Suomen kielellä J. K. Rowlingistä löytyy tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175957912262
Lisää tietoa J. K. Rowlingista on saatavissa esimerkiksi seuraavasta kirjasta:
Tekijä: Smith, Jean
Teos: J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta
Julkaisutiedot: Helsinki : Memfis books, 2003 (Pieksämäki : RT-print)
ISBN: 951-98833-2-0 (sid.)
Englanninkieltä osaavan kannattaa vilkaista myös esimerkiksi näitä sivuja:
http://www.nationmaster.com/encyclopedia/Joanne-Kathleen-Rowling
Minna Canth ei ilmeisesti saanut kirjallisuuspalkintoa - ainakaan sellaista tietoa ei löytynyt. Ensimmäinen Valtion kirjallisuuspalkinto jaettiin 1865 Alexis Stenvallille salanimellä Kivi julkaistusta näytelmästä Nummisuutarit. Seuraavan kerran palkinto jaettiin 1888 ja kymmenen vuoden kuluttua se vakiintui jokavuotiseksi. Muita nykyisiä kirjallisuuspalkintoja on alettu jakaa vasta 1900-luvulla, ja silloin Minna Canth oli jo kuollut.
Salme Saure on toimittanut kirjan Minun Helsinkini, jossa on Helvi Hämäläisen puheenvuoro Kaupunki jota rakastan. Kirjailija kertoo artikkelissa seuraavasti:
"Topeliuksenkadun perspektiivissä on usein kauniita pilviä, kauneimmat löydän kuitenkin Tuomiokirkon yltä. On kuin pilvet olisivat siellä saaneet kirkon
kupolin muodon; ne ovat henkevämpiä, juhlallisempia, pilvikatedraaleja."
Kirjaa löytyy useimmasta Helsingin kirjastosta pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaulla, osoite http://www.helmet.fi/
Perustiedot kirjailija Aili Somersalosta löydät osoitteesta : http://www.kouvola.fi/kirjasto/sanataiteilijat
Valitse Kymenlaakson kirjailijaluettelo ja etsi aakkosellisesta luettelosta Somersalo, Aili.
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Aili Somersalosta ja hänen tuotannostaan. Ainakin kaksi ensimmäistä löytyvät luultavasti lähimmästä kirjastostasi.
Kotimaisia nuortenklassikoita 1 / toim. Ismo Loivamaa (2000).
Kotimaisia naistenviihteen taitajia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa (1999)
Meistä tuli kirjailijoita / toim. K. Sorjonen ja V. Rekola (1947)
Mekin olemme olleet nuoria : nuorisokirjailijat esittäytyvät / toim. Yrjö Käkönen (1947)
Olisiko kysymyksessä Goree, pieni kalliosaari Afrikan Dakarin edustalla.
WebFactan mukaan tämän saaren kautta kuljetettiin noin 20 miljoonaa orjaa Atlantin kautta Amerikkaan.
Saarella sijaitsevan Goréen kaupungin perustivat hollantilaiset 1577. Gorée oli 1400-luvulta orjakaupan päättymiseen 1800-luvun alkupuolella Afrikan rannikon orjakaupan suurin keskus Saari on tunnettu matkailukohde ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Linkit:
http://www.culturekiosque.com/nouveau/comment/rhegoree.html
http://webworld.unesco.org/goree/
Melinda Metzistä löytyy melko lailla perustietoa https://www.goodreads.com/author/show/1346213.Melinda_Metz , mutta hänen kirjoittamastaan kirjasarjasta löytyy tietoa myös Kirjasampo.fi:sta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5867fe98-0de5-4373-85cb-b….
Saat esitelmän kokoon jo varmasti tästä yhdestä linkistä:
http://www.maurikunnas.net
Sivuilla on hyvät tiedot kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
Kustantaja Otavan sivulta http://www.otava.fi/default.cfm kohdasta kirjailijat löytyy Mauri Kunnaksesta myös tietoa.
Klikkaa Helsingin Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi kohtaa Nuortensivut ja sieltä linkkiä Pakko lukea-osasto. Näin saat kolmentoista suositun kirjan listan ja näiden kuvailut. Nuortensivuilta saat muitakin hyviä lukuvinkkejä.
