Inger ja Lasse Sandbergin Pikku Anna -kirjoja löytyy kansallisbibliografia Fennicasta https://fennica.linneanet.fi seuraavat:
Missä on pikku Annan koira (kustantaja Weilin+Göös 1973), Pikku Anna ja salaperäiset siemenet ( Weilin+Göös 1980), Pikku Anna ja setä Riukuliini (Weilin+Göös 1972),Pikku Anna pelastaa Oskarin (Semic 1987), Pikku Anna siirtelee tavaroita (Weilin+Göös 1974), Pikku Anna, tule apuun (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan joululahja (Weilin+Göös 1974), Pikku Annan palloleikit (Weilin+Göös, 1974), Pikku Annan sukellusretki (Weilin+Göös 1977).
Kustantajien yhteystietoja löytyy esim. Makupalat.fi:stä http://www.makupalat.fi/fi/k/645/hae?category=114636&sort=title&order=a…
ja Kirjastot.fi:stä https://www.kirjastot.fi/...
Valitettavasti en löytänyt Nicholas Evansista mitään tietoa suomen kielellä. Kirjaston Gale Contemporary Authors Online–tietokannasta löytyivät seuraavat henkilötiedot: Nicholas Evans on syntynyt vuonna 1950, vaimon nimi on Jennifer, lapsia on kolme, asuu Lontoossa. Paitsi romaanikirjailija, Evans on myös toimittaja ja elokuvakäsikirjoittaja.
Evansin kirjoittamat kolme romaania on kaikki käännetty suomeksi: Hevoskuiskaaja (alkuteos The horse whisperer, 1995), Suden läheisyys (alkuteos The loop, 1998) ja Tulisielut (alkuteos The smoke jumper, 2001). Nämä löytyvät varmasti oman kirjastosi kokoelmatietokannasta. Hevoskuiskaajasta tuli suuri myyntimenestys, ja siitä on tehty myös elokuva, jonka on ohjannut Robert Redford.
Rimbaud'n runo Humaltunut venhe löytyy Sarkian kokoelmasta Runot (1944) sivulta 662. Alkuperäinen runo Le bateau ivre löytyy Rimbaud'n teoksesta Poésies complètes sivulta 88.
Yleisin selitys neekeri-nimitykselle tulee painomusteesta: ennen vanhaan oikovedoksia lukevien toimittajien kädet ja kasvotkin olivat usein painomusteessa. Myös ruotsin kielessä on ollut käytössä sanonta "tidningsneger". Sanat löytyvät esimerkiksi Nykysuomen sanakirjan vuoden 1954 painoksesta ja Knut Cannelinin Suomalais-ruotsalainen taskusanakirjasta (WSOY 1946).
On muitakin teorioita: matalapalkkaiset toimittajat ovat olleet mielestään neekeriorjan asemassa.
Sanomalehtineekeri esiintyi jo Ilmari Kiannon romaanissa papin poika vuonna 1928. Tuo Ester Ståhlbergin päiväkirjamerkintä on siis vieläkin vanhempi. Termi oli 1930-luvulla yleisesti käytössä. Vuonna 1946 Helsingin sanomalehtimiesyhdistys julkaisi teoksen Me neekerit: alastonta...
Artikkelin Asta Ikosesta löydät kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, BTJ, 2001). Asta Ikosen kirjat on kustantanut Karisto, jonka sivuilta löytyy myös tietoa kirjailijasta: http://www.karisto.fi/.
Lauttakylä-lehden vanhoja numeroita löytyy mikrofilmattuna Huittisten kirjastosta. Jos et pääse kirjastoon paikanpäälle, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Huittisten kirjaston verkkosivut löytyvät tästä linkistä:
http://www.huittinen.fi/kirjasto.htm
Vanhoja Lauttakylä-lehden numeroita voit myös tiedustella suoraan lehden toimituksesta:
http://www.huittistensanomalehti.fi/lauttakyla/index.asp
Väinö Linnan romaani kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välillä käydystä sodasta (ns. jatkosota) vuosina 1941-1945. Romaanissa on kerrottu sotatoimista rintamalla suomalaisen sotamiehen näkökulmasta. Kirja löytynee Suomen jokaisesta yleisestä kirjastosta, joten se on helppo saada käsiinsä luettavaksi.
Hyvä teoksia Tuntemattoman sotilas –romaanin maailmaan ovat Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy monenlaisiin Tuntematonta sotilasta koskeviin kysymyksiin vastauksia, hae teoksen nimellä https://www.kirjastot.fi/kysy/haku .
Kysymyksesi osoittautui sen verran hankalaksi, että suosittelisin sinua ottamaan yhteyttä Suomen Urheilukirjastoon. Suomen Urheilukirjaston tietopalvelu hankkii ja välittää urheilutietoa kaikille sitä tarvitseville.
Aukioloajat:
Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite:
Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Karhu-oluesta ei löytynyt painetuista lähteistä paljoakaan tietoa. Talouselämä-lehden numerossa 26/2001 on artikkeli Voittaja hyökkää hiljaa, jossa käsitellään brandinrakennusta esimerkkinä mm. Karhu-olut.
Porin kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy Satakunnan Kansan artikkelitietokanta osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Fraasihaulla "Porin olut" löytyy tietoa Karhusta.
Sinebrychoffin kotisivut ovat osoitteessa http://www.koff.fi ja Karhun kotisivut http://www.karhu.fi.
Sinebrychoff Oy Ab:n Porin panimon puhelinnumero on 622 6600. Heiltä voisi saada enemmän tietoa Karhu-oluesta.
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/...
