En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Elokuvateatteri Bio Bio on toimi Uuden Ylioppilastalon juhlasalissa vuosina 1928 - 1979. Vuonna 1979 alkuperäinen elokuvasali purettiin ja jaettiin kahtia. Bio Bio jatkoi salin toisella puolella vuoteen 1998 asti. Salin toisella puolella toimi elokuvateatteri Illusion vuoteen 1994. Sittemmin samoissa tiloissa ovat toimineet ainakin ravintolat La Tour ja Virgin Oil. Hotelli Hansa toimi saman rakennuksen Mannerheimin tien puoleisessa siivessä vuosina 1924–1968. Joissakin lähteissä hotellin perustamisvuodeksi mainitaan 1925. Lähteet:Aaltonen, Olli - Nenonen, Jussi - Styrman, Juhani : Elokuvateatterit : korttelikinojen aikaan. Kustantaja Laaksonen, 2015HS 25.11.2010 Taiteilijat istuivat Hotelli Hansan ravintolassaNHL Collectioon herätti...
Suvivirttä on laulettu koulujen kevätjuhlissa 1800-luvun lopulta alkaen, mutta yleisemmin kuitenkin 1900-luvun alusta. 1800-luvun lopulla kansakoulu yhdessä rippikoulun kanssa teki suvivirrestä koko kansan tunteman kesälaulun, ja virsi alettiin mieltää keväisenä ja toiveikkaana lauluna, joka sopi moniin tilanteisiin. Kansakoulu oli kristillinen instituutio siitä huolimatta, että se oli kunnan vastuulla, ja siksi oli myös luontevaa, että se pyrki opettamaan virsiä koululaisille. Lisää tietoa Suvivirren historiasta:Helsingin seurakunnat: Suvivirren kolme vuosisataaYle: Suvivirren taustalla piilee nälkää, kannibalismia ja erotiikkaa
1. Helmetin etusivulla klikkaa Uutuudet.2. Vasemmasta reunasta avaa Päägenre ja valitse Tietokirjallisuus.3. Avaa Genre ja valitse Elämäkerrat.4. Näet kaikki elämäkerrat, jotka on lisätty Helmetiin kuukauden sisällä. Kohdassa Uutta Helmetissä voit valita jonkin muun aikarajauksen. Klikkaa valmista rajausta (esim. Viimeiset 3 kk) tai kirjoita päivämäärä kenttään Alkaen ja klikkaa suurennuslasin kuvaa.
Kölhi on sukunimenä peräisin Viipurin pitäjästä. Nimen alkuperää ei ole saatu selvitettyä, mutta äänteellisesti läheinen joissain paikoissa tunnettu sana kölhä merkitsee pientä kumpua.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Sisäänlämpiävä eli sisäänsavuava kiuas tarkoittaa sellaista, jota ei ole varustettu savupiipulla. Puulla lämmitettävät kiukaat voivat olla joko sisäänlämpiäviä tai uloslämpiäviä (eli savupiipullisia). Savusaunaan ei kuulu savupiippua, vaan lämmittäessä saunassa viipyvä kuuma savu lämmittää myös saunan seinät ja katon. Savukaasut poistuvat saunatilasta savupiipun sijaan ensin ulko-oven ja myöhemmin ylös seinälle sijoitetun räppänän tai katossa olevan lakeisen eli lakeistorven kautta.Lähde: Suomen Saunaseura
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
Hei ja kiitos kysymyksistä!Sähköpostin allekirjoitus on sähköpostin lopussa oleva osio, josta löytyy yleensä vähintään viestin lähettäjän nimi, yhteystiedot ja tiedot yrityksestä, jossa hän on töissä. Jos viestin lähettäää tuttavalle, allekirjoituksessa voi olla ainoastaan oma etunimi. Sähköpostiohjelmissa allekirjoituksen voi tehdä valmiiksi niin, että se ohjelma lisää allekirjoituksen automaattisesti viestin loppuun. Toinen kysymys.E-lehdet ovat siirtyneet E-kirjasto sovellukseen eli ovat nykyisin luettavissa kuntien yhteisen e-kirjaston kautta. Tietokoneella aikakauslehtien lukeminen ei ole enää mahdollista. Valtakunnallisen e-kirjaston sivuille pääsee tästä: E-kirjasto | Kansalliskirjasto. Tässä ohje E-kirjasto-sovelluksen...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilpas tarkoittaa 'vilkasta, ketterää, vikkelää'.Kymmenen virran maa -laulun teksti on peräisin A. V. Forsmanin (myöhemmin Koskimies) vuonna 1899 kirjoittaman kolmiosaisen runoelman keskimmäisestä osasta, jossa on kaikkiaan kolmetoista säkeistöä. Itsenäisenä Kymmenen virran maa -nimisenä runona hän julkaisi sen 1905 toimittamassaan valikoimassa Kokoelma suomalaista runoutta koulua ja kotia varten.Oskar Merikanto käytti säveltämässään laulussa Koskimiehen runosta sen ensimmäisen, kolmannen, seitsemännen ja viimeisen säkeistön. Kokonaisuudessaan kolmiosainen Kainuulle-runoelma ilmestyi painettuna vasta vuonna 1926 kokoelmassa Vuosien varrelta, osittain uudelleen runoiltuna. Tässä Nykyisyys-nimisen toisen osan...
