Germontin romanssi on Giuseppe Verdin oopperasta La Traviata. Aaria löytyy nuottina esim. Suuri toivelaulukirja 7:stä sekä teoksesta Arias for baritone,toim. Robert L. Larsen.
"Salminen, Hellevi eli oikeasti Salminen-Matihalti, Hellevi on syntynyt 19.2.1941 ammatiltaan vapaa kirjailija. Esikoisromaaninsa Baby hän kirjoitti parikymmenvuotiaana. Hellevi Salmisen tuotannon ansiokkain osa on nuortenkirjallisuutta." Manninen, Kerttu: Salminen, Hellevi. Teoksessa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Toim. Ismo Loivamaa.- Kirjastopalvelu 1995, ss. 214-215.
Salminen saavutti Topelius-palkinnon 1997 teoksella Pikku sammakkoprinssi. Otava 1996.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/topeliuspalkitut.shtml
Seuraavat artikkelit ovat poimitoja Aleksi-lehtietokannasta: Kauhava on kasvattanut poikkeuksellisen monta kirjailijaa Mäki-Mantila, Aino Ilkka 2002-01-20. Ei vain tästä maailmasta Tarvainen, Hanna Onnimanni 2001,...
Ricky Martinin nimeä kantavat www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.rickymartin.com. Ne ovat kylläkin espanjan- ja englanninkieliset.
Suomenkielinen kirjakin löytyy: -Krulik, Nancy : Ricky Martin : Minun tarinani (2000)
Vanhoista Suosikki-lehdistä löytyy myös artikkeleita. Tässä muutama:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy ainakin kaksi suomen ja ruotsin kielen kirjastoalan sanastoa:
sanahaulla bibliotek and terminologi (ruotsinkielinen aineisto on asiasanoitettu ruotsiksi!)
*Benito, Miguel: Bibliotekstermer, Borås : Taranco, 1997, ISBN 91-970103-2-4 ja 91-89118-00-6.
sanahaulla kirjastoala and sanakirjat
*Fortelius, Robin: Kirjaton kirja : sanastoa kirjastoista, tietokoneista ja uusista viestimistä = Boken utan band : terminologi om datorer, bibliotek och nya medier, Helsinki : Kirjastopalvelu, 1994,ISBN 951-692-348-8.
LINDA tietokannasta (käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla) löytyy
asiasana(selaus)haulla bibliotek...
Englanninkielistä materiaalia aiheesta on vaikea löytää. Seuraava teos käsittelee Suomen 1860-luvun nälkävuosia ja tartuntatauteja Suomessa. Turpeinen, Oiva; Nälkä vai tauti tappoi? : kauhunvuodet 1866-1868. Helsinki : SHS, 1986.
1800-luvun sosiaalihistoriaa Helsigissä (asiasanana myös taudit):
Narinkka. 1993 / [toimitus = redaktion = editing: Leena Saarela, Sinikka Vainio ja Päivikki Kallio]. [Helsinki] : Helsingin kaupunginmuseo, 1993.
Tautien historiaa:
Vuorinen, Heikki S.; Tautinen historia / Heikki S. Vuorinen. Tampere : Vastapaino, 2002. (Tautien ja epidemioiden vaiheet myös Suomessa)
Katso Arno Forsiuksen kirjoittamat artikkelit lääketieteen historiasta !!!
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html (Pääsivu)
Esim. Tuberkuloosi...
Jonkin verran henkilötietoja tästä poliittisesta pilapiirtäjästä löytyy osoitteista
http://www.nicecarnaval.com/htmlvers/2003/FR/html/fildesans/carnaval200…
http://www.hinduonnet.com/thehindu/mag/2003/12/14/stories/2003121400280…
Kaiken kaikkiaan: käyttämistäni tiedonlähteistä (Internet, aineistotietokannat, lehtitietokannat) ei juurikaan löydy tietoja ko. piirtäjästä.
Lisätietoja voisi kysellä Suomen sarjakuvaseuran kokoelman kirjastonhoitajalta, yhteystiedot http://www.aralis.fi/taik/kokoelmat/suomen_sarjakuvaseuran_kokoelmat.ht… .
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Esimerkiksi seuraavat satukirjat voisivat tulla kyseeseen:
Aurinkolintu ja kaamoksen korppi , Tammi, 2000
Viheliäinen vihtahousu: tarinoita piruista, peikoista ja muista omituisista otuksista , BTJ Kirjastopalvelu, 1997
Lentonoidan poika--saamelaisia satuja , WSOY, 1978
Arvilyn satuja , Otava, 1943
Zacharias Topelius, Sampo Lappelill.
Satumetsosta voi hakea lisää osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=s_form2
Unto Kanerva ja Maija-Liisa Peltonen ovat kirjoittaneet teoksen Tampereen kaupunginkirjasto 1861-1961. Sen mukaan kirjaston virallinen perustamispäivä on 5.4.1861, mutta jo aikaisemmin, 7.3.1837, oli perustettu Sällskapet för Låne Bibliothek i Tammerfors stad, jota voidaan pitää kaikille tamperelaisille tarkoitettuna lainakirjastona. Lainaajien oli maksettava pieni maksu kirjaston- käytöstään. Lainakirjoja oli tuolloin 112 kpl. Vuoden 1861 lopussa kirjaston koko kirjamäärä oli 966 kirjaa tai kirjasta sekä 28 karttaa. Kirjoihin sisältyi 33 vuosikertaa sanomalehtiä.
