Aiheesta löytyvät esim. seuraavat teokset:
Gordon, Bob: Making digital type look good. 2001
Haley, Allan: Type: hot designers make cool fonts. 1998
Dewsnap, Don: Sign design : easy type guide. 1993
Dewsnap, Don: Desktop publisher's easy type guide : the 150 most important typefaces. 1992
Schreibschriften = Script types. 1993 (kaikki luokassa 00.4)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll esim. asiasanoilla kirjasinlajit, kirjasintyypit, kirjaimistot, kirjaimet, typografia.
Kysymykseen on vaikea vasta, sillä se on tavallaan liian laaja. Mihin tarkoitukseen ja millaista tietoa 1950-luvusta haetaan? Kaikenkattavaa suomenkielistä 1950-lukua käsittelevää kirjaa ei ole. "Elämäni vuodet" -kirjasarjassa kyllä käsitellään vähin tekstein ja runsain kuvin eri vuosikymmenten elämäntapaa, muotia, urheilua, kulttuuria jne. "Muutosten vuosisata" -sarjan 6. osa kattaa vuodet 1946-1960. "Maailmanhistorian pikkujättiläinen" ja "Suomen historian pikkujättiläinen" painottuvat poliittisesti. Turun kaupunginkirjastoon on hankittu vieraskielisiä eri vuosikymmeniä, niiden elämäntapaa käsitteleviä teoksia, kuten Pearce, Christopher: "Fifties source book ja Yapp, Nick: "1950s". Kannattaa kyllä käydä kirjastossa katsomassa...
Einojuhani Rautavaaran teos Magnificat (sekakuorolle ja solisteille, 1979) löytyy cd-levyltä :
RAUTAVAARA, Einojuhani : Sacred Works for Mixed Chorus (Radion Kamarikuoro, joht. Timo Nuoranne) 1999 ja lp-levyltä FINNISH Works for Mixed Choir (es. Jubilate). 1984. Molemmat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot, http://www.helmet.fi . Teoksen nuotit ovat saatavissa ainakin Sibelius-Akatemian kirjastosta.
Kysymyksesi on melko spesifi, joten varsinaista kirjallisuutta aiheesta ei yleisten kirjastojen kokoelmista paljonkaan löydy. Voisit ottaa yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon, joka sijaitsee Helsingin Meilahdessa http://www.terkko.helsinki.fi/ Varsinaiset tiedonhaut ovat siellä maksullisia.
Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla voit käyttää esim. Helkaa (Helsingin yliopiston kokoelmatietokanta), joka sisältää myös Terkossa olevan aineiston sekä Medic-tietokantaa, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista. Medicissä mene kohtaan "hakusanojen selaus" ja kirjoita laatikkoon esimerkiksi sana "hengityshoidon" ja hae. Näin löytyneet viitteet voisivat kohdallasi olla käyttökelpoisia. Helkasta...
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Terveystieteiden keskuskirjasto toimii myös WHO:n dokumentaatiokeskuksena, tietoa verkko-osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/who/who1.htm
Kysymäsi teos löytyy Terkon kokoelmista, voit pyytää sitä kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Fennica-tietokannasta ei löytynyt Hawkingilta muita suomennettuja teoksia kuin mainittu Ajan lyhyt historia. Englanninkielisenä sen sijaan näyttää ilmestyneen vuonna 2001 teos nimeltä The universe in a nutshell (Bantam Press, London, 2001, 216 s., kuv., sid., ISBN 0-593-04815-6), joka kuuluu myös Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Sen ajantasaisen saatavuuden voit tarkastaa tietokannasta ( http://www.helmet.fi/ ).
Lisäksi Global books in print -tietokannasta löytyy tieto, että tämän vuoden marraskuussa olisi ilmestymässä teos nimeltä On the Shoulders of Giants: the Great Works of Physics and Astronomy (Publisher: Running Press, ISBN 0-7624-1348-4)
Olisikohan kyseessä Salapoliisitehtäviä -sarja? Siinä on 4 osaa ja sen on kirjoittanut Wolfgang Ecke, alla osien nimet järjestyksessä 1-4:
Punaisten apinoitten linna, Otava 1978.
Mustapukuinen mies, Otava 1978
Kasvot ikkunassa, Otava 1979.
Musikaalinen kiristäjä, Otava 1979
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Tässä muutamia vinkkejä:
Purnabhadra: Viisi kirjaa viisaita satuja
Jha Kaj Kamal: Sininen päiväpeite - romaani
Roy, Arundhati: Joutavuuksien jumala
Hesse, Hermann: Siddhartha
Desai,Kiran: Hulabaloo hedelmätarhassa
Bromfield, Louis: Sateet tulivat
Seth, Vikram: Sopiva nuori mies
Frith, Nigel: Taru Krishnasta
Kaye, M. M.: Kuun varjon laakso
Murari, T.N.: Taj Mahal
Kaye, M.M.: Kaukaiset paviljongit
Papukaijakirja - lemmentarinoita muinaisesta Intiasta
Banerjee-Louhija, Nina: Intian helmi
Aforismi on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873) ja kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Beneath the rule of men entirely great, the pen is mightier than the sword". Latinankielistä versiota ei tiettävästi löydy.
