Joitain tietoja chatista löytyy tästä julkaisusta: "Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa". Katsauksia 2004/4. Tilastokeskus 2004. Sivulla 86 on taulukko 7.7. "Eräiden internetpalvelujen käyttö...", jossa on myös chatin käyttö mukana.
Ko. julkaisua saa lainaksi mm. Tilastokirjastosta.
Ks. myös http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/suomalaiset.html
16.6.1950 Suomi maksoi takaisin Yhdysvalloille ensimmäisen maailmansodan aikaista lainaansa 159 619 US $. (Vuosisatamme kronikka, s 710 )
Tämä ei ollut sotakorvaus.
Katso myös http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9n78.htm
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy Dick Olverin HTML & XHTML -kirjaa, jonka alkuperäinen nimi on Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours. Jos HelMetissä kirjoittaa Teoksen nimi -hakukenttään Sam's teach yourself HTML..., kirja ei valitettavasti näy hakutuloksissa. Sanahaulla se sen sijaan löytyy. Otan selvää, voiko asiaan tehdä korjauksen. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/search*fin/ .
Tekijä Oliver, Dick
Teos HTML & XHTML / Dick Oliver ; [käännös: Jussi Arola]
Julktiedot [Helsinki] : Edita, IT Press, 2002
ISBN 951-826-608-5 (nid.)
Alkuteos Sam's teach yourself HTML and XHTML in 24 hours
Tilastokeskuksen julkaiseman majoitustilaston vanhoja vuosikertoja näyttää Helmet-aineistohaun http://www.helmet.fi mukaan löytyvän jonkin verran Tikkurilan kirjastosta. Tilastojen osalta kannattaa kääntyä suoraan Tilastokeskuksen puoleen. Ks. sivu http://www.stat.fi/tk/ys/liikmatk_majo.html
Vähiin nämä julkaisut yleisten kirjastojen puolella jäävät, seuraavaan teokseen kannattaa ehkä tutustua:
Matkakuumetta : matkailun ja turismin historiaa / toimittanut Taina Syrjämaa
Käytössäsi on vielä kuitenkin Matkailun edistämiskeskus MEK:n ylläpitämä matkailualan tieteellinen erikoiskirjasto http://www.finland-tourism.com/web/stats/Publish.nsf/(pages)/Kirjasto?O…
Breaktanssista löytyy seuraavat kirjat:
WATKINS, William H.
Breakdance / William H. Watkins, Eric N. Franklin. - Bromley :
Columbus Books, cop. 1984. - x, 115 s. : kuv.
ISBN 0-86287-079-8
BREAKDANCING / compiled by Lucy Alford. - London : Hamlyn, cop.
1984 - 60 s. : kuv.
ISBN 0-600-50074-8
Ahvenniemi, Ulla: Tanssi
Aikakauslehti: Kodin kuvalehti
Vu/nro/sivu 1999 ; 7 ; 94-104
Huomautus: Artikkelikokonaisuus tanssiharrastuksesta; country, steppi, samba,
flamenco, vatsatanssi, breakdance, paritanssi
Myös Internetistä kannattaa käydä vilkaisemassa seuraavaa sivua, josta on linkkejä eteenpäin: http://www.breakdance.com
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin...
Kansansadut ovat suullisesti kerrottua ja muistinvaraisena säilynyttä perinnettä, joka usein on yhteistä monille kansoille. Tekijä ei näin ollen usein ole tiedossa. "Kansansatujen tapahtumat ovat täysin mielikuvituksen tuotetta, eikä niiden ole koskaan uskottu kansantarinoiden tapaan perustuvan tositapahtumiin." (Otavan kirjallisuustieto, 1990)
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy paljonkin tietoa Kahlil Gibranista, mutta selvää vastausta kysymykseen, oliko hän kristitty, on vaikea saada.
Seemiläisen kirjallisuudenhistorian luokassa 86.92 olevassa teoksessa "Rakastettu profeetta: Gibranin ja Haskellin kirjeitä", päätekijä Kahlil Gibran, kerrotaan kirjailijan vanhemmista, että he olivat maroniitteja, Rooman paavin alaisia Idän kristittyjä, jotka erosivat latinalaisesta kirkosta siinä, että heillä oli syyriankielinen liturgia ja papistolla oikeua avioitua (s. 15).
"Otavan kirjallisuustieto" luokassa 86.03 kertoo Gibranin olleen libanonilaissyntyinen runoilija ja taidemaalari (s. 241).
