Esim. seuraavat teokset käsittelevät Norjan taloushistoriaa:
Hentila, Seppo: Pohjoismaiden historia (2002)
The economic development of Denmark and Norway since 1870 (1993)
Amdam, Rolv Petter: Oppdragsforskning som akademisk disiplin: trekk ved norsk foretakshistorisk forskning (1995)
Gran, Thorvald: The state in the modernization process: the case of Norway 1850-1970 (1994)
Esping-Andersen, Gösta: Politics against markets: the social democratic road to power (1988)
Norsk utenrikspolitikks historie
Bind. 6: Oljealder 1965-1995/Rolf Tamnes (1997)
Kapitalistisk demokrati?: norsk naeringsliv gjennom 100 år (2003)
Det nye Nord-Norge: avhengighet og modernisering i nord (1996)
Aro, Petteri: Pohjoiskalotti
päättötyö, Rovaniemen kauppaoppilaitos,...
Nuottikirjassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä" on kyseinen laulu. Nuotinnos on tarkoitettu neliääniseen säestyssoittoon (melodia selkeästi oikealla kädellä).
Nuottikirja on tällä hetkellä lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä voimassa olevan kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat:
EU-maiden henkilöllisyystodistus
passi
suomalainen ajokortti
kuvallinen Kela-kortti
Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti
Kotiosoitteen on oltava Suomessa.
Alle 15-vuotias, laitos tai yhteisö saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/lainaaminen_ja_kirjastokortti… tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Opettajasi on oikeassa. Nykysuomen sanakirjan uudet painokset eroavat ensimmäisestä, joka ilmestyi 1951 – 61, vain siten, että ne käsittävät myös erikoisosia kuten sivistyssanakirjan ja etymologisen sanakirjan. Uusien painosten kolme ensimmäistä osaa, jotka muodostavat varsinaisen sanakirjan, ovat yhteneväiset ensimmäisen laitoksen kanssa. Uudempi vastaavanlainen suomen yleiskieltä kuvaileva sanakirja ilmestyi vasta 1990 – 1994. Se on ”Suomen kielen perussanakirja”, jonka on julkaissut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Ainoa Tiffany-lasitöitä muiden lasitöiden ohella käsittelevä video, jonka onnistuimme internetin kautta löytämään, on nimeltään Stained glass for beginners (ilm. 1989).
Valitettavasti Kirjastot.fi-sivujen monihaku,Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja taidekorkeakoulujen yhteistietokanta Arsca eivät antaneet yhtään viitettä tuolla nimekkeellä.
Esimerkiksi seuraavan www-osoitteen kautta pääsee tutustumaan monenlaisiin lasitöitä koskeviin sivuihin sekä sähköiseen kirjakauppaan, jonka kautta materiaalia voi ostaa
http://downeaststainedglass.com/freestainedglasspatterns.html
Suomenkielistä mainitsemisen arvoista aineistoa en löytänyt. (Tarkistettu Fennica CD-ROM sekä artikkelitietokannat ARTO, Aleksi CD-ROM ja Kati CD-ROM.)
Joissakin englanninkielisissä elokuva-alan hakuteoksissa mainitaan Danny Kaye, ja hänestä on muutaman palstasenttimetrin verran tietoja. Esim. Varkauden kaupunginkirjaston käsikirjastossa Halliwell's Who's Who in the Movies (2001), lainauspuolella The Movie Stars Story / ed. by Robyn Karney (1984). Varsinaisia elämäertateoksia on Suomen kirjastoissa vain kaksi: The secret life of Danny Kaye / Michael Freedland (1985) Porvoon kaupunginkirjastossa ja The Danny Kaye story / Kurt Singer (1958) Hels. yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Dick Richardsin ja Martin Gottfriedin...
1950-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999)
(sisältää pitkän katsauksen 1950-luvun kirjallisuuteen s. 68-)
Eskola, Antti: Kirjallisuus Suomessa (1974)
(s. 147-153 käsittelee 1950-lukua)
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia (1997)
(kirjan lopussa on myös vuosittainen kaunokirjallisuuskatsaus sisältäen vuodet 1950-1959)
Saarinen, Marketta: Kirjan mittaa (1979)
(1950-lukua käsittelevät sivut 35-51)
Suomen Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän Internet-version löydät osoitteesta http://ykl.kirjastot.fi/ , Ruotsin kirjastojen luokitusjärjestelmän suppea versio löytyy sivuilta http://susning.nu/SAB-systemet (http://www.molndal.se/bibl/sab_expl.htm )
Tarkempaa vertailua varten voit etsiä luokitusjärjestelmät kirjamuotoisina Oulun yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Oulasta osoitteessa http://oula.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First (Klassifikationssystem för svenska bibliotek ja Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä)
Kyseinen lp-levy löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit saada sen lainaksi Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa / kirja. Kaukolainapyynnön voit tehdä oheisella lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Levy on myös Kansan arkistossa Helsingissä.
