Hei!
Pietarsaaressa ilmestyy kaksi suomenkielistä sanomalehteä ja yksi ruotsinkielinen, nimittäin "Pietarsaaren sanomat", Keskipohjanmaa" ja "Jakobstads tidning".
Helsingin pääkirjastoon Pasilaan tulee Keskipohjanmaa ja Jakobstads tidning. Keskipohjanmaa tulee myös Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoihin. Pietarsaaren sanomat ei tule mihinkään Helsingin kirjastoon.
Kyseessä voisi olla Simon Sebag-Montefioren kirja Stalin: Punaisen tsaarin hovissa (Helsinki: WSOY 2004, suomentaja Kari Klemelä, 740 sivua). Siitä on ollut arvostelu Helsingin Sanomissa 30.10.04. Kirja kertoo neuvostojohtajan ja hänen lähipiirinsä elämästä 1930 -50 -luvuilla. Kirja perustuu arkistoaineistoon ja aikalaishaastatteluihin. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että kirjassa kuvataan muunmuassa Kremlin näkökulmasta Suomen talvisotaa edeltäviä neuvotteluja. Kirjan sisällöstä löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-29502-7
Joulunvietosta Venäjällä löytyy melko vähän suomeksi:Suomen kuvalehdessä 50/2004 s.26-28 on Hannu Pesosen artikkeli Hanhea venäläiseen tapaan: venäläisten jouluruokien kurssi hotelli Viipurissa. Ruokaohjeet internetissä www.suomenkuvalehti.fi; Tatjana Ihatsun artikkeli Joulutapoja vanhalla Venäjällä Aamun koitto -lehdessä 1996:23, s.13-14; Petteri Holman artikkeli Kielletty joulu: Neuvostoliitossa sitä ei saanut viettää.Venäjällä siihen ei ole varaa Lapin kansassa 24.12.1999 s. 16-
Englanniksi löytyy maakuntakirjaston Lappi-osastolta kirja Christmas in Russia (1996).
Kyseessä on ilmeisesti Dana Lambin kirja Enchanted vagabonds. Kirjassa kerrotaan pariskunnan matkasta kanootilla, jossa on purje, Etelä-Kaliforniasta Panamaan Tyynen meren rannikkoa pitkin. Matka tehtiin vuonna 1930.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi, eikä sitä löydy Mandasta, Lindasta eikä Monihaun kautta. Kirjaa on saatavilla Suomalaisen kirjakaupan kautta. Kuvaus kirjan sisällöstä löytyy esim. www.amazon.com sivuilta.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (1999)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin (1994)
Kirjassa Miten kirjani ovat syntyneet 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (2000) Hotakainen kertoo itse kirjoittamisestaan. Hotakaisen teosta Bronks puolestaan käsitellään kirjassa Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (1997). Hotakaisesta on myös runsaasti lehtiartikkeleita. Niitä voit hakea esim. Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjaston työasemilta.
Mahdollista on suorittaa informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, jos on kirjastoalan työpaikka. Tutkinto toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa suoritettavasta ammattitutkinnosta tietoa sivulla
http://www.slk.fi/opiskelijaksi/opiskelemaan/ammattitutkinnot/
Keravalla suoritettavasta ammattitutkinnosta lisää Kirjastot.fi:n sivulla http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_event4.asp?cid=1442
Helsingin seudun kesäyliopistossa http://www.kesayliopistohki.fi/sivut voi myös suorittaa alan opintoja:
Informaatiotutkimuksen perusopinnot(16 ov) http://www.avoinyliopisto.fi/public/nayta_tiedot.asp?id=85156
Informaatiotutkimuksen perusopintojen täydennysosa / Informaatiotyö II (4 ov) http://www....
