Kirjastossa olevista kirjoista, esim. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, Kodin suuri eläinkirja 8 ja Nuutila: Sillikirja, löytyy jonkin verran tietoa silleistä ja myös niiden kuvia, tosin kaikki löytämäni kuvat olivat melko pieniä. Internetistä löysin melko hyvän kuvan osoitteesta http://www.karesuando.se/fiske/ritade/sill.jpg .
Tervetuloa kirjastoon. Voit kysyä apua tietopalvelusta, neuvomme sinua mielellämme tiedonhaussa.
Ehdottomasti mandariinikiinan, joka on pohjoisen, etenkin Pekingin tienoon päämurre. Vuoden 1999 tilastojen mukaan mandariinikiinaa puhuu 70% Kiinan asukkaista. Sitä puhutaan myös esim. Taiwanilla ja Singaporessa.
Kantonin kiinaa puhuu 4,5% Kiinan asukkaista, mukaanluettuna n. 498 000 macaolaista.
Puhuttuina kielet eroavat toisistaan enemmän kuin tanska ruotsista. Kirjoitettua kieltä ymmärtävät molemmat, koska kirjoitusmerkit ovat yhteiset.
Lähde: http://www.ethnologue.com/language_index.asp?letter=C . Mandariinikiinan löydät kohdasta "Chinese, Mandarin" , Kantonin kiinan kohdasta "Chinese, YUE" .
Kenraalikuvernööri Pietari Brahesta löytyy yksi suomenkielinen henkilöhistoria. Teoksen on kirjoittanut Tuure Vierros ja sen nimi on "Maa oli minuun tyytyväinen - Per Brahe nuoremman tarina". Teos on ilmestynyt vuonna 1971. Myös teoksessa "Kansallisgalleria - suuret suomalaiset" (vuodet 1150-1850) on käsitelty Pietari Brahea muutaman sivun verran.
Hyvä kartoitus siitä mitkä dokumentit todistavat, että Jeesus oli historiallinen henkilö löytyy kirjasta Nasaretilaisen historia, jonka Risto Uro ja Outi Lehtipuu ovat toimittaneet (Kirjapaja, Helsinki, 1997).
Kirja on tällä hetkellä kirjastosta saatavissa esim. Espoon pääkirjastossa.
Kajaanin seurakunnasta todetaan, että sodan jälkeen sankarihautaan on haudattu Jussi Kekkosen lisäksi vain Karjalaan jääneiden sankarivainajien viime vuosina kotiin tuotuja luita.
Miksi Jussi Kekkonen haudattiin sankarihautaan, ei ole tarkkaan tiedossa, omaiset halusivat hänet kotikaupungin hautaan.
Mika Häkkisen elämästä ja kilpa-ajourasta kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Hilton, Mika Häkkinen-- Formuloiden luonnonlahjakkuus, Helsinki 1997, ISBN 952-5089-17-7 ; Hilton, Mika Häkkinen--maailmanmestari, Helsinki 1999, ISBN 952-5089-37-1 sekä Kulta, Tuskien Grand Prix--raportti maailmanmestari Mika Häkkisen Formula 1 -kilpailukaudesta (Turun Sanomien artikkeleita 1.12.2000-20.10.2001),Turku 2001,ISBN 951-9129-43-x
Kysymäänne kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy Museoviraston kirjastosta, yhteystiedot ja käyttösäännöt löytyvät Museoviraston kotisivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/ .
Voi. Kuiva heinä on marsun perusravintoa. Marsulle luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. On myös huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia; sitä se ei pysty itse tuottamaan. Sopivaa syötävää ovat omena, banaani, päärynä, mansikat, greippi, hunajameloni, kiivi, mandariini, appelsiini, vesimeloni, viinirypäleet, sitruuna, kukkakaalin lehdet jne. Eläinkauppojen valmisseos (marsun väkirehu) sisältää vehnää, kauraa, maissia, maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä. Marsujen kuivarehu sisältää kauraa, maissia, vehnää, herneitä ja papuja. Kannattaa perehtyä marsulle sopivaan ravintoon jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend.
