Ilmeisesti ainakin elokuvassa Uudenlaista rakkautta (A New Kind of Love, 1963) esiintyy Lanvinin hajuvesi My Sin.
Ks. https://www.imdb.com/title/tt0057360/?ref_=fn_al_tt_1
Kyllä, kirjastoissa on Enid Blytonin Viisikko kirja sarjaa. Esimerkiksi pääkaupungiseudun yleisistä HelMet- kirjastoista (helmet.fi) löytyy kyseistä sarjaa. Viisikko-sarjassa on 21 kirjaa:
Viisikko aarresaarella
Viisikon uudet seikkailut
Viisikko karkuteillä
Viisikko ja salakuljettajat
Viisikko kesälomalla
Viisikko pelastaa salaisuuden
Viisikko ja aavejuna
Viisikko joutuu ansaan
Viisikko pulassa
Viisikko retkellä
Viisikko ja tornin salaisuus
Viisikko lähtee merelle
Viisikko salaperäisellä nummella
Viisikko ja lapsenryöstäjät
Viisikko löytää jäljen
Viisikko vapauttaa lentäjät
Viisikko vuoristossa
Viisikko ja linnan aarre
Viisikko vanhassa majakassa
Viisikko kuiskausten saarella
Viisikko jälleen yhdessä
Voit varata Tulva-lehden numeroita omaan lähikirjastoosi samaan tapaan kuin mitä tahansa aineistoa. Ainoastaan uusinta numeroa ei ole mahdollista varata.
Tämän vuoden ensimmäinen numero on ilmestynyt kirjaston ennakkotietojen mukaan maaliskuun puolessa välissä ja lehti näyttää olevan ennakkotilattavissa Tulvan nettisivujen kautta. Fyysinen lehti ei ole kuitenkaan vielä saapunut kirjastoihin, joten tuo 4/22 on edelleen "uusin" numero eikä se siksi ole vielä lainattavissa/varattavissa.
Helmetin mukaan Töölössä ja Oodissa tuo numero on saatavilla, jos sinulle on mahdollista päästä lukemaan lehteä paikan päälle.
Digiversiota ei, toistaiseksi ainakaan, ole Helmet-kirjastojen e-lehtivalikoimassa.
Ilmatieteen laitos on kerännyt säähavaintotietoja vuosikymmenien ajalta ja tätä tietoa pääset vapaasti tarkastelemaan. Avaa Havaintojen lataus sivusto ja valitse etsittäväksi tiedoksi ilman lämpotila ja havaintopisteeksi Kaisaniemi. Voit tietoja vaikka kuukausi kerrallaan ja kirjata ylös lämpimimpien lauantaiden päivät.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lauantaiden päivämäärät voit tarkistaa vaikka vuoden 1986 almanakasta :https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Malmin työväentalon omistaja vaikuttaisi olevan Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, joka osakkeista suurimman osan omistaa Malminseudun Työväenyhdistys ry. Ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/malmityovtalo.shtml
Työväentalon verkkosivuilla kerrotaan seuraavaa: "Tilanvaraus- ja muissa taloa koskevissa asioissa pyydetään ensisijaisesti olemaan yhteydessä myynti@malmintyovaentalo.fi. Lisäksi voit myös soittaa 044 0201462", ks. https://malmintyovaentalo.fi/yhteystiedot/
Malminseudun Työväenyhdistykseen voi ottaa yhteyttä sosiaalisen median kautta, linkit löytyvät osoitteesta https://malmi.vas.fi/.
Sukunimi Rein voi olla lähtöisin useasta eri paikasta, ja sillä on useita eri merkityksiä ja alkuperiä. Nimi voi tulla Saksasta, jossa elementti "rein" esiintyy monissa nimissä. Nimi voi kuitenkin viitata myös romaanisten kielten kuningatarta tarkoittavaan sanaan tai skotlantilaiseen paikannimeen. Suomessa saksalainen alkuperä lienee todennäköisin.
Ks. https://www.surnamedb.com/Surname/Rein
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Solar Filmsin verkkosivuilla kerrotaan, että Antti ja Jussi ovat nuoria miehiä, jotka ovat istuneet vankilassa pankkiryöstöstä viisi vuotta. Tämän perusteella he ovat elokuvassa ehkä 25 - 30 -vuotiaita. Roolihahmoja esittäneet näyttelijät tosin olivat tätä vanhempia, joten helposti voi syntyä vaikutelma hieman vanhemmistakin miehistä.
