Kesäkuun alku vuonna 1944 oli tavanomaista viileämpi etelässä vain niukasti toiselle kymmenelle yltäneine lämpötiloineen.
Leudon keskitalven jälkeen huhtikuussa alkanut poikkeuksellinen kylmyys viivästytti kevään tuloa ja jäiden sulamista, eivätkä lämpötilat kohonneet normaaleihin kevätkesän ja kesän lukuihin oikeastaan kuin vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessakin maat alkoivat paljastua lumen alta vasta huhtikuun puolivälistä lähtien. Vappua vietettiin aurinkoisessa, mutta koleassa säässä, ja toukokuun ensimmäisellä viikolla Helsingissäkin saatiin rakeita ja lumisadetta. "Odotamme vain hartaasti, koska tämä 'takatalvi' rupeaa muuttumaan entisajan lämpimäksi toukokuuksi", valitteli Aamulehden pääkaupunkilaiskolumnisti 6.5. päivätyssä...
Kenraali K.L. Oeschista löytyy monenlaista kirjallista aineistoa suomeksi, ruotsiksi, saksaksi ja jopa italiaksi, mutta ei nähdäkseni englanniksi Wikipedia-artikkelia laajempaa elämäkerrallista tekstiä:
Karl Lennart Oesch - Wikipedia
Oeschista on muuten mainintoja jatkosotaa englanniksi yleisellä tasolla käsittelevissä teoksissa, joista hyödyllisiä voisivat olla esim. seuraavat:
Kinnunen, T., & Kivimäki, V. (toim.) (2012). Finland in World War II: History, memory, interpretations. Brill.
Nenye, V. et al. (2016). Finland at war: The Continuation and Lapland Wars 1941-45. Bloomsbury Publishing PLC.
Vehviläinen, O. (2002). Finland in the Second World War: Between Germany and Russia. Palgrave.
Järeä Patteristo 3 perustettiin Tapanilassa, pääosin helsinkiläisistä ja Helsingissä asuvista siirtoväkeen kuuluvista. Sen 2. Patteri sijoitettiin heinäkuussa 1941 Laikon Väärämäkeen, josta se siirrettiin elokuun alussa Rautjärven Vähikkälän kylään, ja sieltä Aunuksen suunnalle, jossa patteri otti osaa Tuulosjoen taisteluun 4.9. 2. Patteri siirrettiin 13.9. VII AK:aan Prääzän ja Petroskoin suunnalle, ja marraskuussa patteri asettui lopullisesti Lotinanpeltoon, jossa se oli aina 21.6.1944 saakka.
Järeä Patteristo 3:n ja sen 2. Patterin säilyneet sotapäiväkirjat on digitoitu ja ne ovat käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Niistä selviää tarkemmin patterin sotatie ja arki.
Lisätietoja löytyy myös patteriston historiikista, jota...
Voisiko kyseessä olla Lastenkamarin riimejä ja loruja / Maija Lindgrén, Satukustannus 1988. Kirjassa Uni-runon kuvituksessa näyttää kuin lehmä hyppäisi kuun yli.
Kirsi Kunnaksen riimittelemässä Hanhiemon iloisessa lippaassa on loru Pimpula pampula, jossa lehmä loikki yli täysikuun.
Yksi muu kirja, joka sopisi kuvaukseen on Lehmä, joka tahtoi lentää / Paul Brett Johnson, mutta se on ilmestynyt vasta vuonna 1994, Lasten parhaat kirjat -kustantamo.
Nämä kirjat ovat Helmet-kokoelmissa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin.
Ajantasaisessa Yhdistyslaissa, sen 5.luvussa käsitellään yhdistyksen päätöksentekoa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P20
Kokouskäytännöt-sivustolla käsitelty myös yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia
https://www.kokouskaytannot.fi/kokoukset-yhdistystoiminnassa/kokoustyyp…
Käytännössä kirjasto ei palkkaa alaikäisiä (paitsi juuri näihin mainitsemiisi kesätyöpaikkoihin). Helmet-kirjastojen sijaiset tulevat käytännössä Seure-henkilöstöpalvelun kautta. Periaatteena on, että Seure ei palkkaa alaikäisiä. Kuten itse mainitsitkin, paras tapa päästä kirjaston töihin, on opiskella kirjastoalaa. Opiskeluihin liittyviä harjoitteluja voivat tietysti tehdä myös alaikäiset.Seure.fi
Hei
Keskustelimme kysymyksestäsi paikallisen sukututkijan kanssa ja tulimme seuraavaan lopputulokseen. On useita mahdollisuuksia miksi syntymäpäivät ovat eriävät eri lähteissä. Tämä on nimittäin melko yleistä. Jotta varma syy selviäisi olisi verrattava näitä kahta lähdettä keskenään käsialojen kannalta, sekä selvitettävä kuka asian on kirjannut ylös ja missä olosuhteissa. Asian selvittämiseksi täytyisi tehdä lisätutkimusta.
Melko varmaa on kuitenkin, että Venäjällä vielä tuolloin käytössä ollut Juliaaninen kalenteri ei ole pääsyyllinen asiaan. Se on kuitenkin voinut sotkea asiaa, jos syntymäpäivää on yritetty muuttaa Gregoriaaniseen kalenteri muotoon syntymäpäivän ylös kirjaamisvaiheessa. Virallisissa dokumenteissa oli usein sekä Suomen...