Galileo Galileistä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Galileon tytär : tiedettä, tuskaa, rakkautta / Dava Sobel
Sidereus Nuncius / Galileo Galilei
Tieteen maailma. [13] : Historian tieteentekijät / tekijä: Jack Meadows
Tieteen tienhaaroja : ristiriitojen kautta tietoon / toimittajat: Raimo Lehti ja Tapio Markkanen
Vanhin tiede : tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin / Hannu Karttunen
Aluksi kolme kirjaa, joista voisi olla apua:
Eurooppalainen edunvalvonta / Jorma Löhman, julk. Metallityöväen liitto, 2002, 56 s. Lindan mukaan kuuluu mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Liikkeessä maailmalla : kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen opas / Turo Bergman, julk. SAK, kansainvälinen osasto, 2001, s.59 kuuluu Oulun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen kirjastojen kokoelmiin.
Ammattiyhdistystoiminnan tilanteesta yleensä kertoo kirja Näin bailaa ay-liike / Katriina Perkka-Jortikka v.2004, kenties siitä löytyisi myös jotain EU-maiden tilanteesta. Kirja löytyy Helmet-aineistohaulla http://www.helmet.fi
SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteisillä KEY-Finland -sivuilla http://www.keyfinland.org/Dokumentit kohdassa "KEY Finland kalvot" löytyy...
Hei,
kysymyksesi osoittautui aika vaikeaksi noiden antamiesi tietojen perusteella, mutta löysin kuitenkin Escherin sellaisesta taiteilijatietokannasta, josta on mahdollisuus hakea samanlaisia taiteilijoita. Osoite on: http://the-artists.org/ ja kun haet esille Escherin, voit kokeilla kuvaamaani hakua ja ehkä tuon taiteilijan nimi, josta kertovan kirjan olet nähnyt, löytyy noiden hakutulosten joukosta ja tunnistat sen. Kirjastojen tietokannoista löytyi runsaasti teoksia Esscheristä itsestään, mutta jatkohaut eivät johtaneet minnekään, koska asiasanat, joita oli annettu, olivat aivan liian laajoja ("grafiikka" tms).
Ohjaan vielä kysymyksesi taideosastollemme, jos saan sinulta luvan välittää sähköpostiosoitteesi heille, niin he voivat...
Seuraavat kirjat sopivat sinulle:
Betoni kukkii : kirjoituksia nykyperinteestä / toim. Jyrki Pöysä
Helsinki graffiti / Anne Isomursu, Tuomas Jääskeläinen
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista voi etsiä aihetta käsittelevää kirjallisuutta HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi .
Esim. aihe-haussa voi käyttää hakusanaa naivismi, joka antaa jo 37 viitettä.
Haun joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Brodskaia, Natalia: Naive art. (New York : Psrkstone, cop. 2000)
Itkonen, Satu: Sydän siveltimellä : suomalaista naivismia. (Helsinki : Taidepiste, 1998)
Bihalji-Merin, Oto: World encyclopedia of naive art : a hundred years of naive art. (London : F. Muller, 1984)
Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina : suomalaisia naivisteja. (Helsingissä [Hki] : Otava, 1983)
Haun tuloslistalla kirjan sijaintipaikat saa selville klikkaamalla sen nimeä.
Voit hakea kotiäitiydestä tehtyjä tutkimuksia Lindasta, korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta. Valitse hakukriteeriksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi kotiäidit. Tuloksena on 60 teosviitettä. Kun tarkastelet teoksista saatavia koko viitteitä, voit löytää muita sopivia asiasanoja hakua varten (esim. äitiys, kotityö, naisen asema, perhe-elämä). Lisäksi voit hakea aiheesta lehtiartikkeleita esim. Artosta tai Aleksista. Artosta asiasanahaku kotiäidit antaa 31 viitettä ja Aleksi 67 viitettä.
Yliopistokirjastojen materiaalia saa tilattua kaukolainaksi omaan kotikirjastoon.
