Netissä on vapaasti käytettävissä Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta, josta löydät tiedot Suomessa kautta aikain julkaistuista kirjoista http://fennica.linneanet.fi/ . Myös verkkokirjoja on jonkin verran saatavilla suomeksikin, mutta ennen kaikkea englanniksi, sekä ilmaiseksi että maksullisesti. Saat luetteloita niistä esiin esim. tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ )käyttämällä hakusanana jotain seuraavista: ekirjat, elektroniset kirjat, sähköiset kirjat, ebooks. Ohessa linkkejä joihinkin luetteloihin: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/ekirjat.jsp?conte…
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=207&navig=true&hidetit…
http://www.celialib.fi/ellink1.html
http://www....
Lyhyttä tietoa etsimästänne aiheesta löytyy ainakin teoksista
Veritaudit, toim. Tapani Ruutu ym.
Lääkärin käsikirja
Therapia Fennica
Ajantasaiset saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Suomen syöpäjärjestöjen kotisivulla on kansantajuista tietoa leukemiasta, mukana myös krooninen lymfaattinen leukemia
http://www.cancer.fi/YN_Body_cid2_3g.asp?Id=299&type_nr=0&cid=2
Antrean kalaverkon ikä määriteltiin hiilen radioaktiivisuustutkimuksella, C14-tutkimuksella, joka antoi ajaksi n.7300 eKr. Kysessä on suolöytö. Suohon tai veteen joutuneina hyvinkin hauraat esineet ja orgaaniset aineet saattavat kestää häviämättä tuhansia vuosia.
Piraattituotteiden tuonti yksityiseen omaan käyttöön on vielä sallittua, mutta 19.3.2004 on annettu Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta (HE 28/2004). Esityksen mukaan laittomasti valmistettujen teos- ja muiden aineistokappaleiden maahantuonti yksityiseen tai muuhun tarkoitukseen ehdotetaan rangaistavaksi tekijänoikeusrikkomuksena. Finlex-tietokannasta voi hakea pitkähkön esityksen koko tekstin http://www.finlex.fi/esitykset/index.html esim. hallituksen esityksen numerolla: 28/2004
Ohessa asiaan liittyvä uutinen: http://www.webbi.net/index.php?i=172&k=5&l=1
Pyöveli Albert Pierrepointin (huom. kirjoitusasu) teosta Executioner: Pierrepoint ei ole suomennettu, mutta kirjaa on englanniksi saatavana useampana painoksena. Suomen kirjastoista kirjaa ei löydy, joten voit joko itse hankkia sen tai tulla tekemään hankintaehdotuksen Turun kaupunginkirjastoon.
ISSN-numero annetaan lehdille ja muille jatkuvasti ilmestyville julkaisuille. Yksittäisille julkaisuille annetaan ISBN-numero. ISBN-numero ei ole pakollinen (lakisääteinen), mutta se kannattaa ehdottomasti hankkia ja lähes kaikki kustantajat käyttävät sitä, koska se identifioi julkaisun ja sen kustantajan yksiselitteisesti ja helpottaa julkaisun löytymistä erilaisista rekistereistä, ja sen käsittelyä.
ISBN-numeron antaa Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Suomen ISBN-keskus (puh. 191 44327). Lisää tietoa ja ohjeita löydät ISBN-keskuksen sivulta http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ .
Turun kaupunginkirjastossa saat noutoilmoituksen sähköpostiisi, jos sinulle on avattu henkilökohtainen palvelu ja olet saanut tunnusluvun. Verkkokirjaston sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=resrs&sesid=1006774446
pääset "omiin tietoihin" antamalla kirjastokortin numeron ja tunnuslukusi. Sen jälkeen voit valita kohdasta "ilmoitustapa" vaihtoehdon sähköpostitse.
Mikäli sinulla ei vielä ole tätä palvelua, saat palvelun avattua tulemalla kirjastoon ja esittämällä kirjastokorttisi ja henkilötodistuksesi. Kun palvelu on avattu, voit itse muuttaa ilmoitustavan sähköpostiksi.