"Tietojätti: Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö" luokassa 03 luonnehtii Gibrania...
Lastenhoitajien järjestäytymistä kannattaa tiedustella seuraavilta tahoilta:
Suomen Lastenhoitoalan liitto http://www.slal.fi
Tehy http://www.tehy.fi
SAK, jolla on myös kansainvälinen osasto http://www.sak.fi/mikasak.shtml/05?28
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi Sanahaku kansainvälinen ammattiyhdistysliike antaa myös muutaman kirjan.
Seuraava lehtiartikkeli löytyi: Uusien jäsenien työoloissa parantamisen varaa / Heli Venho Julkaisussa: Tietoaika. - Helsinki : Tilastokeskus. Tietoaika -lehti tulee Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin. Lehden...
Matkaoppaita ja karttoja Yhdysvalloista ja eri kaupungeista on kirjastomme kokoelmissa runsaasti. Pelkästään hakusanoilla Yhdysvallat ja matkaoppaat löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta yli 200 erilaista teosta, joten en voi luetella tässä niitä kaikkia. Tämän lisäksi on vielä lukuisia matkakertomuksia. Piki-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 voi hakea em. asiasanoilla koko tämän teoslistan kirjoittamalla
hakuvalikkoon kohtiin asiasana (eri riveille) sanat Yhdysvallat ja matkaoppaat. Lisäksi kannattaa valita vielä kirjastokohdasta Tampereen kaupunginkirjasto.
Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi myös Yhdysvallat ja matkakertomukset. Karttoja tai videoita voi hakea kirjoittamalla asiasanakohtaan Yhdysvallat ja valitsemalla...
Otaksun että tarkoitat Tiputanssi kappaletta, joka oli pop muistaakseni 1980-luvulla. Alkuperäinen nimi on Tcip tchip ja säveltäjä on Thomas Werner. Valitettavasti ei löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tolstoin novelli Paljonko ihminen tarvitsee maata (= Minkä verran ihminen tarvitsee maata) löytyy suluissa olevalla nimellä Helsingin keskusvarastosta Pasilan kirjastosta teoksesta Kolmas hyvää yötä. Kirja on lainattavissa.
Karistosta vastattiin Anni Polvan Tiina-sarjan erilaisia ulkoasuja koskevaan tiedusteluun seuraavasto: Tiina-kirjoja on ilmestynyt yhteensä 29 kappaletta, joista 21 ensimmäistä punaselkäisenä versiona. 21. eli viimeinen punaselkäisenä
ilmestynyt on nimeltään Tiinalle otetaan pikkusisko.
Tähän kysymykseen on vastattu jo aiemmin tällä palstalla: "Robert Lawrence Stinestä löytyy suomeksikin tietoa, Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (2001) on kerrottu hänen kirjailijanurastaan (s.242-250)."
Lapsen veriryhmä voi olla O vain jos hän kummaltakin vanhemmaltaan perii resessiivisen, ei-dominoivan alleelin. Kysyjän esimerkissä isän veriryhmässä on kaksi dominoivaa alleelia, joten O-ryhmä ei ole mahdollinen. Lapsen veriryhmä on todennäköisesti joko A, AB tai B.
O-veriryhmän lapsen vanhemmat voivat olla veriryhmältään joko A, B tai O, mutta eivät AB. Veriryhmä O on aina alisteinen, ei-näkyvä suhteessa muihin. Tässä vielä kaavio selvennykseksi:
Vaihtoehto a)
äiti isä
AA AB
lapsi voi olla AA,AB,AA tai AB
eli 50% todennäköisyydellä joko A tai AB
Vaihtoehto b)
äiti isä
AO AB
lapsi voi olla AA, AB, AO tai BO. Veriryhmä O on aina resessiivinen, joten lapsen...
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Kirjallinen kerho löytyy ainakin Ollin kokoelmasta Nimittäin tuota noin, ilmestymisvuosi on 1939. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy alueen sanomalehtiä mikrofilmeinä. Kirjaston lehtiluettelot löytyvät kirjaston www-sivuilta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Ilkka-lehteä säilytetään mikrofilmattuna vuodesta 1906 lähtien. Kirjaston neuvonnasta voi varata ajan mikrofilmien lukulaitteelle, puh. (06) 416 2318 tai (06) 416 2326. Yhdellä laitteista voi myös ottaa kopioita. Kopiointitarpeesta kannattaa mainita laitetta varattaessa. Kopion hinta on 0,20 €. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat kirjaston kellarikerroksessa.
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
