Kysyjän kannattaa ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapalveluun.
Nimistönhuollon neuvontapuhelimessa (09) 701 9365 vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden erisnimien kieliasua ja käyttöä koskeviin kysymyksiin työpäivinä kello 9.30–11.30.
http://www.kotus.fi/palvelut/ -osoitteesta löytyvät internet-sivut.
Teoksessa Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja kerrotaan s. 448 kuinka Kyrö-nimet ovat askarruttaneet monia tutkijoita. Se on maastotermi "maastonkohta, johon on helppo piiloutua; piilo, kätkö". Teoksen ISBN 951-1-07227-7. Sen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteessa http://www.libplussa.fi
Tiedot Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan väestön ikärakenteesta saat esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Väestörakenne 2000. Ennustetta varten kannattaa tutustua Kansaneläkelaitoksen julkaisemaan Väestöennuste 1998-2050. Julkaisujen saatavuuden Eduskunnan kirjastossa voit tarkistaa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG… . Väestötietoja voi kysyä myös suoraan asianomaisista kunnista.
Toisen asteen koulutuksesta saat tietoa vaikkapa Koulutusoppaasta, jonka löydät osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/kopas/
Ammatillinen koulutus- otsakkeen alta löydät eri alat, myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan, jonka alle kosmetologin tutkintokin kuuluu.
Otsikon Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset alta löydät koulujen tiedot, ks. esim. ESPOON TERVEYS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS, http://www.etso.eskk.fi/index_flash.html
Tämän kevään yhteishakuaika syksyllä alkavaan toisen asteen koulutukseen on jo mennyt umpeen, mutta lisätietoja esim. syksyn yhteishausta saat osoitteesta http://www.intermin.fi/suom/laanit/islh/yhteish.html
Hei!
Tarkoittanet varmaan oman kotisivun tekemistä?
Aiheesta on julkaistu useita opaskirjoja, joita voit etsiä kirjastoista. Esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löydät tällaisia hakusanalla kotisivut.
Kotisivujen valmistusta opetetaan myös erilaisilla atk-kursseilla, mm. Helsingin työväenopistossa (www-sivujen tuottaminen -kurssit). Työväenopiston oppaita löydät kirjastoista ja työväenopistojen toimistoista. Mahdollisia vapaita kurssipaikkoja voi tiedustella p. 310 88610.
Huoneenvuokralainsäädäntöä ja vuokrasopimuksia käsitellään mm. teoksissa Kasso, Matti; Huoneenvuokrasopimukset, 2001, Lakimiesliiton kustannus ja Kanerva, Ari; Vuokrasopimus - opas vuokranantajalle ja vuokralaiselle, 1997, Kiinteistöalan kustannus. Suomen kiinteistöliiton julkaisema Isännöitsijän käsikirja (uusin painos 2001)sisältää yksityiskohtaista tietoa asunto-osakeyhtiöasioista ja laajan asiahakemiston.
Kuluttajaviraston internetsivustoilla osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/tietoa/asuminen/kunnossa.html on tietoa mm. osakkaan oikeudesta huoneiston muutostöihin. Samalta sivulta löytyy Asukasliiton maksullisen neuvontapuhelimen numero. Vuokralaisten keskusliiton sivusto löytyy osoitteesta http://www.vuokralaistenkeskusliitto....
Arto Kivimäen Roomalaisesta kalenterista vastausta en löytänyt, mutta internetistä löytyi erinäisiä linkkejä Google-hakukoneella http://www.google.com .
Hakusanoilla roma ja "vernal equinox" (=kevätpäiväntasaus, engl.) löytyi esim. seuraava linkki: Ancient Roman gods and goddesses http://www.crystalinks.com/romegods.html, josta selviää mm. seuraavaa:
"Mars was the consort of Rhea Sylvia and father of Romulus and Remus, and therefore the father of the Roman people. He was the Roman god of war, the beginning and ending of battles.
Mars was the god of young men and their activities, primarily war. He was celebrated in March and October. His festival was called the Quinquartus. It was five days of celebration during the vernal equinox. Mars...
Kiitos kysymyksestä. Varsin yksityiskohtainen kuvaus päiväntasaajankasteesta löytyy internetistä
esim. hakupalvelusta www.google.com fraasihaulla "päiväntasaajan ylitys".
Valtiopäiväasiat ja niiden käsittelyvaiheet löytyvät eduskunnan sivuilta http://www.eduskunta.fi vuoden 1919 valtiopäivistä lähtien. Klikkaat kohtaa asiat ja asiakirjat ja sen jälkeen valitset asioiden käsittelyvaiheet, jonka jälkeen avautuu Haku kaikista valtiopäiväasioista. Hakulomakkeen kohdassa valtiopäivävuosi on alasvetovalikko, josta voit valita ajankohdan. Valtiopäivävuoden alasvetovalikon vieressä on linkki hakuun vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vuodesta 1991 lähtien, täysistuntojen pöytäkirjat vuodesta 1994 lähtien ja päätöspöytäkirjat ja äänestystulokset maaliskuusta 1996 lähtien.
