Jane Austenista on kirjoitettu paljon kirjoja, suurin osa tietysti englanniksi, tässä muutamia esimerkkejä:
Shields, Carol
Jane Austen
Weidenfeld & Nicolson, London, 2001
ISBN 0-297-64619-2
(elämäkerta)
Nicolson, Nigel
The world of Jane Austen
Phoenix Illustrated, Lontoo, 1997
ISBN 0-75380-017-9
(kertoo Jane Austenin asuinympäristöstä)
Jenkins, Elizabeth
Jane Austen - a biography
Indigo, London, 1996
ISBN 0-575-40057-9
(elämäkerta)
Halperin, John
The life of Jane Austen
Johns Hopkins University Press, Baltimore, 1996
ISBN 0-8018-5509-8
(elämäkerta)
Williams, A. Susan
Jane Austen
Wayland, Hove, 1989
ISBN 1-85210-419-8
(elämäkerta)
Cecil, David
A potrait of Jane Austen
Penguin, London, 1981
ISBN 0-14-005411-1
(elämäkerta)
Laski,...
Autojen korjausoppaita on kyllä kirjastoissa. Oppaita voitte etsiä aineistotietokannasta asiasanoilla korjausoppaat ja autot. Tietokantojen osoitteita löytyy Kirjastot.fi:sta osasta kirjastot. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannan osoite on http://www.helmet.fi .
Seamk:n MUOTOILUN YKSIKKÖKIRJASTO sijaitsee Jurvassa.
(Seamk:n muotoilun yksikössä voi opiskella myös käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksessa ja suorittaa toisen asteen artesaanin perustutkinto) OsoiteHirveläntie 2
66300 JURVA, E-mail muotoilu.kirjasto@seamk.fi
TERVEYSALAN YKSIKKÖKIRJASTO on Seinäjoella, Osoite: Koskenalantie 16, 60220 SEINÄJOKI, E-mail terveys.kirjasto@seamk.fi
Molemmissa kirjastoissa käytetään Seitti -korttia.
Tiedot löytyvät Seamkin sivuilta http://kirjasto.seamk.fi/?deptid=1075 .
Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Maailma tänään -hakuteoksen (Bonnier 1997) mukaan Peru jakautuu kolmeen erilaiseen maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat rannikkoalue Tyynenmeren rannalla, Andien vuoristoalue ja Amazonin laaksoseutu sademetsineen. Ilmasto on näilä kolmella alueella erilainen. Suurin osa perulaisista asuu rannikkoalueella, jossa esimerkiksi pääkaupungissa Limassa lämpötila on tammikuussa +23 C ja heinäkuussa +17C.
WSOY:n Web-Facta kertoo Perusta mm. seuraavaa:
Peru, esp. Perú, tasavalta Tyynenmeren rannikolla Etelä-Amerikassa. Perun kolme pääaluetta ovat kapea rannikkoalanko, Andien vuoristoalue ja Amazonin alanko. Kuivien dyynikenttien peittämä rannikkovyöhyke on leveimmillään rannikon pohjoispäässä. Rannikon sademäärä on maailman alhaisimpia, kahden...
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Toimistolehteä 2001 vuosikerta, mutta jostain syystä vuoden 2002 numeroita kirjasto ei ole saanut. Selvittelemme asiaa. 2001 vuoden Toimistolehti löytyy pääkirjastosta kolmannesta kerroksesta - lehtiä ei lainata, mutta kopioita toki voi ottaa.
Toimistolehti vaihtui vuoden 2003 jälkeen Portaali-lehdeksi, http://www.portaalilehti.fi/ . (Toim. huom. 4.3.2008)
Simputerista kerrotaan ainakin näissä artikkeleissa:
http://www.kepa.fi/kumppani?t=1&sid=1813
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/juttu.asp?id=20010929ER13&pvm=200…
http://www.digitoday.fi/digi98fi.nsf/pub/dd20010709160504_nk_21336690
Simputer - Silta yli bittikuilun. Mikroviesti 1/2002
Mikkola, Pekka: Ruokaa, tratoreita vai nettitaitoja. Kaleva 21.10.2001
Enemmän tietoa löytyy Simputerin kotisivulta http://www.simputer.org/
Esimerkiksi Finnairilla on toimistoja ja edustajia useissakin Euroopan maissa. Yhteystiedot saat Finnairin nettisivuilta osoitteesta http://www.finnair.fi . Etusivun vasemmasta reunasta voit valita toimistot-linkin.
Matkailun edistämiskeskuksella on myös toimistoja eri maissa. Yhteystiedot saat osoitteesta http://www.mek.fi/
Kannattaa tutustua myös Kon-Tiki Toursin sivuihin osoitteessa http://www.kontiki.fi/ Kon-Tiki Tours on yksityinen matkatoimisto, joka järjestää teemamatkoja eri puolille maailmaa.
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn sivuilla on harjoitteluohjelmia ja paikkoja, joita voi hakea. www-osoite on http://www.cimo.fi/ Linkistä kansainvälinen harjoittelu pääset katsomaan vapaita harjoittelupaikkoja.
Tutustumisen...
Topelius har skrivit dikten På Roines strand
Hjorden betar, och klockan klingar,
klockan klingar på Roines strand.
Svanen flyger med vita vingar,
flyger ensam vid molnets rand.
Vårens vindar i löven gå,
solen skiner, och sjön är blå;
men jag sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Fader min är björk i skogen,
moder min är en sommarsky,
broder min är ett ax i logen,
syster min är vinterny.