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat...
Jos englanniksi on tarve paheksua jotakuta esimerkiksi siitä, että tämä on moittinut toista ominaisuuksista, joita hänellä itsellään on, sopiva sanonta olisi vaikkapa "It takes one to know one".Kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kolmisen vuotta sitten julkisesti nimitti Vladimir Putinia "tappajaksi", Putin vastasi kutakuinkin kysymyksessä esitetyllä tavalla käyttäen venäjänkielistä sanontaa "Кто так обзывается сам так называется". Kirjaimellisesti tämän voisi kääntää englanniksi muotoon "He who calls names, is called that himself" ('Joka nimittelee, on itse sen niminen'). Englanninkielisissä uutislähteissä Putinin toteamus oli tavallisimmin käännetty juuri turvautumalla sanontaan "It takes one to know one".
Tietoa suomalaisten kirjailijoiden teoksista tehdyistä käännöksistä voi hakea Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.Kysymyksessä mainituista kirjailijoista Katja Kettua, Mia Kankimäkeä ja Antti Tuuria on käännetty englanniksi. Muita englanniksikin käännettyjä kirjailijoita ovat esimerkiksi Pajtim Statovci, Kari Hotakainen, Rosa Liksom ja Riikka Pulkkinen. Dekkaristeista mm. Leena Lehtolaisen, Seppo Jokisen ja Max Seeckin teoksia on käännetty englannin kielelle.
Helsingin Sanomat 7.10.1972. uutisoi, että hotelli Borealis lopettaa seuraavan vuoden - eli vuoden 1973 - toukokuussa. Syyksi ilmoitettiin hotellin liian pieni koko. Samoin Wikipediasta löytyvä luettelo Suomen hotelleista kertoo, että Borealis on toiminut vuosivälillä 1969-1973: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_hotelleista
Säätyvaltiopäivien olemuksesta kiinnostuneelle suosittelisin Suomen eduskunta 100 -vuotta sarjassa ilmestynyttä Juhani Myllyn kirjaa Edustuksellisen kansanvallan läpimurto. Se sisältää tiivistetyssä muodossa erinomaisen selkeän esityksen kansanedustuksesta säätyvaltiopäivillä. Lisäksi siinä ovat liitteinä mukana sekä Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys että Suomen Suuriruhtinaanmaan vaalilaki.Suomen säätyvaltiopäivät kokoontuivat keisarin kutsusta. Vuodesta 1863 lähtien varsinaiset valtiopäivät kutsuttiin koolle 3–5 vuoden välein. Suomalaisten oikeus osallistua valtiopäivämiehen valintaan määräytyi vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen pohjalta syntyperän, ammattiaseman, varallisuuden tai maanomistuksen mukaan. Kullakin säädyllä...
SAR on lyhenne englanniksi sanoista search and rescue. SAR on yleinen kansainvälinen pelastustoiminnan lyhenne, jota käytetään muun muassa pelastusalusten ja -helikoptereiden kyljessä.TEPA-termipankki https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/meripelastus
Olisikohan kyseessä kenties Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia? Siinä Queneau kertoo saman ulkoisesti lyhykäisen ja yksinkertaisen tapahtumasarjan 99 eri tavalla.Tyyliharjoituksia | Kirjasampo
Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut...
Rivit ovat Eino Leinon runosta Kuoleman tuntu kokoelmasta Shemeikan murhe (1924). Voit lukea runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Shemeikan murheesta:https://www.doria.fi/handle/10024/100577
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