Ks. https://solarfilms.com/portfolio-posts/hajyt/
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on seuraava:
56b. Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Kyseesä voisi olla myös 56. Muut sydänsairaudet (Ceteri morbi cordis), sotapalvelukelpoisuusluokkaan B luokiteltuna. Tällöin mukana pitäisi olla tarkenne B I (apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaava) tai B II (apupalveluun tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaava).
Näyttelijä Davis Thewlisin muodonmuutoksessa ihmissudeksi käytettiin useampaa tekniikkaa. Näyttelijää meikattiin otosten välillä näyttämään yhä enemmän ihmissudelta. Elokuvassa käytettiin myös ihmissusipukua ja tietokoneella tehtyjä tehosteita. Näiden eri tekniikoiden yhdistelmästä syntyi elokuvassa nähty saumaton muuttuminen ihmissudeksi.
Lisätietoa: Creating the world of Harry Potter, part 3 : creatures ja Inside the creature shop -lyhytelokuvat Harry Potter ja Azkabanin vanki -elokuvan DVD-lisämateriaaleissa.
Videot löytyvät myös Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=I8Qb8GjYDno
https://www.youtube.com/watch?v=y1EbuPI4CI8
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) käännettiin italiaksi vuonna 1956. Teoksen käänsi Mario Merlini ja sen nimi on italiaksi Croci in Carelia.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Koska kyseessä on näin vanha teos, sitä kannattaa etsiä esimerkiksi verkkoantikvariaateista. Googlettamalla teoksen nimellä löytyy ainakin muutamia verkkokauppoja, joissa teosta on myynnissä.
Taiteilijasta ei näytä löytyvän tietoja eikä häntä mainita kuvataiteilijamatrikkeleissa. Sen sijaan hänen nimensä on Kuvaston tuntemattomat taiteilijat -listauksessa https://kuvasto.fi/tuntemattomat-taiteilijat/ .
”Jaakkima-pitäjä Laatokan Karjalassa” -ryhmän Facebook-sivuilla sanotaan, että ”Mikli : Jaakkiman suurin kylä” -kirjan kannessa oleva maalaus paikallisesta kansakoulusta on E. Kuhan tekemä. Liitteessä olevan maalauksen aiheena on puolestaan Jaakkiman kirkko. Kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel.
Näiden tietojen perusteella E. Kuhan voisi arvella asuneen Jaakkimassa tai ainakin hänellä olleen jonkinlainen yhteys kyseiseen kuntaan.
Lähteitä:https://www.finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.F0C9B429-CCCF-48E2-AC4A-04FECD66A301?sid=...
Tove Janssonin Kesäkirjan vanhemmat painokset on myyty loppuun. Saatavilla on WSOY:n vuonna 2022 julkaisemaa 50-vuotisjuhlakirjaa, joka sisältää Kesäkirja-romaanin lisäksi myös Janssonin esseen Saari sekä Sophia Janssonin esipuheen.
Aikaisempia painoksia voi etsiä antikvariaateista.
Libby-sovellus on tarkoitettu e-kirjojen ja e-äänikirjojen lukemiseen ja kuuntelemiseen. Helmet-kirjastojen tarjoamista aineistoista voit Libbyn avulla lukea ja kuunnella OverDrive-palvelun ulkomaisia äänikirjoja kirja e-äänikirjoja.
Kirjasto tarjoaa etäkäyttöön sekä kotimaisia että ulkomaisia verkkolehtiä. Ulkomaisia verkkolehtien palvelu on nimeltään PressReader ja siihen olemassa myös mobiilisovellus. Sitä voi käyttää myös verkkosovelluksena. PressReaderin kautta voit käyttää myös ulkomaisia käsityölehtiä.
Toinen kirjaston tarjoama etälehtikokoelma on kotimainen ePress. Siitä ei ole mobiilisovellusta. EPress ei sisällä Novitaa, mutta esimerkiksi Suuri käsityölehti on sen kautta käytettävissä.
Kaikki Helmet-kirjaston tarjoamiin...
