Kysy lähikirjastosi kautta kaukolainaksi seuraavia julkaisuja:
Osara, Harri "Lammin Maunun jälkeläisiä": Koivumäet, Lautaojat, Myllykankaat (Tampere 2002).
Ylimaunu, Olli: Henrik Gabrielpoika Maunun (s. 1804) sukutietoa: juuret Simossa ja Keminmaalla (Tornio 2001).
Kyllä voi. Jos valitsette alkuvalikosta linkin Sanahaku, voitte valita suoraan kohdasta Aineisto esim cd-levyt. Käyttäessänne Tekijä-hakua voitte luonnollisesti merkitä esim säveltäjän tai esittäjän nimen hakukenttään.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli n.1,3 milj. huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja oli Suomessa kyseisenä vuonna yli 2 milj. Linkki tietoihin löytyy osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_asuminen.html.
Internet-lähteen mukaan Lhasa sijaitsee 3658 metrin korkeudessa. Toinen lähde kertoo Lhasan korkeuden olevan 3606 metriä merenpinnasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että koko Tiibetin autonomisen alueen keskikorkeus merenpinnasta on 4500 metriä.
Lähteet: http://www.travelchinaguide.com ,Facta 2001, Maailma tänään 20: Kiina ja Taiwan
Hemingwayn novelli The Killers on suomennettu nimellä Tappajat. Se sisältyy sekä teokseen Kilimandsaron lumet että Nick Adamsin tarina. Molempia kirjoja on hyllyissä useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kaikki Suomessa tavattavat sammakkoeläimet ovat rauhoitettuja eläimiä, myös sammakkoeläinten kutu ja poikaset. Tämä tarkoittaa, ettei niitä saa tappaa eikä edes ottaa haltuun tai tarpeettomasti häiritä. Sammakoita ei siis saa pitää lemmikkeinä, joten teidän pitää päästää sammakot takaisin sinne, mistä olette ne ottaneet. Muistakaa, ettei olosuhteet terraariossa koskaan muutenkaan vastaa luonnollista elinympäristöä. Voitte kuitenkin tarkkailla sammakoita niiden omassa elinympäristössä. Sammakot ovat paikkauskollisia eläimiä, joten niiden elämää on suhteellisen helppo seurata. Kirjastoista löytyy varmasti paljonkin tietoa sammakoista, mutta seuraavalta nettisivultakin löytyy kattava esittely maamme kaikista sammakkoeläimistä.
http://www....
Aiheesta löytyy esim.
Finskij (kirja ja kasetti, suppeahko),
Razinov, Pavel Finski jazyk dlja natsinajustsih
Lisäksi on useita sellaisia kielikursseja, jotka on yleisesti tarkoitettu ulkomaalaisille, jotka osaavat jonkin verran englantia.
Kannattaa varmaankin tulla paikan päälle tutustumaan, jos siihen on mahdollisuus.
Tsekin ja Tsekkoslovakian historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy kirjastoista melko runsaasti. Esim. pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi/search*fin/ ) löydät niitä valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakuruutuun joko "tsekki historia" tai "tsekkoslovakia historia" (ilman lainausmerkkejä).
Tsekkoslovakian historiaa käsittelevissä teoksissa Jan Palach (huom. nimen kirjoitustapa!) yleensä kyllä mainitaan, mutta sivuutetaan useimmiten muutaman rivin kommentilla. Voit tutkailla esimerkiksi teoksia:
Zachovalová, Lieko "Prahan ääni : muistelmia"
Otfinoskin, Steven The Czech Republic (New York, 1997)
Palachia laajemmin käsitteleviä kirjoja en onnistunut löytämään kokoelmistamme, mutta joistakin yliopistokirjastoista...
Kirjastostamme löytyy ainakin nämä, joista mahdollisesti on apua:
Katsaus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin/ Huang, Paulos
Merkkien valtakunta / Lindqvist, Cecilia
The simple art of chinese calligraphy/ Qu, Li lei
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy mainintaa Henry Jamesin teoksen The Beast in the Jungle and other stories suomennoksesta. Seuraavat Henry Jamesin teokset on Fennican mukaan suomennettu: The Bostonians (Bostonin naiset), The Europeans (Eurooppalaiset), What Maisie knew (Mitä Maisie tiesi), The portrait of a lady (Naisen muotokuva) ja Washington Square (Washingtonin aukio).
Itse tuo lausehan on peräisin Raamatusta, Sananlaskujen kirja 4:18, ja esiintyy eri käännöksissä seuraavissa asuissa:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." (vuoden 1933 suomennos)
"Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka."
Lausetta on tietysti saatettu käyttää sitaattina monessakin teoksessa. Toistaiseksi kukaan tämän palvelun vastaajista ei ole löytänyt kirjaa, joka nimenomaan päättyisi tähän lauseeseen, mutta mahtaisikohan kysymyksessä olla viisas ja kaunis, vuonna 1949 ilmestynyt satukirja, Hellevi Takkisen kirjoittama Harmaa sinipiika? Tämän kirjan esipuhe nimittäin päättyy juuri tuohon sitaattiin, hieman vapaasanaisesti...
Kysymyksesi on todella mielenkiintoinen ja vaatiikin hieman selventämistä siitä, millainen kirja lasketaan dekkariksi.
