James Wattista, höyrykoneen keksijästä, on kyllä kirjoitettu suomeksi kaksikin kirjaa: Carnegie, Andrew: James Watt (1903) ja Carnegie, Andrew: James Watt: höyrykoneen keksijä (1905), mutta koska nuo kirjat ovat kovin vanhoja, niitä ei varmasti tavoita läheskään kaikista kirjastoista. Sen sijaan useimpien kirjastojen kokoelmiin kuulunee teos Hart, Michael: Ihmiskunnan 100 suurinta (uud.laitos 1994), josta löytyy tietoja myös James Wattista. Internetissä on myös monia sivuja tästä keksijästä, tosin englanninkielisiä, laitan tähän pari osoitetta: http://level2.phys.strath.ac.uk/ScienceOnStreets/jameswatt.html ja http://www.ideafinder.com/history/inventors/watt.htm
Ann Bryant syntyi Buxtonissa Derbyshiressä Englannissa. Hän muutti Lontooseen
ja opiskeli musiikkia neljä vuotta. Ann opetti lapsille musiikkidraamaa ja tanssia ja
kirjoitti runoja, lauluja ja kertomuksia lapsille. Hän opettaa vielä osa-aikaisesti mutta
suurimman osan aikaansa hän käyttää kirjoittamiseen.
Ann on naimisissa, hänellä on kaksi lasta ja hän elää Kentissä. Hänellä on talo
Ranskassa, missä hän viettää aikaansa ystäviensä ja perheensä kanssa.
Ann on kirjoittanut myös pianonsoiton oppikirjoja. Valitettavasti Ann Bryantin syntymävuotta
ei mainita missään. Ann Bryantista löytyy tietoja seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.wattspub.co.uk/abryaob.htm ja http://www.kidsopenbook.co.uk./bryant.htm.
Lähetän Sinulle muutamia ehdotuksia, jotka on poimittu yleisten kirjastojen Manda- ja tieteellisten kirjastojen Linda -tietokannoista:
*Olkkonen, Olli: Toimitilasijoittaminen - markkinat, strategia, analyysi. (Sitra, 1997,157).
*Marjanen, Heli: Kauppa, sijainti ja saavutettavuus : keskeisiä raportteja pähkinänkuoressa. (Kuluttajatutkimuskeskus, 1998,11).
*Voutilainen, Päivi: Uusien yritysten taustat ja syntyprosessi. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001,18).
*Littunen, Hannu: Uusien yritysten menestyminen : seurantatutkimuksen tulosten kansainvälinen vertailu. (Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja, 2001, 21)
*Laukkanen, Mauri; Yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan jäljillä. (Kuopion...
Kallio-tietoutta ja lähdekirjallisuutta löytyy näiltä sivuilta:
Kallion kirjaston kokoama kaupunginosasivu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kaupunginosa/
Kallion kaupunginosa kirjallisuudessa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/
Kallion kulttuuripysäkki: http://www.nk.hel.fi/talot/harju/pysakki/index.htm
www.kaupunginosat.net: http://www.kaupunginosat.net
Kartan saat Helsingin ja pääkaupunkiseudun opaskartasta: http://kartta.hel.fi/
(klikkaa kohtaa Kallio)
Muita karttoja:
Kaupunginosat.net, listasta Kallio ja Kallion sivulta listalta Kallio kartalla,
http://www.kaupunginosat.net/
Voit palauttaa Turun kaupunginkirjastosta lainatun kirjan mihin tahansa Turun kaupunginkirjaston toimipisteeseen, ei kuitenkaan mielellään kirjastoautoon.
Salasana eli PIN-koodi ei ole pakollinen, mutta jos haluat uusia lainojasi tai tehdä varauksia Internetin kautta silloin PIN-koodi on pakollinen.
HelMet-aineistohaku ja ohjeet sivulla http://www.helmet.fi/
Lauttasaaren kirjastossa on Kehitysvammaliiton selkokirjoja kaksi kappaletta.
