Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAsta löytyy hakusanoilla pääoma AND tuottavuus ainakin seuraavat kirjat: Aulin-Ahmavaara, Pirkko (2003): Pääomapanos ja sen tuottavuus Suomessa vuosina 1975-2001 sekä Lönnqvist, Antti (2003): Suorituskyvyn mittaaminen: tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä.
Suomalaisten aikakauslehtiartikkelien tietokanta ARTOsta löytyvät puolestaan seuraavat artikkelit pääoman tuottavuudesta:
- Kosonen, Pekka: Rakenne- vai suhdannekriisi?
Julkaisussa Tiede ja edistys: monitieteinen aikauslehti. 19(1994): 3, s. 251-255
- Suorsa, Olli: Tuottavuuden ja tuloksen mittaus teollisuusyrityksessä
Julkaisussa Tuottavuus. 30 (1988); 11, s. 58-60
- Siltala, Juha: Tuottaisiko laiskempi pääoma enemmän hyvää...
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden käytössä sähköinen kirja CompOpus, joka sisältää kotimaista klassikkorunoutta. Sivulla http://www.compopus.fi/comprr.htm lueteltujen runoilijoiden tekstien lisäksi se sisältää Kalevalan ja Kantelettaren.
Kotikoneelta hakuteoksen käyttö ei maksutta onnistu, mutta kirjaston asiakastyöasemilla sitä voi käyttää ilmaiseksi.
Asiakastyöasemilta voi käyttää muitakin digitaalisia aineistoja: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Anni Swanista ja hänen tuotannostaan kertovia verkkosivuja:
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020
http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/annis.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/teokset/tekija504.htm
Paimentytön laulun nuotit löytyvät näistä Helsingin kaupunginkirjastossakin olevista nuottijulkaisuista:
Kanteleohjelmistoa. I / Toim. Ulla Katajavuori. 1963
Valavirta Taavi: Kansankoulun laulukirja ja musiikkioppi. 1983.
Laulun nuotit ovat myös näissä teoksissa:
Nyberg, Mikael: Oppilaan laulukirja 2 (1901) ja Oppilaan laulukirja 1-4 (1900)
Valistuksen laulukirja. 1930
Karjaväen laulukirja.1958
Valistuksen laulukirjan säestyksiä. 1927
Tiedot löytyivät Pirkanmaan kirjastojen musiikkitiedonhaun avulla. Tietokannasta voi hakea laulun alkusäkeiden mukaan:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_mform&sesid=1040131653
Asiakastyytyväisyyden mittausta on käsitelty ainakin kirjoissa:
Lotti, Leila: Tehokas markkina-analyysi (2001) ja Ylikoski, Tuire: Unohtuiko asiakas? (1999).
Lisäksi Aleksin mukaan asiakastyytyväisyyden mittauksesta on artikkeli Horowitz, Jacques: Asiakastyytyväisyys: raakana, puolikypsänä vai kypsänä? Yritystalous-lehdessä 1/1999.
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "...
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
Voisiko olla kyse Hedwig Courths-Mahlerin kirjasta Prinsessa Lolon perintö (1919, suom. Kaarina Wiik)? Kyseessä on romanttinen viihderomaani. Kirjaa löytyy ainakin Varastokirjastosta, josta sitä voi kaukolainata.
Tunnettuja suomenruotsalaisia kirjailijoita, joiden kirjoja on julkaistu sekä ruotsiksi että suomeksi, ovat esimerkiksi Lars Sund, Märta Tikkanen, Henrik Tikkanen, Bo Carpelan, Monika Fagerholm, Oscar Parland ja Fredrik Lång. Heistä löytyy tietoa Suomen kirjallisuuden historioista tai netistä esim. Hämeenlinnan Makupalojen sivuilta: http://www.makupalat.fi > kirjallisuus > Suomen kirjallisuus yleensä > kirjailijat.
Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
Mosaiikkitaiteesta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Tampereelta ja muista Piki-kirjastoista (16 kirjastoa Pirkanmaalla). Esim. Paul Sigginsin teos The Mosaic Sourcebook on Tampereen kaupunginkirjastossa ja sen voi pyytää kaukolainaksi Vammalaan. Tampereen ja muiden Piki-kirjastojen kokoelmia voi katsoa osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan HAKU-painikkeen takaa. Asiasanalla mosaiikit saa 40 viitettä. Niitä kannattaa tietenkin tutkia tarkemmin, teokset ovat hyvin eritasoisia. Kaukolainaksi voi pyytää teoksia, joita ei ole omassa kotikirjastossa. Vammalan (ja muidenkin) kirjastojen kokoelmia voi tutkia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Vammalasta löysin asiasanalla mosaiikit 12 teosta.
Sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksesi, niin saat uuden verkkokirjaston salasanan.
Perustietoa bibliografioista saa erilaisista tutkielmaoppaista, esim Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas.
Internetistä esim. Informaatiotutkimuksen sivulta(http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut…) saatte klikkaamalla kohtaa Tiedonlähteet ja sitten Bibliografiat hyödyllistä tietoa.
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ko. sarjaa ole hankittu kuin yksittäisiä osia.
Teoksista osa on lainattavia ja osa kuuluu käsikirjastomme kokoelmiin. Käsikirjaston kirjat eivät ole lainattavia, mutta ne ovat aina asiakkaiden käytössä kirjaston aukioloaikoina. Etsimänne teossarjan nimi on Rakennustuotanto-kirjat ja teokset saa näkyviin PIKI-verkkokirjastomme
http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kautta kirjoittamalla teoksen nimen kohdalle em. sarjan nimen - myös pelkkä sana RATU käy. Tulosjoukko on 13 teosta kokoelmistamme.
Ratu-rakennustuotantokortisto löytyy Tampereella mm. Teknillisen yliopiston kokoelmista, jonka yhteystiedot ja aukiolot löytyvät osoitteesta : http://www.tut.fi/public/index.cfm?mainsel=2089&sel=2089&Show=1939...
Jos sinulla on tunnusluku voit perua varauksiasi HelMet-aineistohaun Omat tietoni-valikosta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Muussa tapauksessa ota yhteyttä lähikirjastoosi.
