Hautapaikkoja voi olla vaikea löytää. Seurakunnat rekisteröivät kuolleiden nimet, mutta aina hautapaikasta ei ole merkintää.
Seurakuntien keskusrekisteristä kannattanee aloittaa hakeminen.
Tässä yhteystiedot Helsingin toimistoon:
Aukioloaika: ma-pe klo 8.00-15.45
Osoite: Kolmas linja 22 B; 00530 Helsinki
http://www.helsinginseurakunnat.net/keskusrekisteri/
Kysymykseen on vaikea vastata tuntematta lainkaan hääparia. Häät tuovat tietenkin mieleen rakkauden, josta on 2004 ilmestynyt kokoelma "Sinua, sinua rakastan: sanoja rakkaudesta". Sen toimittaja on Teemu Ikonen ja kustantaja Gummerus. Se on yli 400-sivuinen ja sisältää runoja, aforismeja, sanalaskuja rakkaudesta.
Pieniä novellikokoelmia arjen iloista ovat Philippe Delermin teokset "Ensimmäinen siemaus olutta" ja "Päivätorkut piloilla".
Länsisuomalaisin ilahduttavia voisivat olla Heli Laaksosen runot (Raparperisyrän) tai kirjoituskokoelma Sekaherelmäpuu (2004).
Tämänhetkisten tietojen mukaan uusi Kymppikirjasto avataan loppukeväästä vuonna 2005 Mannerheimintien puolelta katsottuna ensimmäiseen kerrokseen, vastakkaiselta puolelta katsottuna toiseen kerrokseen. Se tulee sijoittumaan Postimuseon yläpuolelle.
Esimerkiksi Töölön kirjastossa lääkärimatrikkeli on. Muita Helsingin kirjastoja, joista se löytyy ovat Pasila, Kallio, Malmi, Oulunkylä, Rikhardinkatu ja Viikki. Kaikki kirjat ovat käsikirjastokappaleita.
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Loma-ajan palkan ja lomarahan suuruus kannattaa tarkistaa työsopimuksesta, jota työpaikalla sovelletaan. Verotoimistosta saa lisää tietoa. WWW-sivuilla on myös tietoa, seuraa vaikka jompaa kumpaa seuraavista reiteistä: 1) www.vero.fi - Asiasanat - Työnantajavelvoitteet tai 2) www.suomi.fi - Työ ja yrittäminen - Työelämä - Palkat ja sopimukset
1-3 –vuotiaille löytyy kivoja pahvisivuisia kirjoja, esimerkiksi:
- Breeze, Lynn: Pietu-kirjat
- L’Heureux, Christine: Kaapo-kirjat
- Inkpen, Mick: Tessu-kirjat
Vanhat tutut Gunilla Wolden Teemu- ja Sanna-kirjat ovat yhä suosittuja, samoin Maikki Harjanteen Minttu- ja Vanttu-kirjat. Kristiina Louhen Tomppa-sarja puree hyvin 1-3 –vuotiaisiin, samoin Eric Hillin Puppe-kirjat. Kannattaa myös tutustua uusiin Julia Vuoren Sika ja värit sekä Sika ja tunteet –kirjoihin.
8-vuotiaille voisi suositella esimerkiksi seuraavia kirjoja:
- Heede, Sylvia Vanden: Kettu ja jänis
- Prior, Natalie Jane: Lili Väkevä –sarja
- Nicolaysen, Marit: Väinö ja rotta viemärissä ja Väinö ja rotta kesäleirillä
- Pilkey, Dav: Kapteeni Kalsari –kirjat
- Lehikoinen, Anne-...
Valitettavasti emme pysty kirjaa yksilöimään, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennica http://fennica.linneanet.fi listaa Erik Munsterhjelmin kirjoittamia kirjoja. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Fennica on vapaasti Internetissä käytettävissä.
Kirja nimeltä Itsepäisiä miehiä / Kajanti,Caius on äskettäin ilmestynyt. Kuvauksen mukaan kirja kertoo mm. Erik Munsterhjelmistä, Kanadaan turkismetsästäjäksi ja kullankaivajaksi lähteneestä seikkailijasta. Kirja on tilattu myös Helsingin kaupunginkirjastoon ja tullee lainattavaksi piakkoin, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Tietoja kirjasta:...
Ensisijaisesti neuvoisin kysymään ko. vanhuksilta itseltään.
Lisäksi voisitte kysellä esimerkiksi eri kirjastoista. Uskoisin, että henkilökunnasta ainakin vähän varttuneemmalla väellä on hyviä vinkkejä.
Sinänsähän ikä ei vaikuta lukumieltymyksiin vaan eri ihmisten erilaiset kiinnostuksenkohteet.
Usein, ei suinkaan aina, muistelmat viehättävät vanhempaa lukijaa, onhan hänellä jo perspektiiviä ymmärtää elettyä elämää.
Ette tarkentanut kysymyksessänne sitä, minkä tyyppisestä tilaisuudesta on kyse. Jos toivoisitte hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia juttuja, joihin kuulijat mahdollisesti osallistuisivat, voisi Kirsti Koivulan kirjat olla sopivia. Erityisesti mainitsisin näistä Iltamme iloksi : ikinuorten virikekirjan. Murrejutut ja Suomen heimojen...
Alibi-lehden artikkeleita ei ole indeksoitu kotimaisiin artikkelitietokantoihin Aleksiin ja Artoon.
Linda-tietokannan mukaan lehteä löytyy Vankeinhoitolaitoksen, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastoista, joista ei kaukolainata aikakauslehtiä. Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löytynyt Alibi-lehden vuosikertoja.
