Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli 31.12.2022 yli 100-vuotiaita 1102 henkeä. Näistä naisia 949 ja miehiä 153.
Tarkemmin jaoteltuna:
100 v. miehiä 74 ja naisia 449
101 v. miehiä 30 ja naisia 230
102 v. miehiä 16 ja naisia 131
103 v. miehiä 13 ja naisia 68
104 v. miehiä 11 ja naisia 37
105 v. miehiä 5 ja naisia 19
106 v. miehiä 2 ja naisia 8
107 v. miehiä 1 ja naisia 3
108 v. miehiä 1 ja naisia 2
109 v. naisia 1
110 v naisia 1
linkki: Väestö ja yhteiskunta | Tilastokeskus
Sanakirjat tarjoavat hulmi-sanalle mm. sellaisia merkityksiä kuin 'malttamaton', 'ahnas', 'hölmö', 'hutilus' ja 'sottapytty'. Hulmi on katsottu johdetun sanasta hulmuta, jonka yksi merkitys on 'tulvia' (tähän liittyy myös sana hulasvesi, 'tulvavesi; lumesta sulanut tai jään päälle noussut vesi'). Loimaan Hulmi sijaitsee Loimijoen tuntumassa, Laihian Hulmi taas Laihianjoen, joten sen perusteella voisi arvella, että paikannimistömme hulmilla on jotakin tekemistä tulvien ja tulvavesien kanssa.
Lähteet:
Vanhan kirjasuomen sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi)
Suomen etymologinen sanakirja | hulmi - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Suomen murteiden sanakirja | hulmi - Koko artikkeli - Suomen...
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta: What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Runo on nimeltään Mistähän kummasta... ja se löytyy Lauri Viidan kokoelmasta Betonimylläri (1947) ja myös Kootuista runoista (1979 WSOY).
Runo alkaa: Mistähän kummasta kulkuri lienee / ruusuja riipaissutkin
Tarkoittamasi pässit ja Eedenit ovat runon kaksi viimeistä säkeistöä:
Millähän laululla Eedenin haassa / pässejä innostettiin, /kun tämän kumotun pilkkumin alle /sieltä me kellahdettiin?
Löytäisinpä se sävelen kerran,/niin minä puskettaisin / kaikkia kalloja tahdissa, kunnes / pilkkumin pysyyn saisin!
Seura-lehti ilmestyi vuosina 1974-1979 nimellä Suur-Seura.
Varmin paikka löytää ko. lehti ja artikkeli pääkaupunkiseudulla voisi olla Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto on kaikille avoin kulttuuriperintöorganisaatio, joka palvelee valtakunnallisesti kansalaisia, tiedeyhteisöjä ja muita yhteiskunnan toimijoita, ja jonka kokoelma sisältää kattavasti suomalaiset julkaisut. Mahdollisesti myös Seura-lehteä julkaisevalla Otavamedialla voisi olla vanhoja Seura-lehtiä omissa arkistoissaan.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjaston varastossa näyttäisi olevan harmittavasti vain tuota vanhempia ja uudempia Seura-lehtiä, mutta ei ilmeisesti ko. vuosien lehtiä.
Vuonna 1823 pitkäperjantai on Suomessa ollut 28.3., ensimmäinen pääsiäispäivä 30.3. ja toinen pääsiäispäivä siis 31.3. Ortodoksinen kirkko Suomessa ja muissa maissa on tuolloin noudattanut juliaanista kalenteria ja pääsiäisen ajankohta on voinut olla eri.
Vuonna 1967 on julkaistu E. L. Konigsburgin kirjoittama From the mixed up files of Mrs. Basil Frankweiler, jossa juurikin kaksi lasta karkaa kotoa ja päätyy Metropolitan Museum of Art -nimiseen museoon.
Kirja on vuonna 1970 suomennettu nimellä Vanhan rouvan salaiset paperit, suomentajana Marikki Makkonen.
Kirja on luokiteltu YA-kirjallisuudeksi eli nuorille tai nuorille aikuisille suunnatuksi, mutta se voisi mahdollisesti olla tässä etsitty kirja.
Lähde:
GoodReads: https://www.goodreads.com/book/show/3980.From_the_Mixed_Up_Files_of_Mrs_Basil_E_Frankweiler (Luettu 6.4.2023)
Käytännöt koiran tuomisesta kirjaston sisätiloihin vaihtelevat kirjastoittain, joten asia kannattaa aina varmistaa omasta toimipisteestä. Saarijärven pääkirjastoon saa tulla opaskoiran kanssa. Muut koirat (ja eläimet ylipäätään) pyydetään jättämään ulos, jotta allergikot pystyvät asioimaan kirjaston tiloissa. Valitettavasti Saarijärven kirjastolla ei ole erillistä koiraparkkia.
Here are some suggestions for you.
Doerr, Anthony: All the ligth we cannot see / Kaikki se valo jota emme näe
Fagerson, Vappu-Tuuli: Special edition : erikoispainos
Genova, Lisa: Left neglected / Puolinainen
Haavisto, Maija: Häpeämätön
Hibbert, Talia: Get a life, Chloe Brown
Moyes, Jojo: Me before you / Kerro minulle jotain hyvää
Wieringa, Tommy: Joe Speedboat
Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.
Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia lorussa....
Lehtikuusen siemenet kypsyvät syksyllä ja alkavat varista seuraavan vuoden maaliskuulla. Variseminen keskittyy touko-kesäkuulle, mutta voi jatkua syksyyn asti.
Siemenet voi kylvää joko syksyllä tai keväällä, mutta keväällä kylvetyt tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen. Lehtikuusen lisääminen kylvämällä on epävarmempi tapa kuin sen lisääminen istuttamalla taimia.
Siementen kypsyminen: https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/metsanjalostus/metsanjalostus-puulajeittain
Lehtikuusen kylväminen: https://www.meillakotona.fi/kysymykset/lehtikuusen-siemenlisays
Lisää tietoa lehtikuusen kylvämisestä ja siemenistä: https://siemenforelia.fi/siemenet/lehtikuusi/
Katso myös:
Rantala, Satu: Lehtikuusen kasvatus ja käyttö (2004...
Ihmiskehon n. 206 luusta pienin on korvasta löytyvä jalustinluu. Se sijaitsee välikorvassa ja on korvan sisin kuuloluu välittäen vasaran ja alasimen kanssa kuuloluuketjun värähtelyjä eteisikkunan kautta sisäkorvaan. Sen pituus on n. 3mm ja sen paino arviolta n. 2-4mg. Kooltaan sitä voisi verrata riisinjyvään. Nimi tulee siitä, että se muistuttaa ratsastuksessa käytettyä satulan jalustinta.
Tuntomerkkien perusteella kyseinen sketsi voisi sopia esimerkiksi 1980-luvulla esitettyihin Älywapaa palokunta- tai Soitinmenot-sarjoihin, joissa Heikki Kinnunen näytteli molemmissa ja Erkki Saarela jälkimmäisessä.
Kummassakin komediasarjassa käsikirjoittajana toimi Pertti Reponen (yhdessä Kai Sieversin kanssa). Täyttä varmuutta emme kuitenkaan löytäneet - kenties joku lukijoistamme tunnistaisi kyseisen sketsin?
Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo, kehen ihminen ihastuu, rakastuu tai tuntee seksuaalista vetovoimaa. Seksuaalinen mielenkiinto ja halu voivat muuttua iän, itsevarmuuden tai elämänkokemuksen myötä. Siten homoseksuaaliksi itsensä aiemmin tuntenut voikin muuttua heteroseksuaaliksi tai heteroseksuaalinen voi alkaa tuntea enemmän kiinnostusta samaa sukupuolta oleviin. Biseksuaaliksi tai panseksuaaliksi itsensä määrittelevät saattavat samoin ajan myötä ruveta tuntemaan itsensä enemmän heteroseksuaaleiksi tai homoseksuaaleiksi. Muutoksen voi aiheuttaa myös ihmissuhteet tai omat kokemukset. Ihmisen seksuaalisuus on siis joustavaa ja muuttuvaa ja se riippuu siitä, miten ihminen itse tuntee ja haluaa itsensä määritellä....
Etsin kuvahaulla Brysselissä sijaitsevan NATOn päämajan edustan kuvia. Näyttäisi siltä, että lippurivistön takaosassa lähellä rakennusta olevan hopeisen muurin sisällä olisi matalia tolppia piilossa. Näin ollen voidaan olettaa, että sotilasliiton laajentuessa varatolppia otetaan käyttöön asteittain ja lippurivistö liikkuu hieman. Kuvassa näkyy seitsemän vapaata tolppaa. Liputhan ovat kaarevassa linjassa aakkosjärjestyksessä, joten Suomen liittyessä Natoon 4.4.2023 lippu sijoittui Viron (Estonia) ja Ranska (France) väliin.
Linkki kuvaan (poimittu Googlen kuvahaulla), jossa hopeinen/teräksinen muuri ei ole vielä paikallaan ja ylimääräiset tolpat ovat näkyvillä. Kuva lienee otettu uuden päämajan avajaisvuonna 2018.
Suomalaisasiantuntijat...
Nätti menestyvä robotti -runon kirjoittaja on virolainen Asko Künnap. Runo löytyy vuonna 2015 julkaistusta Künnap-valikoimasta Yösi ovat luetut, jonka runot ovat peräisin viidestä hänen vuosina 2001–2011 julkaistusta kokoelmastaan. Tekstit on suomentanut Hannu Oittinen.
Helsingissä sijaitsi osoitteessa Siltasaarenkatu 2 ravintola Neckar, joka mahdollisesti tunnettiin lempinimellä Neppari. Ravintola oli toiminnassa ainakin 1950 - 1970 -luvuilla ja verkosta löytyvien tietojen perusteella siellä myös tanssittiin.
Katso esim:
https://www.is.fi/viihde/art-2000001126596.html
https://blogit.ksml.fi/randevuu/miehetkin-tupeerasivat-tukkaansa-1970-luvun-vappujuhliin/
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=neckar+ravintola&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1950+TO+1980%5D%22&lookfor=siltasaarenkatu+pitk%C3%A4silta&type=AllFields&page=2
