Porvoon kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lukusali, jossa on 32 lukupaikkaa.
Lukusalin pinta-ala on 8,30 m(leveys)x 14,90 m (pituus) eli yli 120 neliömetriä.
Opintolukusalin pinta-ala on noin puolet koko tilasta, johon kuuluu käsikirjasto ja kotiseutukokoelma. Lukusali on erotettu muusta tilasta kirjahyllyillä omaksi tilakseen.
Varatuimmat teokset pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa löydät vielä tarkemmin alla olevasta linkistä. HelMet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries). Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Tässä TOP 10 Kaunokirjallisuus
1. Punainen erokirja / Pirkko Saisio
2. Ikiyö / Ilkka Remes
3. Siellä jossakin / Laila Hietamies
4. Helene / Rakel Liehu
5. Kahden ja yhden yön tarinoita / Riku Korhonen
6. Punainen susi / Liza Marklund
7. Stalinin lehmät / Sofi Oksanen
8. Raatokärpänen / Patricia Cornwell
9. Harry Potter and the Order of the Phoenix / J. K. Rowling
10. Harjunpää ja pahan pappi / Matti Yrjänä Joensuu
Sekä TOP 10 Tietokirjallisuus
1....
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy asiasanalla "taistolaisuus" neljä kaunokirjallista teosta luokasta 84.2.
Mäkelä, Hannu: Pelin henki: love/40 - erään ottelun tarina
Snellman, Anja: Paratiisin kartta
Bruun, Staffan: Bailut barrikadeilla
Honkasalo, Laura: Sinun lapsesi eivät ole sinun. Yhdistelmällä asiasanat "taistolaisuus" ja "porvari-" viitteitä ei löydy. Koska vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole asiasanoitettu, saattaa viitteitä löytyä enemmänkin.
Roma-tietokanta sisältää viitteitä kaunokirjallisuudesta ennen vuotta 1996 ja ne on asiasanoitettu. Yhdistelmällä taistol* porvar* löytyivät mm. seuraavat kirjat:
Vartti, Riitta: Nuoruuden yliopistot
Rintala, Paavo: Porvari Punaisella torilla
Nevalainen, Ahti: Porvarin marssi...
Helsingin Sanomia säilytetään Helsingin pääkirjastossa noin kuuden kuukauden ajalta lehtinä. Tätä vanhemmat numerot on siirretty mikrofilmeille. Näiltä voidaan ottaa valokopioita yhden euron kappalehintaan.
Myös yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa on mikrofilmejä.
Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri Minskyn luomaan hahmoon. Kirjat ovat:
Kim Ostrow: VOI EI, ÄITI ja Kiki Thorpe: NOLOT TREFFIT. Suomennos Jani Bohn.
Nämä koululaisaiheiset nuortenkirjat kuvaavat kirjastomme
asiasanoituksen mukaan: ystävyyttä, tyttöjä, nuorten ja vanhempien - erityisesti äidin ja tyttären - välisiä suhteita,luokkaretkiä, ihastumista jne. Kuten sarjakin, kirja on suosittu ja kirjastomme kappaleet tällä hetkellä lainassa.
Myös...
Tässä on muutama hyvä vinkki nettisivuista (ja kun katsot sivuja tarkkaan, löydät niistä yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet)
Tampereen Muumilaakson Tovesta kertova sivu löytyy osoitteesta
http://www.tampere.fi/muumi/tove.htm
Muumilaaksolla on myös oma tietokanta Muumikirjoista :
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hakemisto Sanojen aika:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=34
sieltä löydät tekstinäytteitä, henkilötietoja jne.
Kustannusosakeyhtiö WSOYn sivut ovat osoitteessa :
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/47E4C1F689A22E0EC2256A7D002…
Vaikka Internetissä onkin paljon verkkosivuja Tove Janssonista niin yhä edelleenkin ovat kirjat ja lehdet parhaita...
Anna-Lisa Almqvistista löytyy lyhyesti henkilötietoja
kirjoista Vem är vem i barn- och ungdomsliteraturen
(1984) ja Svenskt författarlexikon 1941-1950. Svensk Bokhandel -lehdessä vuodelta 1972 (s.1085) pitäisi olla kirjailijasta artikkeli ja tämä lehti löytyy Kuopion varastokirjastosta.
