, Katri Kani uuniin pani ja Tiina Tatti pöydän katti.
"Tiina Tatti pöydän katti, / Katri Kani uuniin...
Virittäjä-lehden verkkosivuilta löytyy vuonna 1920 julkaistu kielitieteilijä T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. https://journal.fi/virittaja/issue/view/1946
Sen paikannimiluettelossa arvellaan utkun olevan muunnos alkuperäisestä sanasta: Utkujärvi, -joki Muonio, Utkusenjärvi Oulun p., Utkonaho Heinjoki, vrt. lpR uđke uusi t. I.utke tapa, elje.
https://journal.fi/virittaja/article/view/27779/43735