Tohtoripromootioista julkaistaan omia juhlajulkaisujaan, jotka saattavat sisältää puheitakin. Näitä voi etsiä kirjastossa esim. Linda-tietokannasta joko itse tai pyytää virkailijaa tekemään tiedonhaun. Sopiva hakulauseke voisi olla Lindan perushaussa: promootio and ("helsingin yliopiston" or "turun yliopiston"). Hakutyypiksi valitaan komentohaku.
Toki puheita sisältäviä promootiojulkaisuja voi myös kysyä suoraan yliopistoista. Vaihdenumerot yliopistoihin ovat: Helsingin yliopisto p. (09) 1911, Turun yliopisto p. (02) 333 51 .
Rikosrekisteriin tulee kyllä merkintä, mutta se poistuu sieltä viiden vuoden kuluttua. Tietoa rikosrekisteristä löytyy Internetistä osoitteesta
http:/www.oikeus.fi/10818.
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat teokset, joissa on tietoa Vexi Salmesta: Sanojen takana Vexi Salmi, 1997, Järvelä, Jukka: Homma kävi - erään pikkukaupungin pophistoria, 1997, Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Näiden teosten saatavuuden voit tarkastaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy sivulta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyvät mm. seuraavat artikkelit: Vexi Salmi : Rentun muusa (Anna 2001, nro 2, s. 20-23), Mies sanojen takana (Musa.fi 2000, nro 3, s. 44-45) sekä Vexi Salmen teksteissä virtaavat kyyneleet ja viina : surullisten tuntojen väsymätön tulkki (Rytmimusiikki 1994, nro 4, s. 14-15). Näitä lehtiä voit kysyä...
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
Pääkaupunkiseudun kirjastot, Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, hoitavat aineistohankintansa itsenäisesti, joten sinun täytyy tiedustella aineistonvalintaperusteista joka kirjastosta erikseen. Espoon ja Helsingin Internet-sivuilla on kirjastojen aineistonvalinnan perusteet luettavissa. Kaikkiin neljään kirjastoon voi lähettää aineistonhankintatoivomuksen Internetin kautta. Yleisesti ottaen pääkaupunkiseudun kirjastoilla ei ole mitään poikkeavia rajoituksia aineiston hankinnassa. Eroa saattaa tosin olla esim. omakustanteiden hankinnassa, joita ei ainakaan Helsingin kaupunginkirjastoon yleensä oteta. Laitan oheen yhteystiedot eri kirjastojen hankintaosastoille sekä yllämainituille Internet-sivuille.
Espoo, aineistokeskus, puh. * 816 5011...
Sademetsän eläimistä saat tietoa suomen kielellä mm. seuraavista kirjoista ja videoista: Greenaway: Viidakko (kirja); Avara luonto - sademetsän väki (video); Gamlin: Sademetsän siimeksessä (kirja); Viidakko (video); Sademetsä (kirja); ja Maailman sademetsät (kirja). Netistä sademetsätietoa löytyy mm. osoitteessa http://www.wwf.fi/?group=sademetsat
Lauri Rauhalan(1993)mukaan ihmiskäsityksellä tarkoitetaan toisaalta kaikkia niitä ihmistä koskevia edellyttämisiä ja olettamisia, jotka ovat kokeellisen (ihmis)tutkimuksen taustalla ja toisaalta yleiskielessä yleistä perusasennoitumista ihmiseen.
On mahdotonta luetella kaikkia olemassa olevia ihmiskäsityksiä. Itse asiassa, kognitiivisen ihmiskäsityksen mukaan, meillä jokaisella on oma uniikki ihmiskäsityksemme. Ihmiskäsityksiä voi kylläkin ryhmitellä eri tavoin(esim. monistiset, dualistiset, pluralistiset ihmiskäsitykset..). Aika ajoin eri ihmiskäsitykset ovat olleet suositumpia kuin toiset. Seuraavissa kirjoissa esitellään joitakin suuntauksia:
- Shotter: Psykologian ihmiskäsityksiä
- Stevenson: Ten theories of human nature(Confucianism...
Hei!
Barokki ja klassismi muotoutuivat erilaisiksi eri maissa. On mm. englantilainen klassismi ja espanjalainen barokki jne.
Klassismin ajan ja barokin arkkitehtuurista ja niiden erityispiirteistä löydät tietoa mm. seuraavista teoksista: Otavan suuri ensyklopedia osat 2 ja 8. Euroopan arkkitehtuurin historia / Nikolaus Pevsner, sekä Maailman taiteen historia / Hugh Honour & John Fleming.
Arkkitehtuuriin voit tutustua myös Internetissä mm.osoitteessa: http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/arch/
Hei!
Netistä löytyy useampia kirjallisuussivustoja, joissa on mm. kirja-arvosteluja. Eräs kattavimmista on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat www.makupalat.fi, jossa on alahakemisto Kirjallisuus. Tämän Kirjallisuus-hakemiston alla on mm. Lasten- ja nuortenkirjallisuus -hakemisto, josta löydät eri nettisivustoja.
Etsimästäsi Marita Hauhian kirjasta "Se eka" on kirjoitettu kirja-arvostelu, jonka löysin Aleksi-tietokannasta. Arvostelu on julkaistu Virke-nimisessä lehdessä v.1989. Tässä tarkemmat tiedot:
Hauhia, Marita
Se eka
Arvostelijat Rantakari, Leena
Virke 1989 ; 5 ; 39
Voit kysyä tätä numeroa omasta kirjastostasi.
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