Päästäksesi varaamaan kirjoja tai uusimaan lainoja Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta,
sinulla on oltava salanumero. Saat sen Seitti-kirjastosta, joita ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto sekä Nurmon ja Kuortaneen kunnankirjastot. Salanumeroa ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse tietoturvasyistä.
Kun olet hakenut kirjastosta salanumeron, voit mennä osoitteeseen
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 Tältä sivulta voit tehdä hakuja kirjaston aineistoon tai katsella omia tietojasi. Omia lainoja ja varauksia pääset katsomaan painamalla vasemmassa reunassa olevaa Omat tiedot -linkkiä. Ohjelma kysyy asiakastunnuksen (kirjastokortissa viivakoodin alapuolella) ja salasanan. Painamalla kirjaudu sisään -painiketta...
Tanskalainen taiteilija Vilhelm Pedersen eli vuosina 1820-1859. H.C. Andersenin satuja hän on kuvittanut yli 200. ( Lähde: Nationalencyklopedin ) Internetistä löydät paljon tietoa hänestä: mm. http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen.htm (tanskankielinen)
http://www.hcandersen-homepage.dk/vilhelm_pedersen_illu2.htm (tanskankielinen)
Jos haluat lukea myös muilla kielillä, kokeile hakua esim. Google:sta ja hakulausekkeeksi "Pedersen, Vilhelm"
Hei!
Sinun kannattaa tehdä SANAHAKU HelMetistä sekä hakusanalla kirjanpito että tilinpäätös. Sanahaulla haettaessa voit etukäteen rajata haun koskemaan pelkästään suomenkielisiä kirjoja, jotka on julkaistu esim. v.2000 jälkeen. Valittavaksesi tulee useita asiaa käsitteleviä teoksia, esimerkkinä Soile Tomperin Kehittyvä kirjanpitotaito tai Leppiniemi: Kirjanpito ja tilinpäätös harjoituksineen. Voit tarkistaa kunkin teoksen kohdalla luetelluista asiasanoista, vastaavatko ne hakemaasi aihesisältöä.
Factum : uusi tietosanakirja, osa 2 v. 2003 kertoo Enver passasta seuraavaa: eli 1881-1922, turkk. sotilas ja poliitikko. Tuli 1914 passaksi, sotaministeriksi ja pääesikunnan päälliköksi. Saks.-ystävällisenä vaikutti Turkin osallistumiseen 1. maailmansotaan, jossa toimi itse maavoimien komentajana. Kaatui Turkestanissa neuvostohallitusta vastaan puhjenneessa kapinassa.
Kannattaa huomata, että pasha on vanha turkkilainen virkamiesten arvonimi ja Enver Pashan oikea nimi oli Ismail Enver. Tietosanakirjoista kannatta siis hakea Enverin kohdalta. Teoksesta Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki löytyy vähän enemmän tietoja tästä Enveristä.
Englanninkielistä tietoutta löytyy taas Internetin osoitteesta http://encyclopedia....
Mitä ilmeisimmin kyseessä on todellakin urbaani legenda. Aleksis Kivi-säätiötä eikä Aleksis Kivi-seuraa ei ole olemassakaan. Aleksis Kiven Seurasta kerrottiin, että kyseinen tarina on kiertänyt ympäri valtakuntaa jo usean vuosikymmenen ajan. Minkäänlaista taustaa tarinalle ei ole löydetty lukuisista yrityksistä huolimatta.
Kyseessä on virsi 492 Ystävä sä lapsien, suomalaiset sanat on tehnyt Lauri Pohjanpää.
Sanat löytyvät osoitteesta http://www.evl.fi -> linkki Virsikirja.
Mainintaa taidemaalarista ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä. Tarkistimme mm. suuret matrikkelikirjat: Oxford companion to art ja Contemporary artists.
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevasta Grove Art Online:sta http://www.groveart.com/grove-owned/art/about.html ei löytynyt mainintaa.
Teidän kannattakin kääntyä suoraan National Library of the Netherlands Ask a librarian –palvelun puoleen http://www.kb.nl/hpd/qp/qp-en.html
Biologiset raskaustestit perustuvat siihen, että raskaana olevan naisen virtsaan erittyvällä hormonilla on vaikutusta koe-eläimen sukupuolirauhasiin ja niiden toimintaan. Galli-Maininin kokeessa on käytetty koe-eläimenä urosrupisammakkoa. Eläimeen ruiskutetussa virtsassa olevan hormonin (hCG, engl. human chorionic gonadotropin) vaikutuksesta se tällöin erittää siittiöitä. Kliinisesti koe tarkoittaa sitä, että reaktio tulee positiiviseksi noin kuuden viikon kuluttua viimeisistä kuukautisista, jos kyseessä on raskaus.
Lähde: Korppi-Tommola, Marja; Puukka, Aina: Laboratoriotutkimuksista. Käsikirja sairaanhoitajille.(Helsinki, 1964). Kirja löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastosta Pasilasta.
AltaVistassa tai Ihmemaassa ei nykyisin ole mahdollista katkaista hakusanaa nähtävästi millään merkillä. AltaVistassa katkaisu oli mahdollista, mutta siitäkin lienee aikaa reilusti yli vuosi. AltaVistan ohjesivu http://www.altavista.com/help/search/syntax ei kerro mitään katkaisusta. Ei myöskään Ihmemaan sivut.
Google tämän puolestaan toteaa selvästi: "Tuottaakseen mahdollisimman tarkkoja tuloksia Google ei hae sanojen osilla tai tue "wildcard" hakuja (esim lentoyht*). Toisin sanoen Google etsii tarkasti niitä sanoja, jotka kirjoitat hakukenttään." http://www.google.fi/intl/fi/help/basics.html
Arvostettu Searchenginewatch.com listaa sivullaan http://searchenginewatch.com/facts/article.php/2155981 hakukonekomentoja; päivitetty tosin...