Kirjat ovat:
Rakkaus, tulista ja lempeää / toimittanut Pertti Rajala
Suomen historia selkokielellä / Pertti Rajala
Lauttasaaren kirjastossa on selkokirjoja jotka on julkaissut muu kuin Kehitysvammaliitto. Kun menet Lauttasaaren kirjastoon kysy virkailijalta missä selkokirjat on, niillä on oma hyllynsä.
Selkokirjoja voi varata Internetin kautta kirjaston HelMet-aineistohaulla. Internet-osoite on http://www.helmet.fi/ Käytä Aihehakua ja kirjoita hakusanaksi: selkokirjat. Näin saat luettelon kirjoista. Varaus tehdään napsauttamalla kohtaa Varaus. Ohjelma kysyy nimesi kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun, sekä kirjaston mistä haluat kirjan hakea. Varaus maksaa 0,50...
Tehdas on toiminut Seinäjoella 1931-1966 ja sitä aiemmin mm Lahdessa (lähteenä Mäki, Aki, Kauppa kävi jotta pirellä piti : Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa, 1988).
Logosta ei Seinäjoen kaupunginkirjaston henkilökunnalla ollut mitään muistinvaraista tietoa.
Yritys ei siis ole enää elossa. Tarkistimme asian Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä http://www.ytj.fi sekä Seinäjoen alueen elinkeinokeskuksen yrityshakemistosta http://yritykset.seinanaapurit.fi/ . Tosin tuo Seinäjoen elinkeinokeskus voisi tehtaan vaiheista jotain tietää. Yhteystiedot sivulta http://www.seinajoki.fi/elinkeino/ .
Tässä olisi teoksia, joista löytyy tietoa 50-luvun muodista Suomessa:
Visio ja taito: suomalaisen muodin viisi vuosikymmentä, toim. Marianne Aav ym. (Taideteollisuusmuseo, 2001)
Suomen kulttuurihistoria III, toim. Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko Kallio
(WSOY, 1982)
Elämäni vuodet. Vuosikerta 1957: Ajankuvia vuosilta 1957-1977, toim. Outi Pakkanen, Antero Raevuori, Jukka Forslund (WSOY, 1987)
Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia: naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2000)
5O-luvulla suomalainen muoti sai vaikutteita ulkomailta, mm. Yhdysvalloista, joten näistäkin teoksista voisi olla hyötyä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia...
Voit lähettää teoksestasi joko esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteita saat kätevästi Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ .
Toinen mahdollisuus on tarjota teostasi välitettäväksi esim BTJ Kirjastopalvelulle tai Kirjavälitykselle.
BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440 ja sähköpostiosoite btj.kirjastopalvelu@btj.fi . Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta saat myös heidän www-sivuiltaan http://www.btj.fi/ .
Kirjavälitys Oy:n osoite on Matinkyläntie 45, 01720 Vantaa, puhelinvaihde (09) 852 541 ja sähköpostiosoite kv@kirjavalitys.fi . Lisätietoja yrityksestä saat www-osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/
Yläkatu, Aleksanterinkatu, Kauppakatu ja Vonkahotu ovat siis nykyisestä Kauppakadusta eri aikoina käytettyjä nimiä. Meillä Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy tietoa ainakin kirjoista:
-Heikkinen, Reijo: Kulttuurikohteita Kajaanin keskustassa (1991)
-Kajaanin kaupungin historia: osa 4: Pikkukaupungin unelmia (1994)
-Mit' itket ihana koivu: Hövelö, Polvila ja Elias Lönnrotin kaupunkitalo suojelupyrkimysten kohteena (2002)
-Heikkinen, Reijo: Elias Lönnrotin asuinpaikat Kajaanissa (2001)
-Eino Pitkänen: arkkitehtinä Kajaanissa (2001).
Kirjaa pikaisesti selaamalla selvisi, että eräs henkilöistä on nimeltään Helmi ja kirjan lopussa eräs toinen sankarittarista kihlataan helmisormuksella. Kirjaa lukematta on vaikea arvioida, sisältyykö helmiin muuta symboliikkaa.
Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1047971917 voit aloittaa haun yhdistämällä kaksi asiasanaa, esim. "Suomi" ja "mielikuvat" tai "Suomi-kuva" ja "matkailu". Pelkkä Suomi-kuva -asiasanakin tuo mielenkiintoisia kirjoja, esim. Hannes Sihvon toimittaman Toisten Suomi: mitä meistä kerrotaan maailmalla (2. p. 2001), Philippe Quicheteaun Sunnuntaikirjeitä Suomesta (1999) ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun julkaiseman Matka maaseudulle: näkökulmia maaseutumatkailun tutkimukseen (2001). Sven Hirnin ja Erkki Markkasen Tuhansien järvien maa: Suomen matkailun historia (1987) on perusteos alaltaan.
Suomenkielisistä kirjoista parhaiten kysymyksiisi vastaa varmaankin Maailma tänään osa 11 (1998). Tuoreempaa tietoa, mutta vähemmän, löytyy teoksesta Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (2002). Internetistä kannattaa katsoa esim. http://www.makupalat.fi/ (maantieteet). Kreikan kulttuurista löytyy tietenkin runsaasti tietoa historian kirjoista.
Rakennustietosäätiön RT-ohjekortissa RT 93-10543 (Asunnon eteis- ja kulkutilat) on tietoa eteistilojen mitoitus- ja suunnitteluperusteista. Rakennustietosäätiön RT-tarviketiedostossa X71 (Eteis- ja aulatilojen kalusteet ja varusteet) esitellään eteistilojen kalusteita. Nämä RT-kortit löytyvät Jämsänkosken kaupunginkirjastosta.
Yleisissä sisustusopaskirjoissa on usein tietoa eteistilojen suunnitelusta ja sisustamisesta. Mainittakoon tässä kirjat Uusitalo, Sirkka: Koti kauniiksi (951-20-4703-9) ja Mårtensson, Hans: Kuistit ja verannat (952-9687-65-6). Näiden kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokannastamme http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 .
Seuraavilla internet-sivuilla on tietoa eteisen suunnittelusta:...
Apinahahmot ilmentävät sanontaa, joka englanniksi kuuluu ”See no evil, hear no evil, speak no evil”, eli ne eivät näe, kuule, eivätkä puhu mitään pahaa. Apinoiden alkuperä on kuitenkin kaukana idässä. Tämän sanotaan viittaavan legendaan liittyvään opetukseen, että pitäisi ajatella ja puhua ja tehdä vain hyvää, sillä kaikki palaa takaisin luoksemme, jopa moninkertaisena.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on aiheesta muitakin vastauksia, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "kolme apinaa". Internetistä voi hakea tietoa vaikkapa sanalla Toshogu.
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Tieto asiasta on kirjankustantajilla. Suurin osa suomalaisista yleiskustantajista julkaisee fantasiakirjallisuutta. Kustantajien kotisivuille pääset osoitteesta http://www.booknet.fi
Tieteis- ja fantasiakirjallisuuslehti Aikakoneen sivulta http://aikakone.org/aikalink1.htm löytyy teksti ja linkki ” Suurin osa viime vuosina suomennetusta high fantasy -kirjallisuudesta on esitelty nimimerkki Darkin (= Mika Salovaara) Scifi ja fantasiakirjat –sivulla http://www.risingshadow.net/phpBB2 ”.
Sivulta löytyy listaus tulossa olevista fantasiakirjoista.
Kirjallisuutta aiheesta siis löytyy suomen kielellä esim. Lindqvist, Cecilia: Merkkien valtakunta (1991) ja Huotari, Tauno-Olavi: Kiinan kulttuuri (1999),
sieltä osasto Kiinan kieli ja kalligrafia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy muitakin vastauksia kiinan kielestä, voit hakea fraasilla (eli lainausmerkkien sisällä) kiinan kieli, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Myös linkkejä englanninkielisille sivuille löydät arkiston aiemmista vastauksista.