Nikolai II:sta on saatavissa lukuisia kirjoja kirjastoissa. Alla on luettelo kirjoista, jotka
käsittelevät Venäjän keisareita ja heidän perheitään:
Cowles, Victoria: Romanovit: koko Venäjänmaan keisarit, 1972
De Jong, Alex: Rasputin ja hänen aikansa, 1984
Essad Bey: Nikolai II, 1936
Massie, Robert K: Nikolai ja Aleksandra. 2 p, 1987
Massie, Robert K: Romanovit: keisariperheen viimeinen luku, 1996
Radzinski, Edvard: Viimeinen tsaari: Nikolai II:n elämä ja kuolema, 1992
Tuomi-Nikula, Päivi: Keisarit kesälomalla Suomessa, 2002
Vassili, Paul: Keisarihovista kulissien takaa, 1917
Warner, David: Venäjän tsaarit, 2002
Virubova, Anna: Anna Virubova – keisarinnan hovineiti, 1987
Seuraavat teokset kuvaavat laajemmin Suomen autonomista asemaa Venäjän...
Työsuhdetta ja palkkahallintoa koskevaa kirjallisuutta on Turun kaupunginkirjastossa mm.
Saarinen, Mauri: Työsuhdeasiain käsikirja, 5. p. 2003, paikkamerkki 36.132 SAA.
Palkkahallinnon säännökset (toim. Katriina Jaakkola),2003, paikkamerkki 33.44 PAL.
Molemmat kirjat löytyvät käsikirjastosta ja Saarisen kirjaa on myös lainattava kappale pääkirjaston aikuistenosastolla.
Voit käydä lukemassa New York Timesia American Resource Centerissä. Se sijaitsee Helsingin Yliopiston Fabiania-rakennuksessa Unioninkatu 36. American Resource Center on avoinna maanantaista perjantaihin 9-20 ja lauantaisin 9-16.
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Ostaminen onkin sitten jo hankalampaa, Resource Center ei tietenkään vanhoja numeroitaan myy. Ehkäpä he kuitenkin voivat antaa vinkkejä vanhojen numeroiden hankkimisesta. Tietopalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-17.
Voisit yrittää myös Internetin verkkokaupoista, osto- ja myyntipalstoilta, keskustelupalstoilta. Hämeenlinnan makupaloista löytyy hyvä luettelo: http://www.htk.fi/kirjasto/makup/yritys3b.htm
Kirjastoille dvd- ja videoaineistoja tarjoavat ns.sopimuskauppiaat neuvottelevat oikeudet tuottajien kanssa. Kirjastot sitten maksavat oikeudesta hankintahinnassaan.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttämiä sopimuskauppiaita ovat mm. Tibo-Trading Oy, Kirjastomedia ja Kirjastopalvelu.
Tekijänoikeuslain 19§:n mukaan elokuvateoksia ei saa ilman lupaa saattaa yleisön saataviin lainaamalla. Käsitettä elokuvateos joudutaan varmasti pohtimaan musiikki-dvd-levyjen osalta.
Elokuvateoksen määrittelyä lain kannalta on käsitellyt Heikki Poroila esityksessään "Tekijänoikeutta kirjastoille" sivulla http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/kirjastot.htm
Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt myös asiaa lausunnosaan http://www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/...
Hei,
Kyllikki Pohjalan matrikkelitiedot löytyvät eduskunnan www-sivuilta kohdasta Edustajamatrikkeli www.eduskunta.fi
Kylikki Pohjalan kirjallinen tuotanto löytyy Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta www.eduskuta.fi/kirjasto.
Valtiopäivätoiminta: kunkin edustajan valtiopäivätoiminta löytyy vuosittain lueteltuna valtiopäiväasiakirjojen pöytäkirjojen viimeisessä osassa. Valtiopäivillä pidetyt puheet löytyvät Vp-asiakirjojen pöytäkirjat -osista ja aloitteet ja kysymykset löytyvät valtiopäiväasiakirjojen liite-osista. Valtiopäiväasiakirjat ovat vapaasti käytettävissä Eduskunnan kirjaston lukusalissa. Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta saa opastusta valtiopäiväasiakirjojen käytöstä. Tietopalvelu on avoina ma-pe klo. 9-16....
Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