Kuvailemasi tapainen kohtaus on kertomuksessa Asterix lyö vetoa (Egmont), mutta ketään ei ole sidottu mastoon. Yhdessä ruudussa iäkkäin merirosvoista seisoo laivanjäänteistä jääneellä lautalla ja sanoo: "Victrix causa diis placuit, sed victa Catoni." Hänen vierellään kelluu punapartainen merirosvokapteeni mastontyngästä roikkuen ja huutaa: "Riittää jo, äijä! Älä yritä olla henkevä, etsi mieluummin itsellesi uusi työpaikka."
Latin is simple -oppimisalustalla on latinankielisestä sitaatista englanninkielinen käännös, joka kuuluu "The victorious cause pleased the gods, but the conquered cause pleased Cato", suomeksi suunnilleen "Voittoisa asia miellytti jumalia, mutta valloitettu asia miellytti Catoa". Sinua voisi kiinnostaa sivusto...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tarjoa lääketieteellistä neuvontaa eikä asiantuntemusta.
Voit alustavasti tutustua vaikka Duodecim Terveyskirjaston tietoihin asiasta:Duodecim-ketoaineet
Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal of General Practice (2021)...
Hei, äkkiseltään määrittäisin tuon hyönteisen kuvassa näkyvän hahmon perusteella lattakoiden (Agonopterix) tai Depressairioiden tai muiden pikkuperhosten ryhmään kuuluvaksi. Tarkempi kuva helpottaisi määrittämistä. Aikuisena talvehtivia pikkuperhosia havaitaan usein esim. asumusten ikkunanväleissä. Todennäköisesti kyseessä ei ole mikään haitallinen laji. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi vaatekoi (Tineola bisselliella), sen toukkien aiheuttamia tuhoja todennäköisesti näkyisi tekstiileissä.
Kirja Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013) ja perhosharrastusoppaat saattavat auttaa määrittämisessä.
Helsingin kaupungilla on myös tuholaisopas internetissä https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/...
Kyseinen kappale on Antero Jakoilan säveltämä Bandoneon. Kappale on julkaistu myös kokoelma-cd:llä Jukebox : music in the films of Aki Kaurismäki.
Lähteet:
Mies vailla menneisyyttä -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa
Kokoelma-cd:n tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kappale Youtubessa
Palvelunestohyökkäyksiä voidaan yrittää tehdä myös kirjastojen tietoverkkoihin, kuten minkä tahansa muunkin organisaation palveluihin. Kirjastojen tietoturvallisuudesta huolehditaan kaiken aikaa. Tietoturvasta pitävät huolta kirjastojen omat tietotekniikka-asiantuntijat ja kuntien tietohallinnon asiantuntijat. Ohjelmia ja tietoturvaa päivitetään säännöllisesti.
Kirjaston tietokoneella asioidessa asiakas voi huolehtia omasta tietoturvastaan niin, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään asiakkaan henkilökohtaisia tietoja tai salasanoja. Työskentelyn päätteeksi kannattaa tyhjentää selaimen muisti, sulkea ohjelmat, sivut ja kirjautua ulos koneelta. Kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa kysyä neuvoa.
Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Palvelunestohyökkäyksessä pyritään estämään kohteena olevan verkkopalvelun käyttö. Palvelunestohyökkäykset kohdistuvat organisaatioiden verkkopalveluihin. Verkkopalveluun kohdistetaan niin paljon verkkoliikennettä, että asiakkaat eivät pysty käyttämään verkkopalvelua.
Tietokoneita voidaan kaapata tekemään palvelunestohyökkäystä. Tietokoneen kaappaus tapahtuu usein tietoturva-aukon, ohjelmistovirheen tai puutteellisten turva-asetusten takia. Siksi onkin tärkeätä pitää oman koneen ohjelmat ja tietoturva jatkuvasti ajan tasalla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on laatinut ohjeen, jossa kerrotaan palvelunestohyökkäyksistä ja niiden torjunnasta. Löydät ohjeen tämän linkin kautta https://www....
Ahvenanmaa on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua ja saaria ei saa linnoittaa. Jos Ahvenanmaahan kohdistuu sotilaallinen uhka, Suomella on velvollisuus puolustaa saaria:
1/1922 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
24/1940 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
Ahvenanmaan erityisasema - Ulkoministeriö (um.fi)
Jukka Tarkan uudehkossa teoksessa Ahvenanmaan aseman sopimustaustaa avataan tarkemmin:
Tarkka, J. (2020). Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Docendo.
Suomen Nato-jäsenyys ei suoranaisesti vaikuta Ahvenanmaan asemaan. Aihe on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina:
Demilitarisoitu Ahvenanmaa ei ole nykyaikaa, sanoo kansanedustaja - Politiikka | HS.fi...
Tarkoitatko Vöyrin (ruots. Vörå) tehtaalla entisen Oravaisten kunnan (ruots. Oravais) alueella sijaitsevaa tehdasta tai tehdasaluetta? Oravaisissa on ollut 1700-luvulta lähtien monenlaista tehdastoimintaa, joka alkoi Kimon ruukin masuunista (Wikipedia). Tehtaan historiaan mahtuu varmasti kaikenlaisia tarinoita, mutta Heikkisen katoamisesta kertovaa tarinaa en onnistunut löytämään. Lähetän kysymyksesi Oravaisten kunnan kirjastoon, josko heillä olisi tehtaan historiikkia hyllyssään tai muuten paikallistietämystä.
Lisäys 17.4.: Oravaisten kirjastonhoitaja oli kaivellut arkistoja ja löytänyt joitain mainintoja, mutta mitään varmaa tietoa ei tällaisesta henkilöstä näyttäisi olevan. Dokumentit ja kirkonkirjat ovat joko puutteellisia tai...