Yleisten kirjastojen osoitetiedot saa BTJ Kirjastopalvelu Oy:stä, sähköpostiosoite: btj.kirjastopalvelu@btj.fi. Osoitteet saa joko tarroina tai sähköisesssä muodossa. Palvelu on maksullinen.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät ositteesta:
http://www.kirjastot.fi . Kirjastoissa on selattavana BTJ Kirjastopalvelun toimittama Kirjastokalenteri, josta osoitteet myös löytyvät.
Tilastoja yleisten kirjastojen määrästä löytyy opetusministeriön sivuilta (http://www.minedu.fi). Sivulla http://tilastot.kirjastot.fi/ löytyvät kaikkien yleisten kirjastojen määrät otsikon 'Organisaatio ja talous' alla. Ellei tämä linkki toimi sivun löytää kun opetusministeriön etusivulta klikkaa ensin 'Kulttuuri'-painiketta, sitten 'Yleiset kirjastot',...
Suomalaisten rahojen, mitalien ja kunniamerkkien historiaan voit tutustua Suomen kansallismuseon Rahakammiossa. Kansallismuseon verkkosivuilta http://www.nba.fi/fi/skm en kuitenkaan löytänyt kuvia setelistä.
Rahakammiossa on käsikirjasto, joka sisältää lähes kaikki Suomessa ja Ruotsissa julkaistut numismaattiset kirjat. Rahakammiossa on myös vanhaa kirjallisuutta, mm. 1600- ja 1700-luvuilla julkaistuja kuvateoksia rahoista ja mitaleista. Käynti rahakammion käsikirjastossa varmaankin kannattaisi. Kirjasto on yleisön käytettävissä virka-aikana, mutta asiasta pyydetään sopimaan etukäteen Museoviraston kirjaston kanssa.
Molemmat päivät ovat Jeesuksen juhlapäiviä: joulupäivänä Jeesus syntyi ja uudenvuodenpäivänä (8. päivä joulun jälkeen) hänet ympärileikattiin ja hän sai nimensä. Jeesuksen ja hänen nimensä rinnalle ei voi kirkollisessa kalenterissa asettaa ketään muita!
(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat 1978)
Kyseinen enkelitaulu löytyi Web-Factasta, WSOY:n Web-tietosanakirjassa kerrotaan taulusta näin:
"Monen lastenhuoneen seinältä tuttu E. Jaatisen maalaus kuvaa suojelusenkeliä naiivin romanttisella tavalla."
Tekijäksi mainitaan E. Jaatinen, suomalainen taiteilija joka teki mm. postikortteja. Vuosilukua ei mainita. Jaatisesta löytyi lyhyt luonnehdinta Postimuseon sivuilta.
"Taidemaalari Eeli Jaatinen syntyi Tampereella 1905 ja kuoli Helsingissä 1970. Hän opiskeli taidetta Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1920-21. Tämän jälkeen taidemaalari Eero Järnefelt opetti hänelle maalausta 1922-23. Jaatinen kuvitti paljon kirjoja ja kirjojen kansia. Hän piirsi myös pilakuvia mm. Joulukärpänen lehteen ja ensimmäiset sarjakuvat Maailma-lehteen...