http://www.kansanarkisto.fi/
Eeva Aarrevaaran kirjoittamassa Perinnerakentajan oppaassa (1995) käsitellään lisärakentamista ja maalaistaloja. Minulla ei ole nyt tilaisuutta tarkistaa, onko siinä mukana kuvallisia malliratkaisuja. Sen sijaan Humberto Cifuentesin teoksessa Puutalon laajentaminen (1979) on 15 kuvitettua malliratkaisua 1 1/2 -kerroksisen ja ns. ruotsalaisen talon laajentamiseksi. Helena Kantolan kirjoittamassa teoksessa Perusparannuksen mallisuunnitelmia (1981) esitetään malliratkaisuja kolmeen viime sotia seuranneen jälleenrakennuskauden tyyppitaloon. yleisperiaatteet ovat sovellettavissa koko pientalokantaamme.
Kysymyksestänne ei käy ilmi, minkälaiseen taloon hirsisiipeä rakennetaan. Teoksessa Peruskorjauksen puurunkotyöt (1987) on myös jonkinlaisia...
Turkisten ompelemisesta löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanalla "turkistyöt". Esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ löytyy kaksi teosta :
Tikkanen, Kaisa : Turkistietouden perusteet , 1989
Granberg, Ingrid : Skinn och läder : tradition, beredning, sömnad, 1984
Yhteistietokannasta Linda löytyy lisäksi:
Serter, Sam : A handbook of fur craftsmanship, 1985
Kirjaa on joissakin yliopistojen kirjastoissa ja myös Varastokirjastossa, josta sitä voi kaukolainata lähimmän kirjaston kautta.
Mainittujen teosten lisäksi löytyy turkistöistä kirjasarjasta Isotaito : Otavan suuri taitosanakirja, Osa 7 (1980), ss. 165-175. Myös Seepra-sarjan kirjasessa Silventoinen, Ritva : Turkikset (1975) on...
Sana kanta-asiakas on yllättävän vanha. Jo Nykysuomen sanakirja vuodelta 1976 tuntee sen ja määrittelee VAKINAINEN ASIAKAS. Sama määritelmä löytyy uudemmistakin painoksista.
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
LINDA, yliopistokirjastojen yhteisluettelo, on hyvä tiedon lähde
http://linda.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=loc…
- kuten myös Suomen kansallisbibliografia FENNICA,
http://fennica.linneanet.fi/
ja kotimainen artikkeliviitetietokanta ARTO
http://arto.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=loca…
Nämä tietokannat ovat käytettävissä vain kirjastoissa, esim. Turun kaupunginkirjastossa tai Turun yliopiston kirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Voit aloittaa seuraavilla asiasanoilla: koira, poliisi, poliisikoirat, poliisilaitokset
Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä myös Turun poliisilaitokseen.
Turun...
Biomassakertymä tarkoittaa yksinkertaisesti biomassan kertymistä eli lisääntymistä. Biomassalla tarkoitetaan jonkin populaation tai alueen elävän aineksen kokonaismäärää tietyllä hetkellä; biomassa ilmaistaan joko tuore- tai kuivapainona tai jouleina. Tietenkin voidaan puhua myös joidenkin tiettyjen eliöiden biomassasta tai biomassakertymästä jossakin tietyssä ekosysteemissä.
EnDic 2000: ympäristösanakirja s.63
Biologian sanakirja (2001) s. 81
Alla olevista tekstinäytteistä näet esim. missä tekstiyhteyksissä käsitettä käytetään:
http://www.agronet.fi/maataloustieteellinenseura/julkaisut/poste/ka01ha…
http://www.vyh.fi/poltavo/yva/metsa/loppur.htm
Kari Loimun teoksessa Yhdistytoiminnan käsikirja (2.uud.p. 2002) käsitellään yhdistyksen kokouksen valmistelua, toimihenkilöitä (kuten puheenjohtaja), kokouksen yleistä kulkua ja paljon muutakin yhdistystoimintaan liittyvää.