Pelkästään Australian historiaa käsitteleviä kirjoja ei ole Suomen kansallisbibliografian mukaan ilmestynyt suomeksi. Joissakin teoksissa käsitellään Australiaa ja muita maanosia yhteisesti tai jotakin pientä historian osa-aluetta - esimerkiksi siirtolaisuutta. Englanninkielisiä teoksia on runsaasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa, joiden aineistohausta http://www.helmet.fi/ niitä löytyy. Ruotsiksikin on olemassa ainakin John H. Chambersin kirja Historisk guide till Australien. Sinun kannattaisi varmaan kysyä Suomi-Australia -yhdistysten Liitto ry:stä, mikä olisi paras etenemistapa projektillesi. Yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.pp.song.fi/~ozleague/liitto/toimisto.html .
Ankantahtiin-sarjan(Sitting ducks) musiikkia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Yleisten kirjastojen Manda-yhteistietokannasta löytyi hakusanalla "sitting ducks" Sirena-nimisen esittäjän musiikkiäänite "Sitting Ducks" vuodelta 2000, jonka julkaisutiedot ovat Djursholm : Grammofon AB BIS, p2000. Äänite löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Liekö sitten oikea melodia.
Kannattaa ehkä kysellä myös MTV3:sta
http://www.mtv3.fi/ohjelmat2004/erik.shtml?palaute
Viime vuosina kirjastopalvelujen markkinointiin, tuotteistamiseen ja tiedottamiseen on alettu kiinnittää huomiota yhä enemmän; esim. Helsingin kaupunginkirjastossa toimii erillinen markkinoinnista ja PR-toiminnasta vastaava markkinointi- ja viestintäyksikkö. Kirjastopalvelujen ja yleensäkin kulttuuripalvelujen markkinoinnista on toki myös kirjoitettu. Yleisistä kirjastoista löytyy mainitsemasi artikkelikokoelman lisäksi ainakin Maija-Leena Huotarin Kirjaston markkinointi (1992) sekä toimitettu teos nimeltä Kulttuuribusiness (2003). Myös Christian Grönroosin Palveluiden johtaminen ja markkinointi (2001) saattaisi olla kiintoisa tässä yhteydessä.
Jos olet kiinnostunut opinnäytetöistä, niistä mainittakoon ainakin Maija-Leena Huotarin Yleisen...
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy eduskunnan pöytäkirjoja 1900-luvun alusta tähän päivään asti. Vanhat pöytäkirjat sisältyvät nimittäin Valtiopäivien pöytäkirjoihin ja näitä meiltä löytyy haluamaltasi aikaväliltä.
Valtiopäivien pöytäkirjat ovat käsikirjastoaineistoa, niitä ei voi saada kotilainaan mutta niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa paikan päällä.
Sukulaislasten toivelevy on mitä todennäköisimmin Jope Ruonansuun Hauskaa joulua. Valitettavasti en ehtinyt saada levyä käsiini asian tarkistamiseksi, mutta uskoisin että kyseinen kappale on nimeltään Pakollinen joulu.
Levyn saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Suosittelen esim. seuraavanlaisia suomalaisia perinneruokakirjoja:
Larnemaa, Ari: Suomalainen ruokaretki, 2001
Ssuomalaisia ruokia 1 ja 2, 1975
englanniksi:
Arctic à la carte, 2001
Fantastically Finnish : recipes and traditions, 1985
Ojakangas: The Finnish cookbook, 1964
Pure : food, style and odd stories from the top
of the world, 2001
Hyvärinen, Hese: A survival guide to Finnish cuisine : for businesspeople,2000
Mäkelä, Eero, New flavours from Finland, 1995
Koskimies, Tiia: Finland - nature's table, 1996
saksaksi:
Koskimies, Tiia
Finnlands Natur deckt den Tisch, 1997
Mäkelä, Eero, 1942-
Neue kulinarische Erlebnisse aus Finnland, 1995
Tanttu, Anna-Maija, 1938-
Küchenkunst und Lebensart in Finnland, 1995
Traditionelle finnische...
En tiedä kuinka täydellinen ja mihin perustuva tämä Internetistä seuraavasta osoitteesta löytyvä lista on, mutta ainakin siitä löytyy osa diplomaattikilpien maatunnuksista: http://www.ftp.funet.fi/index/doc/traffic/finnish/diplomaattikilvet.gz .