Monet lukijat mieltävät dekkarin murhakirjallisuudeksi. Kuitenkaan dekkareissa ei yleensä pääasiana ole murha vaan jonkin tietyn rikoksen ratkaiseminen. Tästä johtuukin se että dekkareissa on päähenkilöinä salapoliiseja, etsiviä, poliiseja tai muita rikosten ratkaisuun erikoistuneita henkilöitä. Rikokset siis voivat olla muitakin kuin murhia. On dekkareita joissa käsitellään kavallusta, katoamista, raiskausta, vakoilua, tuhopolttoa tai muuta vastaavaa rikosta, joka täytyy kuitenkin ratkaista roolihahmojen mielenrauhan tai taloudellisten etujen saavuttamiseksi. Joskus dekkarissa saattaa olla pääasiana pelkästään rikokseen...
Vuokko Lepistön teoksessa "Joko Teillä on primuskeitin? Kotitalousteknologian saatavuus ja tarjonta Helsingissä 1800-luvun puolivälistä 1910-luvun lopulle" (1994) kerrotaan, että valurautainen kaasuliesi esiteltiin yleisölle vuoden 1851 maailmannäyttelyssä Lontoossa, mutta että niitä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen ja pelkojen vuoksi ne tulivat Englannissa laajempaan käyttöön vasta vuosisadan lopulla. Suomessa kaasuliedet yleistyivät myöhemmin: "Helsingin ensimmäisiin kuuluva kaasuliesi oli näytteillä kaasulaitoksen konttorissa vuosina 1901 - 1907, ja 1910-luvulla liesiä alettiin myydä ja vuokrata asiakkaille", kirjoittaa Lepistö (ss. 83 - 84).
Tapio Lukkosen teoksesta "Sähköistä antiikkia : käteen käyvät ja sähköllä toimivat" (1997)...
Shiatsusta löytyy mm. seuraavat kirjat: Schultz, William: Shiatsu; Lewis, John: Opi shiatsua; Pooley, Nicola: Shiatsu - pieni käytännön opas sekä englannin kielinen Franzen, Susanne: Shiatsu - a fully illustrated guide to a safe, effective home treatment. Lisäksi shiatsusta ja muista vastaavista hoitomuodoista kerrotaan mm. Sara Thomasin teoksessa Hyvä olo hieromalla sekä laajemmassa teoksessa Luonnonmukainen kotihoito.
Itämaisesta erotiikasta on useita teoksia: Aldred, Caroline: Jumalainen seksi - tantra ja tao, tietoisen rakastelun taidot; Lacroix, Nitya: Tantra ja rakastamisen taito - opas yhteiseen nautintoon sekä Kultainen lootus - kiinalainen rakkaudentaidon kirja.
Vuoden 1739 palkollissääntö oli voimassa vuoteen 1805, sen mukaan piialle maksettiin 16 äyriä pestinä ja palkkana kuusi kuparitalaria. Pesti otettiin yleensä vuodeksi. Venäjän vallan alkuaikoina maksettiin piialle tarpeellisten vaatteiden lisäksi rahapalkkaa viidestä kymmeneen ruplaan. Vuonna 1833 piika sai pestinä kahdeksan riksiä ja palkkana toisen mokoman. Vesilahdella maksettiin vuonna 1839 piialle palkkaa 13 riksiä, kappa ruista, kaksi naulaa villoja ja kahdet kengät. Vuonna 1850 piika sai 3 ruplaa, 15 kappaa ruista, palttinaisen kaulaliinan, kaksi kenkäparia ja kaksi naulaa villoja. Vuonna 1851 piika sai palkkaa 6 ruplaa, 15 kappaa ruista, kaksi naulaa villoja ja yhden parin kenkiä. Piian palkan suuruus riippui tietenkin isäntäväen...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi voi hakea sanahaulla valitsemalla hakusanoiksi alkoholismi and not kaunokirjallisuus sekä rajaamalla aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi. Vastaukseksi tulee runsaasti aineistoa mm.
Läheiseni on päihdeongelmainen / Anja Koski-Jännes ja Vilma Hänninen (toim.), Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Al-Anon toimii : työkaluja alkoholistien perheille ja ystäville, Riihimäki : Al-Anon keskuspalvelu, 2003 Pieksämäki : RT-print.
Runo on Aaro Hellaakosken ja nimeltään Tyhjin käsin. Se on kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924) ja myös esim. kirjassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000).
Voit etsiä kirjallisuutta ko. asiasta Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://www.turku.fi/kirjasto/ asiasanoilla valokuvat sekä tekijänoikeus. Löydät mm. seuraavat teokset: Valokuvaajan tekijänoikeusopas ja Mikko Hoikka: Oikeus omaan kuvaan.
Kuvasto, joka on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys, opastaa sinua eteenpäin nettiosoitteessa http://www.kuvastory.fi/oikeus.htm
"Vuonna 1888 miehen päiväpalkka oli yksi markka. Hevosmies sai kaksi markkaa. Piiat ansaitsivat hieman vähemmän eli noin 70 penniä päivässä. Pohjois-Karjalassa oli myös tapana, että taloon tullessaan rengit ja piiat saivat vaatteet talon puolesta. Tätä tapaa yritettiin ajoittain muuttaa, mutta tilattoman väestön vastustuksesta siihen aina palattiin. Palkollisten ansioita ei voi pitää suuren suurina kun suhteutetaan ne vallitsevaan hintatasoon. Esimerkiksi 1888 tynnyri ruista maksoi 20 markkaa, voikilo 1 markka 20 penniä, täysikasvuinen härkä maksoi 50 markkaa ja lammas 7 markkaa 50 penniä.
Lähde: Enon historia 1860-1967. Ismo Björn. Jyväskylä 1994."
Yllä oleva lainaus löytyi osoitteesta
http://mail.edu.kitee.fi/~tietavai/historia/...
