Kirjastojen luetteloista löysin yhden tutkimuksen losseista, joka on tehty Varsinais-Suomen losseista:
Vikström, Matts: I vägtrafikens tjänst : landvägsfärjorna och färjkarlarna utanför Egentliga Finlands kust 1920-1960 : Varsinais-Suomen rannikon maantielossit ja lossimiehet 1920-1960, 1995.
Löytyi myös julkaisu: Silta- ja lauttatoiminta 1980-luvulla / [julk.] Tie- ja vesirakennushallitus, 1981.
Tieliikenteen historiaa käsittelevässä kirjassa: Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osa 3,
käsitellään jonkin verran myös lossien historiaa, lossireittejä ja lossarin työtä. Kirjassa on hyvä lähdeluettelo ja kerrottu mm. haastateltujen ihmisten nimet.
Kirjassa: Aro, Ilpo: "Hyvällä pääsee hyhmässä... : autoistumisen vaiheita Liperin...
Roomalaisen poliitikon ja kansankiihottajan Publius Clodiuksen sisar Clodia (ajan muodin mukainen kirjoitusasu klassillisen Claudian sijasta) 95-44? eKr. on yksi aikakautensa kevytmielisiä ja pahamaineisiakin naishahmoja. Clodian aviomies oli konsuli Quintus Metellus Celer, rakastajia mainitaan olleen lukuisia. Nyt käytettävissä olevat tiedolähteet mainitsevat kaksi ; kuuluisan runoilija Catulluksen, joka ikuisti Clodian lemmenrunoihinsa nimellä Lesbia, ja Marcus Caelius Rufuksen. Lisää tietoa Clodiasta saat (englanniksi) nettiosoitteista :
http://dominae.fws1.com/Influence/Clodia/Index.html
http://library.thinkquest.org/11402/bio_clodia.html?tqskip1=1&tqtime=02…
Kuvia voi etsiä vaikkapa osoittesta http://www.stoa.org/diotima/art....
Tietoja Yrjö Kokosta löytyy niin kirjoista kuin internetistä. Kirjailija Jukka Parkkisen perusteellinen esitelmä Kokosta löytyy sivulta
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/News/764F7A421CC36844C2256AF6002C9CB3?O…
Lyhyt Kokon esittely puolestaan on sivulla
http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/ykokko.htm
Kokon muistelmateos Sota ja satu (WSOY) ilmestyi vuonna 1964. Pekka Tarmio on ohjannut videon Kirjailijakohtaloita - Yrjö Kokko (1990). Molempien saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Plussa-aineistohausta nettiosoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Osituksesta kerrotaan lyhyesti kaksiosaisessa kirjassa Kodin lakitieto (WSOY, 1999). Osassa 2 on asiakirjamalleja, ja siitä löytyy muutamia malliesimerkkejä osituksen teosta. Osituksesta on esimerkkejä myös kirjassa nimeltä Asiakirjamalleja (Lakimiesliiton kustannus). Tästä kirjasta on useita painoksia, uusin vuodelta 1998.
Osituksesta kerrotaan enemmän esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Aarnio, Aulis: Suomen jäämistöoikeus 1. Lakimiesliiton kustannus, 1999.
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas. Lakimiesliiton kustannus, 2000.
Aarnio, Aulis: Avioliitto, perintö ja testamentti. Lakimiesliiton kustannus, 1994.
Pettilä, Ulla: Eron vaiheet. Tietosanoma, 1999.
Näiden kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Lahden kaupunginkirjaston Riimi-...
Tässä muutama teos, joista saattaisi olla apua :
FORTUNATI, Piero : Ensiapu eläinystävälle. 1989. (Sisältää tietoa mm. villieläimien, lintujen ja jyrsijöiden hoidosta.)
IKKALA, Veikko : Kysy eläinlääkäriltä : ensiapua eläimille, tietoa karjanomistajille. 1977.