Suomalaisten siirtolaisten etsiminen Amerikasta näyttää olevan hyvin vilkasta ja ainakin netistä löytyy paljon apuneuvoja. Olen valinnut muutamia osoitteita, joista ainakin voisi aloittaa ja saa myös käytännön neuvoja:
Siirtolaisuusinstituutin linkki:
http://www.migrationinstitute.fi/
Sukututkimusseuran linkki:
http://www.genealogia.fi/
Tällä sivulla vasemmassa palkissa klikkaa kohtaa SIIRTOLAISUUS, nyt tulee esiin hyödyllistä tietoa, etenkin
Etsi henkilöä - sekalaiset (tulee esiin otsikko "Etsi siirtolaisia Yhdysvalloista")
Tämä Sukututkimusseuran sivusto Siirtolaisuus-osio on kaikkinensa selkeä ja antaa toivottavasti, muiden osoitteiden lisäksi, avaimen, jolla voisit löytää tietoja sukulaisestasi. Onnea etsinnällesi!
Kannattaa tutustua Euroopan yhteisöjen komission kehittämään COSYMA-mallinnusohjelmaan, jonka avulla voi selvittää radioaktiivisten aineiden aihettamia tuhoja. Ohjelman käyttäjä voi määritellä sijaintipaikan, lähtöarvot (kunkin yksittäisen vapautuvan nuklidin määrät), päästön suunnan, sääolosuhteet, pelastustoimet jne. (Lähde: Alkeelliset ydinaseet ja ydinterrorismin uhka. Helsinki, Rauhankirjat, 2000.) Tietoa löytyy esimerkiksi National Radiological Protection Boardin sivuila: http://www.hpa.org.uk/radiation/default.htm
Kyseinen lehti on mikrofilmattuna Helsingin Pääkirjaston Pasilan lehtiosastolla. Artikkelista saa kopion Pasilassa.
Pääkirjaston yhteystiedot linkissä http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
Kunkin alueen ev.lut. seurakunnalla on oma keskusrekisterinsä. Esim. Helsingin alueen seurakuntien keskusrekisteristä voi tilata sukuselvityksiä myös Internetin kautta, linkki sinne: http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Liikkeelle kannattaa lähteä sieltä seurakunnasta mistä tutkittava suku on lähtöisin, jos haluat tietoja Jyväskylän alueelta, tässä sinulle linkki Jyväskylän alueen seurakuntien sukututkimus-sivuille http://www.kirkkojyvaskyla.net/
Sieltä voit kysyä asiaa tarkemmin.
Tuo Eetu Iston maalaus on nimeltään Hyökkäys. Se on Suomen Kansallismuseon omaisuutta ja nähtävillä siellä. Maalauksesta tehtiin aikanaan kymmeniä tuhansia painokuvia ja kortteja. Seikkaperäistä tietoa Istosta ja maalauksesta löytyy Pekka Rönkön teoksesta Isto -- Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). Pohjoinen 1990.
Kortteja ja julisteita saattaa löytyä antikvariaateista. Kannattaa kysyä myös Kansallismuseon museokaupasta: http://www.nba.fi/fi/skm_museokauppa
Roald Amundsen: Roald Amundsen, jääkenttien lentävä kotka, tekijänä Ulf Tengbom sekä teokset Luoteisväylä ja Ensimmäinen lento napameren yli, joiden tekijänä itse Amundsen.
Robert Peary: Kokonaista suom. teosta en löytänyt, mutta Erno Paasilinnan teoksessa Kaukainen pohjola on luku Pearysta. Hän esiintyy myös teoksessa
Ultima Thule, pohjoiset löytöreteket, tekijänä Matti Lainema.
Robert F. Scott: Kapteeni Scottin viimeinen matka, tekijänä Scott.
Ernest Shackleton: Endurance, tekijänä Caroline Alexander ja Kestävyys, tekijänä
Alfred Lansing.
Kannattanee katsoa teosta Maailmanhistorian suuret löytöretket, samoin yllämainittua Ultima Thulea. Lisätietoa (mm.lehtiartikkelit) saa kirjastoista teettämällä tiedonhaun kustakin näistä sekä...
Teoksessa nimeltään Japanin kulttuuri(Otava 1994) käsitellään monipuolisesti ja kattavasti Japanin kulttuuria. Paikannustiedot esim. monihausta http://monihaku.kirjastot.fi