Mitään selkeää yhtenäistä historiaa kääretortuilla ei ole, vaan eri maissa on eri tyyppisiä kääretorttuja. Amerikassa on jelly roll, briteillä Swiss roll. Ranskassa on biscuit roulé, Espanjassa vaniljakiisselitäytteiset mustalaiskääröt. Kääretortuista voit lukea lisää mm. seuraavasta teoksesta; Willan, Anne: Tammen suuri keittotaito. Teoksen saatavuutta voit katsoa HelMet-aineistotietokannasta. http://www.helmet.fi/
Kääretortun käyttötapa, joka liittyy historiallisiin henkilöihin on Charlotte russe, eli Charlotte venäläiseen tapaan. Tällöin käytetään pyöreää vuokaa, joka vuorataan sokerikakkusormilla, kakkuviipaleilla tai kääretorttuviipaleilla. Itse sisältö on vanukastyyppistä. Tämän kehitti ranskalainen keittiömestari Antonin Carême...
Tällä englantilaisella nuortenkirjailijalla on hyvä kotisivu osoitteessa http://www.penelopelively.net/ Tuo sivu on englanninkielinen. Lisäksi hänestä on kirjoitettu teoksessa Klingberg, Göte: De främmande världarna i barn- och ungdomslitteraturen (1980). Sinun kannattaa myös kysyä lähikirjastostasi lehteä Kirjallisuusarvosteluja C: Lasten ja nuortenkirjallisuus. Lehdessä on vuosihakemistot ja Livelyn kirjoja on ilmestynyt suomeksi vuosina 1982, 1985 ja 1988. Todennäköisesti hänen teoksistaan löytyy arvosteluja tuosta lehdestä.
Capitalis monumentalis-kirjoitustyylistä eli roomalaisesta meisselikirjoituksesta on jonkin verran tietoa seuraavissa suomenkielisissä kalligrafiakirjoissa:
Airas, Annukka: Kalligrafia. WS 1998 sekä
Numminen, Ahto: Tekstauskirja. Otava 1988.
Johann Kjellströmistä löytyy vähän tietoa Fabian Dahlströmin kirjasta "Finländsk klavertillverkning före år 1900". Kirjan lähdeviitteistä on ehkä apua lisämateriaalin etsimisessä.
Rubin Carterin vuonna 1974 ilmestynyttä teosta The sixteenth round ei pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löydy. Sitä ei ole myöskään maakuntakirjastoissa eikä yliopistokirjastoissa Suomessa. Kaukolainaus ulkomailta lienee ainoa vaihtoehto saada kirja lainaksi. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on kuitenkin paljon vankilaelämää kuvaavia kirjoja. Saat niistä luettelon aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) kirjoittamalla aihehakuun sanan vankilat tai vangit tai halutessasi omakohtaisia muistelmia kirjoittamalla sanahaku-kohtaan vankilat and muistelmat tai vangit and muistelmat.
Voit varata aineistoa kahdella tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit etsiä kohdasta teoksen nimi suoraan haluamasi teoksen. Kun painat hae saat näkyviin kyseisen teoksen eri painokset ja aineistolajit. Tästä kohdasta näkyvät myös eri kieliset painokset. Seuraavaksi näpäytä hiiren vasemmalla näppäimellä näkyviin haluamasi esim. vuoden 2003 suomalainen painos (näpäytä teoksen päältä). Saat näkyviin tilan, jossa ilmenee, missä kirjastoissa kyseistä teosta on. Nyt huomaat, että yläkulmassa oikealla on varaus-painike. Paina siitä ja saat näkyviin tilan, johon laitat omat tietosi. Sen lisäksi valitse noutokirjasto eli mistä haluat kirjan hakea. Lopuksi lähetä tiedot. Kone ilmoittaa, että varauksesi onnistui. Toinen vaihtoehto on mennä...
Puolalaissyntyinen kirjailija Tadeusz Borowski on Miloszin kirjan "Beta". Borowskin kirjoittaman kirjan englanninkielinen nimi on "This Way for the Gas, ladies and gentlemen", mutta valitettavasti en löytänyt tietokannoistamme mainintaa kirjan suomennoksesta.