Seuraavista internet-osoitteista löytyy tietoa EU:n rahoittamista tekniikan ja luonnontieteiden tutkimusprojekteista.
http://www.tekes.fi
(löytyvät esim. EU:n tutkimusohjelmat)
http://www.cordis.lu/en/home.html
http://europa.eu.int/comm/research/index_fi.html
Perustietoja Jalmari Finnestä löytyy mm. teoksista Suomen kirjailijat 1809-1916 (SKS 1993) sekä Suomen kirjallisuus VI (teoksen lopussa oleva hakemisto; Otava 1967), jonka mukaan Finne (viralliselta nimeltään Adolf Hjalmar Finne) syntyi 11.8.1874 Kangasalla ja kuoli 3.9.1938 Helsingissä, vanhemmat kirjakaupp. Gustaf Adolf Finne ja Wilhelmina Westerling. Finne valmistui ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1894, opiskeli Helsingin yliopistossa kieliä ja teki opintomatkoja mm. Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Finne toimi Kansallisteatterin ohjaajana 1896-1903, vt.ohjaajana 1903-04 sekä Viipurissa Maaseututeatterin johtajana 1904-07 ja 1913-14. Molemmissa yllämainituissa kirjoissa on myös Finnen teosluettelot. Suomen...
Kirjastoista löytyy sekä Jarmo Perälältä sekä kirja Maakilpikonnat että Punakorvakilpikonna. Kirjastojen aineistotietokannat löytyvät kätevästi Kirjastot.fi-sivuston kautta, kohdasta Kirjastot tai monihaun kautta.
http://www.kirjastot.fi/kirjastot
http://monihaku.kirjastot.fi
Asko Martinheimo kirjoitti elämänsä aikana yli 20 lasten- ja nuortenkirjaa, sekä lisäksi näytelmiä ja kuunnelmia.
Niiden tärkeys- tai tunnettuusjärjestys riippuu suuresti arvostelijan omasta kirjamausta. Joidenkin mielestä hänen hienointa tuotantoaan ovat erilaiset novellikokoelmat, toisten mielestä parasta ovat Patalakki- kansasta kertovat fantasiaromaanit. Martinheimo sai useita kirjallisuuspalkintoja. Palkittuja teoksia ovat mm. Lassinkyynel (julk. 1976), Tuhkanaama ja Taivaantakoja (1987), Isojalkainen poika (1996).
Asko Martinheimon tuotannosta löydät tietoa mm. kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Kirjastostasi voit kysyä muitakin suomalaisesta lastenkirjallisuudesta kertovia julkaisuja.
Martinheimon kuoleman...
Asiasanoilla sopimusoikeus tai sopimukset oikeus löytyy useampiakin teoksia esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta: http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html . Uusimpia ovat Jari Vuorijoki: Lakiopas sopimuksen tekemiseen, 2002 tai Ari Saarnilehto: Sopimusoikeuden perusteet, 2002. Suomen kirjallisuuden mukaan Mika Hemmolta on ilmestymässä kolmiosainen teos sopimusoikeudesta.
El Pais sanomalehti on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjastoon, mutta sitä ei tosiaan säilytetä kuin 3 kuukautta. Lehti tulee myös Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ , jossa sitä säilytetään vain kuluva viikko. Yliopiston Pääkirjastoon http://www.lib.helsinki.fi/ on El Pais kuitenkin tilattu mikrofilminä. Voit tarkistaa lehden tilanteen Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://helka.linneanet.fi/ (
Helka tietokannasta El Pais saadaan esille haulla: pais ja hakutyypiksi valitaan lehden nimi).
Tekijänoikeudellisesti vapaata musiikkia, jota voi ilman lupia käyttää vapaasti, on kaikki sellainen musiikki, jonka (a) säveltäjän ja sanoittajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta ja jonka (b) levytyksen julkaisemisesta on vähintään 50 vuotta. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat historialliset äänitteet vanhojen mestareiden sävellyksistä. Populaarimusiikissa täysin vapaata aineistoa on vähemmän, koska yleensä säveltäjien kuolemasta ei ole ehtinyt kulua 70 vuotta. Kansanmusiikki on pääosin vapaata, kunhan levytyksen julkaisemisesta on tuo 50 vuotta kulunut. Kaikissa isoissa kirjastoissa on tällaista aineistoa, tervetuloa tutkimaan.
Kysymykseenne siitä, mihin arkistoon kopiot kauppakirjoista laitetaan vastaan, että kauppakirjat eivät välttämättä löydy muilta kuin myyjältä, ostajalta sekä julkiselta kaupanvahvistajalta.
'Julkinen kaupanvahvistaja on kiinteistökaupan todistusviranomainen. Julkiset kaupanvahvistajat ovat virkamiehiä tai käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia. Virkansa puolesta kaupanvahvistajia ovat mm. maistraatissa toimiva julkinen notaari ja henkikirjoittaja. Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa toimii käräjäoikeuden määräämiä kaupanvahvistajia, jotka ovat esim. pankinjohtajia.' (Linnainmaa, Leena: Lakiopas oman kodin hankkijalle. Helsinki 2002, s. 66)
Kauppakirjoja - varsinkin vanhempia - voi yrittää kysyä myyjän, ostajan ja kaupanvahvistajan...