Pelkän kuvan perusteella on vaikea määrittää hyönteisen, varsinkin kuolleen, lajia. Hyönteisten lajinmääritys on muutenkin usein visainen juttu asiantuntijallekin.
iNaturalist ehdottaa lajiksi ruostekäpyludetta (Gastridus grossipes), kuva liitteenä. Sovelluksen voi ladata Apple Storesta tai Play Kaupasta.
Ötökkäakatemiasta löytyy tunnistusapua https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/
Hyönteiskirjoja:
Rintala, Teemu, Rinne, Veikko: Suomen luteet.
Sandhall, Åke: Kovakuoriaiset.
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut ovat julkisia.
Laki 358/1962 yksityisistä teistä on annettu vuonna 1962. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1962/19620358
Liitteenä asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat sekä asian täysistuntokäsittelyyn liittyvät otteet pöytäkirjoista.
Asiakirjoissa on hallituksen esityksen tekstin jälkeen laki- ja talousvaliokunnan mietintö. Sen alussa on lueteltu ne asiantuntijat jotka ovat olleet valiokunnassa kyseessä olevasta asiasta kuultavina. Mietinnön lopussa on lueteltu ne valiokunnan kansanedustajajäsenet, jotka ovat osallistuneet asian käsittelyyn valiokunnassa.
Pöytäkirjoissa on otteet peräkkäin kyseisen asian 1.-3. täysistuntokäsittelystä. 1. käsittely alkaa pöytäkirjan sivulta 2654, 2. käsittely sivulta 2662 ja 3. käsittely sivulta 2684. Otteista näkee...
Tämän verkkoartikkelin perusteella professori Eino Jutikkala on ainakin jostakin kulmasta lähestynyt aihetta tutkimuksissaan. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108714/63711
Sen lähdeluettelosta voisi nostaa ainakin seuraavat:
Jutikkala, Eino. Aatelisvalta ja lahjoitusmaat. Teoksessa Jutikkala, Eino, Mäkelä-Alitalo, Anneli & Rasila, Viljo (toim.) Suomen maatalouden historia. Osa 1. Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 914:1. Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki 2003, 269-291.
Jutikkala, Eino. Talonpoika, aatelismies, kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750. Tietolipas 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1983.
Suominen,...
Olisikohan kyseessä ollut Émile Zolan romaaniin Thérèse Raquin perustuva kolmiosainen minisarja, jota TV1-kanavalla esitettiin kesällä 1982. Ensimmäinen osa nähtiin 23.6.1982. Sen alussa ainakin soi varsin dramaattinen musiikki. https://www.imdb.com/video/vi433697561/?playlistId=tt0080292&ref_=tt_ov…
https://www.willowandthatch.com/15-haunting-period-movies-for-halloween/
Alkuperäistarinassa kolmiodraaman osapuoli, Thérèsen aviopuoliso hukutetaan venematkalla. Rikoksen tehnyt pari kokee hallusinaatioita, joissa uhri palaa öisin kummittelemaan heidän sänkynsä vierelle. https://en.wikipedia.org/wiki/Th%C3%A9r%C3%A8se_Raquin
Ainakin Helsingin vuoden 1921 opaskarttaan on merkitty Toukolan viertotie. Se kulkee kohdassa, josta nykyisin Kustaa Vaasan moottoritie alkaa. Katu näyttää jatkuneen Kairon tien risteykseen asti.
Laitan sinulle linkin Historia Helsinki -sivuston opaskarttaosioon. Pääset siitä katselemaan eri vuosien opaskarttoja.
https://historia.hel.fi/fi/kartta
Väyläviraston sivuilta löytyy karttakuva Suomen rataverkosta. Himmeällä harmaalla pisteviivalla merkityiltä rataosuuksilta on liikennöinti lopetettu. https://vayla.fi/documents/25230764/47264414/Rataverkko_01012021.pdf/2d…
Rantasalmi–Savonlinna -rata näyttäisi olevan poissa käytöstä. Rataa ei ilmeisesti ole purettu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokoski%E2%80%93Parikkala-rata
Samoin pohjoisessa Pesiökylästä Taivalkoskelle kulkevalla ratosuudella ei ole liikennöintiä. Rata on täälläkin vielä olemassa https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84mm%C3%A4nsaaren_rata
Haapamäki–Pori -rata on pääosin liikenteeltä lakkautettu. Kunnostamisesta ja uudelleen avaamisesta on toisinaan keskusteltu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4ki%E2%80%...