Suomen kielellä löytyy Internetistä tietoa Anders Jacobssonista ja Sören Olssonista osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ Tuo on Oulun kaupunginkirjaston hyvä lasten- ja nuortenkirjallisuuden sivusto. Sieltä voit klikata Teuvon kirjailijatieto ja edelleen Ulkomaisia nuortenkirjailijoita, Jacobssonista ja Olssonista löytyy sieltä kyllä vain ihan perustiedot. Sen sijaan ruotsinkielinen sivu osoitteessa http://www.soren-anders.se/sa/index.asp on laajempi. Måns Gahrtonista löytyy ruotsinkielistä tietoa Evan & Adamin sivulta osoitteesta http://www.evaochadam.com/frames.htm Sieltä pääsee myös tekijöiden, Månsin ja Johanin, sivulle.
Måns Gahrtonista ja Anders Jacobssonista sekä Sören Olssonista löytyy kuitenkin parhaiten tietoa Mervi...
Matti Kodasta on tietoja kirjoissa:
Mielikuvia : suomalaisia lastenkirjankuvittajia. Hki : Lasten keskus 1989.
Kotimaisia lastenkirjankuvittajia / toim. Ismo Loivamaa
Hki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi artikkeleita:
Onnimanni 1998, no 1. s. 4-11, 50
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kuvakirjataide kaipaa nuoria (Kysely kotimaisille kuvakirjantekijöille).
Kotiliesi 1983, no 3. s. 82
Harju, Rauno: Matti Kota, Totti-kissan kuvittaja.
Kaks'Plus 1982, no 7. s. 2-4
Hämäläinen, Pirjo: Lapset tarvitsevat uuden satusedän.
Lisäksi Matti Kodan haastattelut (aiheena hänen puutarhansa) Kotipuutarhalehdessä 2002 no 8-9 ja 2003 no 8.
Ainakin seuraavista teoksista pitäisi löytyä tietoa hirsirakentamisesta:
Hakalin Pekka: Rakennan hirrestä. Hki:Rakentajain kustannus, 1995, 1999. ISBN 951-682-353-X
Kaila, Panu: Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen. WSOY, 1997, 10.p. 2003.
ISBN 951-0-19420-4
Korjauskortisto 17 : Hirsirakennusten siirto. Hki: Museovirasto, 1995.
Heikkilä, Jaakko: Hirsirakennuksen kokoamis- ja sisustustyöt. Hki : Valtion painatuskeskus, 1987.
ISBN 951-860-638-2
Viimeksimainittu kirja on hyllyssä Viikin tiedekeskuksen kirjastossa Helsingissä. Kolmea muuta löytyy ainakin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista: http://www.helmet.fi
Koska ilmeisesti asut pääkaupunkiseudun ulkopuolella, löydät kaikkien Suomen kaupungin- ja kunnankirjastojen yhteystiedot...
Tarkoitat varmaan jompaakumpaa näistä:
Jaakonsaari, Tuula: Koiralakikirja
Hallgren, Anders: Koiraongelmia ja ongelmakoiria.
Kumpikin kirja löytyy Helmet-haun kautta.
www.helmet.fi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...
Kysymäsi tieto löytyy seuraavasta julkaisusta: Väestörakenne 2002. Väestö 2003:5. Tilastokeskus 2003. Ko. julkaisussa on Taulu 20. Väestö kansalaisuuden, iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2002.
Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 - Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) sisältää pitkähkön artikkelin, joka esittelee Gahrtonia ja hänen tuotantoaan. Voit tiedustella kirjaa lähikirjastostasi.
Netistä voit lukea Måns Gahrtonista ruotsiksi Gahrtonin ja Unengen viralliselta kotisivulta http://www.evaochadam.com/frames.htm (sivulla linkki Om Måns & Johan) sekä esimerkiksi http://www.bibl.vgregion.se/barn/forfatt/chat/gahrtonchat.html jossa lukijat keskustelevat Gahrtonin kanssa.
Jos kysyt kuinka paljon kirjoja on Suomen kunnan-/ kaupunginkirjastoissa, niin Opetusministeriön ylläpitämästä Tilastotietokannasta ( http://tilastot.kirjastot.fi ) selviää, että vuonna 2002 kirjastojen kokoelmissa oli 40 773 971 yksikköä. Tässä ei siis ole pelkästään kirjoja, vaan muutakin kirjastojen aineistoa, CD-levyjä, äänikasetteja, videoita, DVD-levyjä, nuotteja, lehtiä ja CD-romppuja. Kirjoja näistä on 36 676 904 kappaletta ja lasten kirjoja 10 121 300 kappaletta. Mutta jos kysymyksesi koskee Pieksänmaan Jäppilän kirjastoa, niin luvut ovat: aineisto yhteensä 24 334 kpl, joista kirja-aineistoa 22 688 kpl ja tästä 8 876 lasten kirjoja. Uusinta tietoa kannattaa kysyä suoraan Jäppilän kirjastosta, jos mahdollista.