Lisäksi teoksessa PARVIAINEN, Tapani : Lemmikkien kotihoidon opas (1992) on tietoa mm. eläinten tapaturmien hoidosta. Kirjoijen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
César Franckin Grand choeur (uruille) löytyy pääkirjaston musiikki-
osaston käsikirjastokokoelmasta (LP 22734): Orgelmusik
i Nagu kyrka, Finland, esittäjänä Gotthard Arnér. Levyä voi
kuunnella kirjastossa.
Sama LP on myös lainattavaien levyjen kokoelmassa ja
ainakin tällä hetkellä paikalla.
Levy on varastossa, joten kannattaa etukäteen soittaa (puh. 624448),
jolloin käymme hakemassa sen valmiiksi.
CD:tä ja kasettia ei ole.
T. Merja Laine/Musiikkiosasto
Kansalliskirjaston Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä ovat luettavissa tällä hetkellä (25.10.2018) kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet. Sanomalehtiä ovat saatavilla myös mikrofilmeinä
Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusalissa (maakuntalehdet vuoteen 1946 lukusalin hyllyssä) sekä Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa, file:///C:/Users/granlni/Downloads/mikrofilmatut%20lehdet%20(1).pdf
Lapin maakuntakirjastossa on tästä aiheesta mm.:
Makasiini-lehti 1985 no.5, s.88-92 (sisältää katsauksen ja arvion erilaisista kesämökille sopivista lämmittimistä).
Tekniikan maailma 1981 no.18, s.114-116 (esittelee avotakkoja)
Aiheesta löytyy myös kirjallisuutta asiasanoilla takat ja lämmityslaitteet.
Esim. Kodin tulisijat
Voit myös katsoa seuraavia internet-osoitteita:
www.asuntotieto.com/mokki/menetelmat/kesamokin_sahkoistys.html
www.biowatti.fi/fi/dat_pelletti_kayttokohteet.htm
Oletan, että tarkoitat jotakin Kirjastot.fi -palveluista (http://www.kirjastot.fi/ ) löytyvää hakua, koska Turun kaupunginkirjaston sivuilla (http://www.turku.fi/kirjasto/ ) verkkokirjaston haussa löytyvät kaikki Turun kaupunginkirjaston toimipisteiden tiedot.
Mikäli tarkoitat kirjastojen aineistotietokantoja eli kirjojen hakua eri kirjastoista (Kirjastot ja kokoelmat -kanavalla, http://www.kirjastot.fi/../kirjastot/aineistohaku.asp tai pikahaku, http://www.lib.hel.fi/kirjastotfi2/pikahaku.htm ), on tällaisen napin lisääminen valitettavasti mahdotonta, koska aineistotietokannat ovat eri tietokannoissa ja niitä on yli 120. Tähän ongelmaan yritetään miettiä Suomen kirjastoissa ratkaisua.
Mikäli taas tarkoitat monihakuja, esim....
Dityrambi (< kreik.) on lennokas tai innoittunut ylistyslaulu, alk. Dionysoksen kunniaksi esitetty kuoron tanssilaulu. Antiikin kirjallisuuden dityrambirunoilijoita olivat esim. Arion, Pindaros, Simonides ja Bakkhylides
Bakkhylideksen ja Pindaroksen tekstejä englanniksi löytyy verkosta: http://www.perseus.tufts.edu (->classics)
Päivö Oksalan teoksessa "Kreikkalaisia kirjailijakuvia" on katkelma Pindaroksen dityrambista (fragm.76):
"Hohtava ja orvokkiseppeleinen Ateena,
laulun tyyssija, Hellaan paaluvarustus,
Sinä jumalien kuulu kaupunki!"
Samassa teoksessa on myös Bakkhylideen enkomionin alkuosa (dityrambi 20B,1-17):
"Hoi lyyrani! Herkeä vahtimasta seinää,
Kaiuta helkkyvät seitsenkielisoinnut!
Tänne käteen! Runotarten kultahöyhen...
