Marjaana Aumaston teos Kuningatar ja muita naisia on oikeastaan novellikokoelma. Kirjassa on 18 lyhyttä tarinaa erilaisista naisista ja elämänkohtaloista. Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Ensimmäisen Nalle Puh -kirjan nimi on Nalle Puh. Alkuperäiseltä nimeltään se on Winnie-the-Pooh, ja se näyttää ilmestyneen suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1934.
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning...
Kysymästäsi Myers-Briggs tyyppi-indikaattorista(lyhenne mbti) ei erikseen löydy kirjaa suomeksi eikä englanniksi.
Kirjassa Helin, Kari: Ihmisten erilaisuus, 16 tyyppiä työelämässsä käsitellään aihetta, samoin englanninnkielisissä teoksissa Zannon: Human types: essence and the enneagram ja Cloninger: personality: description, dynamics and development. Saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat esim.
Ron Zemke:Testin ja tyyppijaottelun tulkintaa ja kritiikkiä:
Mayers-Briggs - persoonallisuustesti tarkemmassa tarkastelussa
Yritystalous 1994 (52): 1
Holtari, Timo: Mihin luontaisesti miellyt
Fakta 2002 (22): 4
(molemmat lehdet ovat Lahden...
Tohtori Alzheimerin etunimi oli Alois. Hän oli saksalainen neuropsykologi, joka eli vuosina 1864-1915.
Alois Alzheimerista voi hakea viitteitä Internetistä esim. Google-haulla. Tässä yksi viite: http://www.alz.co.uk/alzheimers/aa.html
Eeva Kilven kirjojen arvosteluita löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta. Tietokannan Internetosoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=376
Pudotusvalikoista valitaan haluttu kirjailija ja toisesta valikosta valitaan lähteet ja tuotanto.
Tietoa Elina Karjalaisesta löydät esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]ilm. vuosi 2003
2 Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa, ilm. v. 2001
3 Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v. 2001
4 Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v.2000
5 Isän tyttö : lapsuuden muistelma / Elina Karjalainen, ilm. v. 1999
6 Kotimaisia nykykertojia. 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, ilm. v. 1998
7 Kaipauksen ja kiitoksen kirja / Elina Karjalainen, ilm. vuosi 1998
8 Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, ilm. vuosi 1995
9 Löytöretki lapsuuteen / toimittanut Heli...
Yhtä täysin sopivaa kirjaa on mahdotonta suositella. Eri kirjat puhuttelevat eri ihmisiä. Silti ehdotan Martti Lindqvistin kirjaa Surun tie. Myös hänen muut muistelmakirjansa ovat ainakin minulle olleet lukuelämyksiä.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet ottavat kyllä kirjalahjoituksia vastaan. Kannattaa kysyä vaikka omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta kyseisille kirjoille.
Kunkin kirjaston esimies tai muu aineistohankinnoista vastaava henkilö päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei.
Rykälinnun laulu on englanniksi Song of a mating bird. Rykälintu ei siis ole mikään tietty lintu, vaan pesimäänsä aloitteleva lintu yleensä (vertaa esim. porojen rykimäaika).
Aidi Vallik on virolainen kirjailija. Hänen teoksistaan on suomennettu vain Ei mikään kiltti tyttö. Virke-lehdessä n:o 4/2002 on Jani Antamon artikkeli tästä kirjasta. Samassa yhteydessä käsitellään muitakin Otavan Voltti-kirjoja.
Kirjastojen välisiin yhteyksiin perehtyminen kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.kirjastot.fi ! Kirjastot.fi:n kirjastot-osuudesta löytyy eri kirjastosektorien (julkiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, erikoiskirjastot) toimintatietoja ja erikoissivustojen osoitteita. Kirjastot.fi:n kirjastoala-kanava kertoo kirjastoalan toimintatavoista, yhteistyöstä sekä toimii myös kirjastojen välisen tiedottamisen ja keskustelun välineenä.
Eri kirjastoilla on erilaisia yhteydenpitojärjestelmiä. Pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot toimivat yhteisessä aineistotietojärjestelmässä nimeltä Millennium, jota käyttävät siis Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin kaupungilla ja kaupunginkirjastolla on omat sisäiset tiedotusverkkonsa....
ISBN-tunnus sisältää kirjaimet ISBN ja 10 merkkiä, jotka jakautuvat neljään osaan – ensin on maantunnus tai kieliryhmän tunnus, sitten kustantajantunnus ja julkaisuntunnus sekä viimeisenä tarkistusmerkki.
Esimerkiksi ISBN 951-1-12345-8
951 = maantunnus tai kieliryhmän tunnus
1 = kustantajantunnus
12345 = julkaisuntunnus
8 = tarkistusmerkki
Maantunnus 951 tai 952 kertoo, että kirja tai muu erillisteos on julkaistu Suomessa. Kieliryhmän tunnukset 0 ja 1 ovat englanninkielisen kielialueen tunnuksia, ja niitä käyttävät esim. Iso-Britannia, USA, Australia ja englanninkielinen Kanada.
Kustantajantunnus vaihtelee yhdestä viiteen merkkiin kustannustoiminnan laajuuden mukaan. Julkaisuntunnus identifioi tietyn kustantajan...
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voi lukea mikrofilmejä ja niistä voi ottaa kopioita. Hinta on 40 snt /A4 kopio. Lukulaitteisiin voi varata ajan puh. 2620 629, kirjasto on auki ark. klo 10-20, la 10-15. Mikrofilmit saa varastosta odottaessa.
Mikäli ette pääse tänne lukemaan, voitte pyytää oman kuntanne kirjastoa tilaamaan kopiot meiltä.
Luulen, että löydät perustiedot projektiisi täältä http://www.lontoo.info/ Voi myös vilkaista matkatoimistojen kaupunkilomaesittelyjä; matkatoimistot löydät koottuna osoitteesta http://www.makupalat.fi/ Maat ja kansat -osasta, Lontoo https://www.makupalat.fi/fi/k/824/hae?category=113814&sort=title&order=…
Suomenkielistä lisätietoa saat pistäytymällä kirjastossa, Lontoo-aiheiset teokset löydät luokasta on 45.11.
Runo, joka alkaa "- Katsoppas kummaa, virkkoi Miiri..." on nimeltää "Hiiriä pyydystämässä" . Kirjoittaja on Immi Hellen. Runo löytyy muun
muassa antologiasta PIKKU PEGASOS. 4000 kauneinta lastenrunoa.
Marsun perusravintoa on kuiva heinä. Luonnollista ja terveellistä ravintoa ovat myös vihannekset ja tuorerehu. Lisäksi on huolehdittava, että marsu saa ravinnostaan C-vitamiinia, jota se ei pysty itse tuottamaan. Marsulle voi antaa tuoretta mansikkaa ja tomaattia. Kannattaa perehtyä marssun ruokintaan hiukan laveammin jonkin kirjan avulla, esim. Kanit ja marsut / David Alderton; Marsut / Katrin Behrend; Pikkulemmikit / David Taylor.