Seuraavasta teoksesta löytyy tietoa harjannostajaisista ja niihin liittyvistä perinteistä.
Vilkuna, Kustaa: Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet osoitteesta http://www.helmet.fi
Miten monin eri tavoin harjannostajaisia vietetään nykypäivänä, näet esim. osoitteesta http://www.google.fi kun kirjoitat hakusanaksi harjannostajaiset.
Tilastokeskuksen sivulta http://www.tilastokeskus.fi/tk/he/vaesto_vaki1749.xls. löytyy tietoja väestömuutoksista (mm. syntyneet / kuolleet / solmitut avioliitot) vuodesta 1749. Tiedot ovat exceltaulukkona. Tilastokeskuksen sivuilta löytyy myös muita väestöön ja perheeseen liittyviä tilastoja http://www.tilastokeskus.fi/tk/aiheet_vaesto.html.
Seuraavasta teoksesta löydät sivuilta 124 - 143 hindulaisuudesta artikkelin, jossa käsitellään useimpia tarkoittamiasi riittejä.
"Maailman uskonnot : elävän uskon perusteet" / päätoimittaja Peter B. Clarke ; suomentanut Hilkka Pekkanen ; [kirjoittajat: Peter B. Clarke..et al.]. Porvoo : WSOY, 1994. ISBN 951-0-19373-9
Kannattaa tutustua myös teokseen: "Kulttuurien kiehtova historia : Myytit ja suuret arvoitukset" / [Autoren: Peter Fiebag, Elmar Gruber, Rainer Holbe]
[Espoo] : Weilin + Göös, 2003. ISBN 951-35-6657-9. Sen sivuilla 190 -193 on artikkeli "Intian pyhä virta Ganges", jossa kerrotaan mm. pyhiinvaellusrituaaleista.
Teosten saatavuuden voit selvittää osoittteesta:
http://www.helmet.fi
Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Lyhyen suomenkielisen esittelyn kirjasta löydät kustantajan sivulta http://www.tammi.fi , kun valitset etusivulta linkin yleinen kirjallisuus > nuortenkirjallisuus >aikaisemmin ilmestyneet. Jos ruotsinkielinen aineisto käy, löydät tietoa kirjailijasta ruotsalaisesta kirjailijasivustosta osoitteessa http://www.forfattarcentrum.se/forf/maria_gummesson.html . Maria Küchen on nimittäin aikaisemmalta nimeltään Maria Gummesson. Englanniksi tietoa kirjailijasta löytyy osoitteesta http://www.nordinagency.se/kuchen.html . Internetistä löytyy useampia kirja-arvosteluja ruotsiksi, jos haet alkuteoksen nimellä Sången till en fjäril.
Brasiliassa on yleisiä kirjastoja, viimeisimmän Statesman's yearbookin mukaan niitä on kaikkiaan 2739 kpl. Määrä ei ole kovin suuri, kun asukkaita maassa on yli 170 miljoonaa ja aikuisista lukutaidottomia n. 15 %. Eniten kirjastoja on kaupunkialueilla, joten köyhä maaseutuväestö on suureksi osaksi kirjastopalvelujen ulottumattomissa. Maan eteläosissa, esim. Rio de Janeiron ja São Paulon alueilla kirjastoja on enemmän, ja ne ovat paremmin varustettuja kuin pohjoisosissa olevat. Parhaat kirjastot ovat osavaltioiden pääkaupungeissa, ja näillä on yleensä myös sivupisteitä lähiympäristössä. Lastenkirjastot ovat usein erillään aikuisille tarkoitetuista kirjastoista.
Brasilian kirjastolaitoksesta ei ole olemassa juuri mitään tietoa suomen...
Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Orvokki Autiosta on tietoa internetissä ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.internetix.fi/taiteilijatverkossa/perola/kirjaili.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/E36B19318E72508FC2256AB80…
(WSOY:n sivut)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI
(Sanojen aika -kirjailijatietokanta)
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp
voit tehdä hakuja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon (valitse kirjain A, ja sitten valikosta Autio, Orvokki), josta löytyy kaksi Orvokki Autiota käsittelevää kysymystä. Näistä saat lisätietoa kirjallisista lähteistä, joita voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Tarkoitat varmaan naturalismi-nimistä kirjallisuussuuntausta. Se on realistisen suuntauksen jyrkempi ja radikaalimpi muoto.
Lisää tieoa näistä käsitteistä saat esim. Liisi Huhtalan teoksesta Pieni kirjallisuustieto ja Juha Rikaman Kirjallisuustieto-teoksesta.
Inhorealismi-käsitettä taas käytetään enemmän kuvataiteissa.
Esim. Taiteen pikkujättiläisessä se määritellään sijoittuvaksi 1970-lukuun, siis eri aikakauteen kuin kirjallisuuden realismin ja naturalismin kausi.
Jos tarkoitat kauhukirjallisuutta, sen määritelmiä löydät tämän palvelun arkistosta.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) saat näkyviin persiankieliset lastenkirjat seuraavasti: valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita tyhjään laatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi persia. Tuloksena on 197 kirjaa. Vastaavasti nuortenkirjallisuuden saat näkyviin kirjoittamalla tyhjään ruutuun nuortenkirjallisuus. Kirjoja löytyy 43.
Kattavaa luetteloa maailmalla ilmestyneestä tai Suomestakaan löytyvästä persiankielisestä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on tietysti mahdoton saada. Eri kaupunginkirjastoilla on omat tietokantansa ja myös ulkomaisista tietokannoista voi hakea. Kaukolainaksi voi pyytää kirjoja toisten kirjastojen kokoelmista. Kaukolainapyyntö tehdään oman kunnan...