Elektronista julkaisemista käsittelevät, helposti löytyvät lähteet lienevät jo kysyjälle tuttuja. Mainittakoon kuitenkin muutamia. Lähtökohtana on, että teknisistä apuneuvoista ei tällä kertaa ole kyse.
Kirja, saatavana mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista sekä Helsingin yliopiston eri kirjastoista: Ekholm, Kai & Järvinen, Aki: Digitalisoituva julkaisukulttuuri. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisusarja. B. 2/99. ISBN 951-44-4663-1
Ainoa organisaatio, jonka verkko- ja painotuotejulkaisuperiaatteista löytyi dokumentti, on Tampereen yliopisto: http://acta.uta.fi/ohje/johdanto.html Tässä artikkelissa on pohdittu mm. sitä, minkätyyppisiä julkaisuja sähköisesti tuotetaan.
Monikanavajulkaisemista (useamman kuin...
Yleensä kirjastoilla ei tällaista palvelua ole. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa kyseisestä kirjastosta.
Toisaalta vaikka tällainen palvelu jollakin kirjastolla olisi on todennäköisesti halvempaa palauttaa aineisto suoraan postin kautta kuin kirjaston välityksellä.
Jämsänkosken kaupunginkirjaston osoite on Koivutie 4, 42300 Jämsänkoski.
Tietoa rakennusten peruskorjauksesta, avustuksista ja lainoista löytyy internetistä julkishallinnon suomi.fi-portaalista:
http://suomi.fi/suomi/yleiset/a-o_hakemisto/?q=peruskorjaus&lang=fi&val…
Helsingin kaupungin (http://www.hel.fi/) tuesta omakotitalojen pesurkorjauksiin tietoa osoitteesta:
http://cat.teho.net/software/asuntoasiainosasto/e-site/?group=00000035&…
Kirjaviitteitä saat kansallisbibliografiasta (eli Fennicasta). Siihen pääsee kirjastojen internetmikroilla yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi valitsemalla yläpalkista Kirjastot, ja esiin tulevalta sivulta oikeasta reunasta Linnea-tietokannat, seuraavaksi Yhteydet, ja sitten pitkän luettelon lopusta Fennica. Fennicassa haku kannattaa tehdä sanahakuna, jossa on katkaisu (ilmaistaan kysymysmerkillä), jotta kaikki taivutusmuodot tulevat mukaan: radiomainon? Viitteitä tulee 16, joukossa esim. Radiomainonnan opas (1988) ja Mainonnan ABC käsikirja (2003).
Vastaavanlainen haku kannattaa tehdä myös Linnean Arto-tietokannasta, josta saa artikkeliviitteet.
Opinnäytetyötä varten kannattaa perehtyä Kirjastot.fi-sivun yläpalkista...
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy asiasanoilla kuvapuhelimet ja testit mm. seuraavat viitteet:
Kamera on kännykän uusin varuste (Kuluttaja 2003:1, s. 24-26)
Pienet kamerakännykät (Tietokone 2003:9, s.74-76)
Uusimmat GSM-kuvapuhelimet (Tekniikan maailma 2003: 11, s. 38-41, 43-47)
Puhelin kohtaa kameran : vertailussa kiinteän kameran sisältävät kännykät (MikroPC 2003:2, s. 30-33)
Valokuvia puhelimesta : ensimmäiset värinäyttöiset GSM-kuvapuhelimet (Tekniikan maailma 2002:20, s.56-60, 62-64 ja 66-68).
Olisikohan kysymyksessä C.S. Lewisin Narnia-sarjan kronologinen aloitusteos Taikurin sisarenpoika? Siinähän esitellään lapset Polly ja Digory sekä ilkeä Andrew-eno, joka on eräänlainen taikuri. Andrew-eno houkuttelee taikasormuksen avulla molemmat lapset tutustumisretkelle maailmoihin, josta yksi on Narnia, juuri syntymäisillään oleva maailma. Toisesta maailmasta tulee myös paha Narniaan Jadis-kuningattaren hahmossa. Tämä tunnetaan myöhemmissä Narnia-kirjoissa nimellä Valkea Velho.
