Brittiläiseltä kirjailijalta Emily Brontelta (eli 1818-1848) on julkaistu Humiseva harju -romaanin (Wuthering Heights, 1847)lisäksi runoja yhdessä hänen sisartensa kanssa. Emily Brontesta ja hänen kirjailijasisaristaan Charlottesta ja Annesta sekä veljestä Branwellestä on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja. Ne ovat englanninkielisiä. The Brontes -nimisiä kirjoja ovat kirjoittaneet ainakin Juliet Barker, Phyllis Beatley ja Christopher Martin. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy vähemmän, mutta ainakin Kansojen kirjallisuus -kirjasarjan osassa 8 on luku Bronten sisaruksista. Et osoittanut kysymystäsi millekään kunnankirjastolle, mutta uskon että useimpien kaupunkien kirjastoista ainakin joku kirja Bronten sisaruksista löytyy....
Helsingin kaupunginkirjastosta Uuden Suomen numerot vuodesta 1919 lähtien löytyvät mikrofilmattuina pääkirjastosta Pasilasta. Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa toisessa kerroksessa. Pääkirjaston yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Kysymäsi kirja on saatavana useasta Espoon ja Helsingin kirjastosta. Tällä hetkellä se on hyllyssä Malmin ja Koivukylän kirjastoissa.
Kätevimmin saat kirjan jättämällä tilauksen lähimpään kirjastoon. Varaus maksaa noudettaessa 50snt.
Kirjojen saatavuustiedot saat kätevästi osoitteesta http://www.helmet.fi
Jos sinulla on tunnusluku, voit syöttää varauksen suoraan koneelle em. osoitteessa. Tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta esittämällä lainauskortin ja henkilötodistuksen.
Radioasemat maittain löytyvät seuraavasta vuosittain ilmestyvästävä hakemistosta:
World Radio TV Handbook WRTH.2004: the directory of international broadcasting. Aineistotietokannassa,http://www.helmet.fi/, näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa se on.
Internetissä kaupallisia radioasemia löytyy osoitteesta:
http://www.ficora.fi/suomi/radio/PRAlista.htm.
Yleisradion sivuilta, http://www.yle.fi/radio/,
voi hakea YLE:n radiokanavien taajuuksia paikkakunnittain.
Hakuteoksissa määritellään käsitteet ”maahantuoja”, ”agentti” ja ”agentuuri”
Seuraavat otteet ovat Kansainvälisen kaupan koulutuskeskuksen FINTRAn tuottamasta sanakirjasta ”Ulkomaankaupan erikoistermit : suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, viro”, julk. Multikustannus 2004 ( Fintra-julkaisu 10):
Maahantuoja. Yksi jälleenmyyjätyyppi. Maahantuoja on itsenäinen elinkeinonharjoittaja tai yritys (esim. tukku-, vähittäis- tai tuontiliike, tavaratalo, ostoyhtymä jne.), joka omissa nimissään ja omaan lukuunsa ostaa tuotteet päämieheltään ja myy ne edelleen omissa nimissään ja omaan lukuunsa. Tavallisesti jälleenmyyjä pitää varastoa. Jälleenmyyjää, jolla on yksinmyyntioikeus sopimusalueella, kutsutaan yksinmyyjäksi.
Agentti....
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista löytyy hyviä linkkejä kirjoittamisesta kiinnostuneille.
Kirjoittamisoppaita:
http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#oppaat
Julkaisukanavia ja arvostelupalveluja:
http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#foorumit
Kustantajia:
http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm
Yleensä syynä on se, ettei pelin valmistaja tai maahantuoja ole myöntänyt pelille lainausoikeutta. Näin on esimerkiksi juuri mainitsemasi pelin kohdalla.
Joskus kirjastot myös haluavat pitää tietyt pelit ainoastaan kirjastokäytössä, näin kalliit pelit saadaan kestämään kauemmin.
Tietoa ydinainesanalyysistä suomenkielisenä löytyy seuraavista julkaisuista:
Akateeminen opetussuunnitelmatyö / Asko Karjalainen (toim.)
Oulu : Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö, 2003.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/akatops305.pdf
Karjalainen, A. & Jaakkola, E. : Ydinainesanalyysi
Opetusmoniste: Akateemisen opetussuunnitelman kehittäminen. Oulun yliopisto 1999.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/opetkeh/julkaisu/materiaalit/ydinainesanalyysi.html
Hei!
Osastoilla ei meillä valitettavasti vielä ole asiakkaiden käytössä skanneria. Keskiviikkoiltaisin kokoontuvassa avoimessa netin käytön opetus -ryhmässä on joskus skannailtu asiakkaiden kuvia. Ryhmä kokoontunee seuraavan kerran viikolla kolme. Sitten kun aika on vahvistunut, ajat ja päivämäärät ilmoitetaan lib.vaasa.fi -sivulla.
Kevään aikana on tarkoitus hankkia asiakkaiden käyttöön parikin skanneria osastoille. Luulisin, että Tritoniassa tällainen on, joten kannattaisi ehkä kysellä sieltä näin ensi hätään voiko palvelua käyttää muutkin kuin omat opiskelijat.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Pari lehtiartikkelia löytyi
Kuortanelaiset länget. Käsiteollisuus 1917, nro 1, s. 59
Lehtimäki, maamme kuuluisimpia länkipitäjia. Kotiteolllisuus 1948, nro 2. s.9
Artikkelit voi tilata kaukolainaksi Varastokirjastosta, ota yhteys lähikirjastoosi.