Tässä linkkejä:
http://www.lonelyplanet.com/destinations/europe/wales/
http://www.makupalat.fi/maat2.htm#iso-britannia
http://dir.yahoo.com/Regional/Countries/United_Kingdom/Wales/Arts_and_H…
Matkaoppaista saat myös pelkistetyt tiedot kulttuurista; voit hakea näitä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi kirjottamalla asiasanakenttään wales matkaoppaat.
Myös Britannian valtion matkailutoimiston sivuilta löydät myös jotain: http://www.visitbritain.com/suomi/home1.asp
Porin kaupunginkirjaston kokoelmista voi hakea Tikkasta koskevaa kirjallisuutta Riimi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll?
Valitse pudotusvalikosta hakutermiksi Asiasana, joka on tässä tapauksessa Tikkanen, Märta. Saat tulokseksi viisi kirjaa mm. Kotimaisia nykykertojia 2 sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Lisäksi kirjastossa on lehtileikekokoelma, josta löytyy tietoa Tikkasesta mm. kirja-arvosteluja.
Netistä löytyy erinomainen Sanojen aika -kirjailijatietokanta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=281 , josta löytyy kirjailijoiden henkilötietoja, tuotantoa sekä lähdeaineistoa.
Tikkasen kustantajan Tammen sivuilla http://www.tammi.net/asp/...
Ensimmäinen kirjastokortti on asiakkaalle maksuton. Kirjastokortin saa välittömästi käyttöönsä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastossa ja esittämällä virallisesti hyväksytyn kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Lisätietoja saa osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h17/q18.htm
Tässä alkuun muutama nettiosoite:
http://www.forestindustries.fi/fi/tuotanto/massa1a.htm
http://www.paperiliitto.fi/ ( Paperi-liitto -lehden arkistosta löytyy esim. tällainen artikkeli: http://www.paperiliitto.fi/lehti/16mihin.htm)
http://ultra.forestindustries.fi/
http://www.paperinfo.fi/
Kirjastoissa löytyy aiheesta mm. seuraavat teokset:
Paperin ja kartongin jalostus. Opetushallitus, Helsinki, 2000
Heikkinen, Sakari: Paperia maailmalle--Suomen paperitehtaitten yhdistys . Finnpap 1918-1996
Paperimassan valmistus . Opetushallitus, Helsinki, 1999
Vihreä valtakunta Suomen metsäklusteri. Otava, Metsämiesten säätiö, 1998
Paperikoneet yleistä. Puusta paperiin, M-502. 1997
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-...
Du kan förnya dina lån via Internet (lib.vaasa.fi > Mediedatabas - du
behöver en PIN-kod som du kan hämta från biblioteket) eller per telefon
(3253542, under bibliotekets öppettider) eller också i biblioteket.
Katherine Applegatesta löydät tuoretta tietoa upouudesta kirjasta, jonka nimi on Ulkomaisia nuortenkertojia 1:Goosebumpsien kauhusta tylypahkan taikaan. Kysy kirjastostasi myös Tyyris Tyllerö-lehden numeroa 2001: 3, lehdessä on artikkeli Animorphs- kirjoista.
Muuta suomenkielistä aineistoa löytyy huonosti, mutta jos uskallat sukeltaa englannin kieleen, voisit kokeilla vaikkapa osoitetta http://place.scholastic.com/Animorphs/apple.htm .
Teoksessa MAAILMANKIRJALLISUUDEN kultainen kirja 3 : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) on suomennosnäytteitä englantilaisesta kirjallisuudesta kautta aikojen. 1700-luvun näytteiden joukossa on mm. William Collinsin (1721-1759) oodi Illalle (Evening) s. 342-343. Kirjassa esitellään myös muita ko.aikakauden runoilijoita. Esim. teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5 ja 6, saat taustatietoa aiheellesi. Kirjojen sijanti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat- linkkiluettelosta löytyy paljon linkkejä näistä aiheista:
http://www.makupalat.fi/luonto.htm luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.makupalat.fi/elukat.htm eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.makupalat.fi/kasvit.htm kasvit
Samoin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä:
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=649 luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=718 eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=711 kasvit