Ensam är jag, som hedens ljung,
blommar ensam och vissnar ung,
sjunger, sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Om den strålande solen visste,
om hon visste min hjärtas håg,
allt sitt rosende sken hon misste,
skulle sjunka i kvällens våg,
sjunka, sjunka i nattens famn;
men jag viskar min älsklings namn,
sjunger,...
Ette kerro tarkemmin, millaista leirityötä opinnäytteenne käsittelee. Onhan olemassa ainakin järjestöjen, urheiluseurojen ja seurakuntien leirejä, leirejä lapsille, nuorille ja aikuisille. Aineistotietokanta Plussasta haettaessa kannattanee käyttää ainakin asiasanaa nuorisotyö. Näiden teosten joukosta löytynee tietoa myös leirityöstä. Uusimmasta päästä kannattanee katsoa esim. teoksia Kati Niemelän Hyvä rippikoulu (2002), Pertti Kauppisen Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999) ja Kartalla - rippikoulutyön käsikirja (1998). Nuorisotyön historiaa löytyy käyttämällä asiasanoja nuorisotyö ja historia ja tietoa seurakuntien nuorisotyöstä sanoilla kirkon nuorisotyö. Järjestöjen leirityöstä saa tietoa ehkä parhaiten järjestöjen kotisivuilta...
Kirjamuotoista aineistoa, joka näyttäisi vastaavan kysymykseen suoranaisesti, löytyy varsin vähän. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi seuraavat viitteet:
-Tekijä(t): Jumppanen, Kyösti Nimeke: Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksista Olkiluodon lähivesien veden laatuun ja biologiseen tuotantoon vuosina 1979-1991 / Kyösti Jumppanen Julkaistu: Turku : Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 1992 Ulkoasu: (65, [2] s.) : kuv., kartt. ; 21 cm Sarja: (Julkaisu / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, ISSN 0357-5349 ; 78) Aineisto: kirja ISBN: 951-9348-49-2 (nid.)
-Nimeke: Sedimenttiselvitys Kymppivoima oy:n Elimäen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten...
Belgian luolista ei löytynyt kirjallisuutta, mutta Internetistä löytyy kyllä tietoja tästä asiasta, ja etenkin seuraavasta linkistä voi olla apua: http://www.showcaves.com/english/be/index.html
Hakusanoilla CAVES BELGIUM saa esimerkiksi Googlen avulla paljon muitakin linkkejä.
Mainituista kolmesta luolasta ei löytynyt tietoja Internetistäkään. Belgian luonnonhistoriallisessa museossa lienee sikäläisistä luolista perillä olevia henkilöitä, ja tästä osoitteesta pääsee käsiksi heidän yhteystietoihinsa:
http://www.naturalsciences.be/
Sri Lankasta ja sen kulttuurista löytyy melko vähän tietoa; aineisto on painottunut matkaoppaisiin. Tässä muutamia ehdotuksia:
Barlas, Robert, Culture shock! Sri Lanka, Graphic Arts Center, 1995.
Inkinen, Sari, Aasian liiketoimintakulttuurit, Avaintulos, 1994.
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin, Fintra, 1993.
Maailma tänään 19, Intian niemimaa, Bonnier, 1998.
Miethig, Martina, Sri Lanka, Apa Publications, 2002.
Miettinen, Jukka O, Jumalia, sankareita ja demoneja, johdanto aasialaiseen teatteriin,
Teatterikorkeakoulu, 1987.
Björn Landström on kuvittanut paljon lastenkirjoja ja 1940- ja -50-luvuiltakin on monia: Prinsessa Ruusunen (1944), Kuvataiteen satuja (1945), Arvid Lydeckenin Tähtisilmä (1948) ja J. M. Barrien Peter Pan (1954). Prinsessa Ruususen ja Tähtisilmän ruotsinkielisissä painoksissa on myös hänen kuvituksensa. Teokset ovat nimeltään Sagan om prinsessan Törnrosa ja Stjärnöga. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyvät Kuvataiteen satuja ja Barrien Peter Pan. Kirjat ovat lainattavia.
Seinäjoen kaupungnkirjaston sivuilla on tietopaketti kirjavinkkauksesta, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjavinkkaus.html .
Tässä lisäksi kirjoja aiheesta:
Pirkko Saarinen ja Mikko Korkiakangas:
IHANAA VAI PITKÄVETEISTÄ :
Lukeminen nuorten harrastuksena
Mitä nuorten lukemisharrastukselle kuuluu? Mitä kirjatoukat etsivät kirjoista, ja miksi lukeminen toisia pitkästyttää? Onko lukeminen vain ajanvietettä vai auttavatko kirjat hallitsemaan erilaisia elämäntilanteita? Miten yksilön ominaisuudet ja toisaalta koti, päiväkoti ja koulu vaikuttavat lukemisharrastuksen syntyyn? Mitä olisi tehtävissä nuorten lukemisharrastusten hyväksi?
Marja-Leena Mäkelä:
KIRJAVINKKARIKIRJA
Kirjavinkkarikirja kertoo bokpratista eli kirjavinkkauksesta, kirjojen...
Paahdetun sipulin ohjetta on joillakin keskustelupalstoilla mietitty ja monet keskustelijat ovat päätyneet samaan valmistustapaan: sipulit leikataan halutun kokoisiksi, kieritetään vehnäjauhoissa ja paistetaan öljyssä.
Sipulia voi myös kuivata esim. uunissa. Kuivauksesta löytyy oppaita, esim. Sigri Sahlin: Kuivata ja syö hyvin.
Oppaassa annetaan sipulin kuivausohje: sipuli viipaloidaan poikittain, ei ryöpätä, maksimi kuivauslämpö 40 C, kuivausaika 4-6 tuntia.