Yksi lehtileike Historiallisesta Sanomalehtikirjastosta kertoo längistä:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/fileviewer.jsp?tyyppi=mq&master…
Tässä uudempia artikkeleita:
Suomenhevosten länkitilanne ja niiden valmistukseen liittyvä koulutus
Korkeamäki, Hannu;
Työhevonen 2003 : 1 s. 12-14
Helsinki : Suomen työhevosseura,
Vinkkejä valjastukseen
Honkonen, Ira;
Työhevonen 2002 : 3 s. 26-29
Helsinki : Suomen työhevosseura,
Valjaat ja valjastus v. 1962
Ruotsalainen, Kirsi;
Työhevonen 2002 : 4...
Teoksen ”Vem och Vad : 2004” mukaan Vivi-Ann Sjögren de Serrano asuu syntymäkaupungissaan Espoossa. Hän syntyi 31.5.1938 konttoristi Bruno Widergrenin ja tämän vaimon Runan (o.s. Hallgren) perheeseen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi v. 1956. Vuodesta 1958 hän on toiminut freelance näyttelijänä ja toimittajana radiossa, televisiossa ja suomenruotsalaisissa teattereissa. Hän avioitui valokuvaaja Fransisco Paco Serrano Gordonin kanssa v. 1965 ja jäi leskeksi v. 1992. Kirjailijalla on kaksi lasta Robert (1958) ja Maria (1967)
Teoksessa ”Suomalaisia kirjailijoita” , Otava, 2004, Vivi-Ann Sjögrenistä kirjoitetaan seuraavasti:
”S:n harrastukset, matkustaminen ja ruoka, ovat siirtyneet suoraan teoksiin. Kirjailijan draamantaju auttaa näkemään...
Helmet-sivun sanahakukin antaa valitettavasti tuloksena kovin pienen määrän viitteitä. Ilmeisesti sanaa Kotiäidit, joka on kuitenkin virallinen asiasana, ei ole juurikaan käytetty. Neuvoisinkin kääntymään elämäkertahyllyn puoleen, siellähän on useita kirjoja, jotka kuvaavat perhe-elämää 60- ja 70-luvuilla, joista osassa perheen äiti työskentelee kotona.
Varsinkin tietokirjallisuuden osalta neuvoisin Teitä ottamaan yhteyttä Yliopiston kirjastoon, http://www.helsinki.fi/kirjastot
Valitettavasti ei. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja se on rinnastettavissa luottokorttiin. Sen saadakseen asiakkaan tulee todistaa henkilöllisyytensä näyttämällä virallinen henkilöllisyystodistus. Kortin kirjoittaminen kirjastossa ei vie kuin hetken.
Kirkon kasvatusasiain keskus ei julkaissut vuonna 1992 mitään aiheeseesi liittyvää, mutta vuonna 1982 keskus julkaisi Seurakunta ja päivähoito -nimisen teoksen. Se voisi olla etsimäsi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa teosta ei ole, mutta esim. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta se on lainattavissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kyllä aihettasi käsittelevää kirjallisuutta, esim. Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus (2002)ja Jaakko Salmisen toimittama Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus (2001). Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) löydät tietoa kirjallisuudesta kirjoittamalla aihehakuun sanan uskontokasvatus tai sanahakuun esim. sanat uskontokasvatus lapset.
Suomen ev.lut. kirkon...
Naarasvuohia eli kuttuja on sekä sarvettomia (nupoja) että sarvellisia. Kutun sarvet ovat paljon pienikokoisemmat kuin urosvuohen. Ennen ensimmäistä poikimista naaraspuolista vuohta kutsutaan ensin kiliksi, sitten nuorvuoheksi. Ensimmäisten kilien myötä naarasvuohta aletaan kutsua kutuksi ja laumassa elävää aikuista urospuolista vuohta pukiksi.
Tänä vuonna ilmestyy myös uusi painos Uma Aaltosen teoksesta Kuttu ja kutunpito : pieni käsikirja vuohesta, sen hoidosta, maidosta ja juustosta. Otava 2005. Sieltä löytyy vuohitietoa.
Tekemällä haun aineistorekisteristämme osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 saat selville mitä materiaalia Turun kaupunginkirjastosta löytyy. Voit käyttää asiasanaa "Italia" ja yhdistää sen esim. asiasanaan "ruokakulttuuri" tai "ruokaperinne". Voit myös käyttää asiasanaa "tapakulttuuri".Halutessasi voit rajata kielivalikosta toivomasi kielen.
Näin löydät esim. teokset Ruggerio, D. "Italialainen keittiö" (2001), "Maailman keittiöitä: Italia" (1998) ja "Italian keittiö" (1990).
Myös matkakirjoista löytyy usein tärkeää tietoa eri maiden perinteistä ja esim. ruokakulttuurista.
Kirjastokortin saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Voit poiketa missä tahansa Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautoissa. Ota mukaan henkilöllisyystodistus - netin kautta kortin hankkiminen ei onnistu juuri siksi, että asiakkaiden oman turvallisuuden vuoksi korttia tehtäessä on varmistuttava hakijan oikeasta henkilöllisyydestä.
Kirjastokortista ei kirjastossa tarvitse tehdä hakemusta, vaan kortti tehdään saman tien ja näin ollen se on heti samalla käynnillä käytettävissä.