Cheristä on julkaistu useita kirjoja lähinnä englanniksi, tässä muutaman tiedot (voit kysellä niitä lähimmästä kirjastosta):
Cher
The first time - as told to Jeff Coplon
Little, Brown and Company, London, p1999
ISBN 0-316-84844-1
Cher
In her own words (toim. Nigel Goodall)
Omnibus Press, London, 1992
ISBN 0-7119-3030-9
Quirk, Lawrence J.
The life and wild times of Cher
Warner Books, London, 1992
ISBN 0-7515-0032-1
(Sisältää filmografian, valikoidun diskografian ja bibliografian)
Ja tässä vielä muutamia linkkejä:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=Bgq6atr49kl7x
http://www.cher.com/
http://www.cherworld.com/
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket -kirjassa ei ole hamsteria ollenkaan. Se esiintyy vain samannimisessä televisiosarjassa. Hamsteria ei siinä kutsuta millään nimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy mm. Peukaloisen retket -sanoilla hakemalla muitakin aiheeseen liittyviä vastauksia.
Mitään yksittäistä teosta saaristolaisten kalusteiden arjen ja juhlan yhteensovittamisesta ei löydy. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä saaristolaiskulttuuria, johon eivät vaikuttaisi kieli- ja kuntarajat. Yksittäisten kuntien historiikeistä ja tutkimuksista saattaa löytyä esim. kuvia huonekaluista, sisustuksista ja ehkäpä myös juhlaperinteestä, joten kannattaa ottaa yhteyttä kyseisten kuntien kirjastoihin, esim. Turunmaan saariston Blanka-kirjastoihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastokimpat.aspx
Erikseen talonpoikaishuonekaluista löytyy teos Kjell Ekström: Klockor på locket: folkligt möbelmåleri på Åland. Pohjanmaan morsiuskirstuista ja morsiustuoleista löytyy tietoa Raul Pohjosen teoksesta Allmogens skatter: en redogörelse...
Arkistomateriaalia ei juurikaan säilytetä kaupunginkirjastoissa, mutta Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen avulla selvisi, että mm. näihin kannattaa ottaa yhteyttä:
1) Martti Similän perikunnan yhteyshenkilö on nimeltään Riitta Fougstedt. Hän asuu Kauniaisissa
2) Helsingin yliopiston kirjasto
3) Helsingin kaupunginorkesterin toimiston tiedottaja Marjanne Kankare-Loikkanen on tavoitettavissa sähköpostitse. Osoite on marianne.kankare-loikkanen@hel.fi
Olisi ehkä hyvä myös kysyä mitä löytyy
4) Oulun maakunta-arkistosta
5) Sibelius-museosta
Suomalaisten säveltäjien ja muusikoiden sävellyskäsikirjoituksia/ henkilöarkistoja löytyy myös Lyyra-nimisen tietokannan avulla. Lyyran osoite Internetissä on http://www.kansalliskirjasto.fi/...
Hei,
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista.
Opetushallituksen sivuilta kohdasta Opetushallituksen päätökset ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta löytyy tietoa aiheesta, http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetu… .
Lisätietoja ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta
Opetushallitus
PL 380, 00531 Helsinki
Itse arvelisin tuon high scool diploman vastaavan noin pääsääntöisesti Suomen ylioppilastutkintoa tai ainakin lukion oppimäärää.
Pirkko Routasalo on tehnyt englanninkielisen väitöskirjan kosketuksen merkityksestä vanhusten hoitotyössä, lisäksi häneltä on ilmestynyt useita artikkeleita aiheesta. Niistä yksi löytyy Internetistäkin. Lisäksi löytyy yksi opinnäytetyö sekä muutama artikkeli muilta tekijöiltä.
Kirjat ja opinnäytteet:
- Enäkoski, Ritva & Routasalo, Pirkko: Kosketuksen voima, 1997 (yleensä kosketuksesta)
- Hellström, Anna: Hoitajan kosketus hoivaosastolla olevan vanhuksen kokemana. Opinnäytetyö, Turun terveydenhuolto-oppilaitos, 1999
- Routasalo, Pirkko: Touch in nursing care of elderly patients. Väitösk. Turun yliopisto, 1997
Artikkelit:
- Puolakka, Anna: Kosketus dementiatyössä. Dementiauutiset 2001, nro 1, s. 4-9
- Routasalo, Pirkko: "Mitä aikuinen...