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
Suositeltavaa olisi lukea Virginia M. Friedmanin viime vuonna ilmestyneestä kirjasta Tahrat - esiintyminen ja poisto luku Autotalli ja piha, jossa on niksejä moottoriöljytahrojen poistamisesta. Siinä on myös tietoa niiden ennaltaehkäisystä. - Kysymyksessä ei mainita laattojen materiaalia: tahranpoistokirjoissa kerrotaan yleensä tahrojen poistamisesta kankaasta ja nahasta tai seinistä ja lattioista. Tietoa löytyy myös niksikirjoista ja lehtiartikkeleista. Nina Yunkers'n Perheen suuresta niksikirjasta löytyy autonikseistä tieto autotallin öljytahroista. Siinä kerrotaan, että kannattaa peittää tahra (kissan)hiekalla ja antaa sen vaikuttaa. Lopuksi tahra harjataan pois. - Mene ja tiedä! Bensiinitahrat poistetaan sen mukaan tärpätillä tai...
Naali eli sinikettu (Alopex lagopus)on erittäin uhanalainen laji. Naali syö jyrsijöitä kuten sopuleita sekä lintuja ja niiden munia. Naalin kantoaika kestää 49-56 vuorokautta ja poikasia syntyy 3-12 riippuen emon kunnosta ja saatavilla olevan ravinnon määrästä.
Naali on 45-75 cm pitkä ja painaa 2-6 kg.
Lisätietoja naalista saat esimerkiksi Suomen luonto-kirjasarjan osasta Nisäkkäät.
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Tietoa turkiseläinten kasvatuksesta löytyy Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton sivuilta http://www.stkl-fpf.fi . Toisenlaista tietoa naalista antaa eläinsuojeluliitto Animalia osoitteessa:
http://www.animalia.fi/...
Tässä muutamia uusimpia selluteollisuutta käsitteleviä teoksia:
Paperimassan valmistus / Markku J. Seppälä (toim.). Opetushallitus, 2001
Mekaanisen massan biotekninen muokkaus : loppuraportti / [tekijät: Jaakko Pere .. et al.]
Keskuslaboratorio, 1997
Isotalo, Kaija: Puu- ja sellukemia. Opetushallitus, 1996
Saatavuustiedot selviävät aineistotietokannastamme: http://www.helmet.fi
Muitakin kirjastoja kannattaa käyttää:
Teknillisen korkeakoulun kirjaston aineistotietokanta:
http://teemu.linneanet.fi/
Helsingin ammattikorkeakoulun kirjastojen tietokanta:
http://kurre.amkit.fi/
Helsingin yliopiston kirjastojen tietokanta:
http://kurre.amkit.fi/
Suomalaisen kirjastolaitoksen historiasta löytyy tietoa sekä yleisistä että tieteellisistä kirjastoista, liitän vastaukseen linkin Helmet-tietokannan (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) hakutuloksiin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kirjastot+historia+suomi&m=1&l… (tarkemmat tiedot nimekeriviä klikkaamalla)
Helsingin yliopiston Helka -tietokannasta kannattaa tehdä haku esim. asiasanoilla kirjastot historia Suomi, tietokannan osoite on http://helka.csc.fi/ .
Molemmat em. tietokannat ovat verkossa vapaasti käytettävissä, eli voit itsekin tehdä niissä hakuja erilaisilla hakuehdoilla, jos haluat. Hauissa esiintulleista nimekkeistä suosittelisin erityisesti Ilkka Mäkisen teosta "Nödvändighet af lainakirjasto": modernin...
Olaus Magnus Gothus: Pohjoisten kansojen historia: Suomea koskevat kuvaukset löytyy Espoossa Leppävaaran, Kirjasto Omenan, Haukilahden ja Viherlaakson kirjastoissa.
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus löytyy Espoossa Kirjasto Omenan ja Kivenlahden kirjastoissa sekä Tapiolan kirjaston keskusvarastossa.
Tarkistakaa ajantasaiset saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä osoitteesta http://www.helmet.fi
