Kyseessä voisi olla Viktor Pelevinin Omon Ra (suom. Arja Pikkupeura, 2002).
Voit lukea teoksesta lisää alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4208
Tuula Kallioniemen Mä, Liimatainen ja muut -kirjan takakansiteksti kuvaa Tuomaksen jengiä näin: "Porukkaa kutsuttiin Tuomaksen jengiksi ja se tuntui Tuomaksesta hyvältä, vaikkei hänen jenginsä mikään kunnon jengi ollutkaan. Kokoonnuttiin vain yhteen – Tuomas ja hänen paras kaverinsa Masa, Kettunen ja tytöt: Marke, Teija ja Liimatainen." Tuomaksen sukunimi on Pikkarainen, Masa on Kivelä, ja Liimataisen etunimi on Kirsi; Kettuselle, Markelle ja Teijalle en pikaisella selailulla täydellisempiä nimiä löytänyt.
Mihinkään kirkolliseen menoon ei Timon kommentti liity, vaan sanailussa on kyse saman asian sanomisesta moneen kertaan. Timo sanoo kaksi kertaa "Vuohen-maito on hyvääkin", mitä Lauri ei täysin ymmärrä, vaikka on juuri nimittänyt veljeään "Jukolan hallavasilmäiseksi vuohipukiksi", ja vastaa kummallakin kerralla "Häh?" Tätä Timo kommentoi sanomalla "Pappi praakaa kolme kertaa, mutta hän saa makson." Ajatuksena tässä on siis yksinkertaisesti se, että pappi – jolle puhumisesta maksetaan – voi kyllä sanomisiaan toistella, mutta muiden ei maksa vaivaa, jos sana ei mene perille.
Lähde:
E. A. Saarimaa, Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin"
Muinaisia kieliä tutkii historiallis-kielitieteellinen ala eli komparatiivinen kielitiede.
Se pyrkii havaitsemaan todennäköisiä kehityskulkuja vertailemalla saman kieliryhmän tai kielikunnan kieliä, siis sukulaiskieliä, toisiinsa. Näitä ketjuja voi tutkia myös taaksepäin, ja näin pyrkiä rekonstruoimaan tilanne jonain hetkenä. Kyseessä on rekonstruktio ei siis totuus, vaikka se olisi valistuneen ajattelutyön tulosta.
Ei esimerkiksi veikkausliigan lippuehdoissa mitenkään mainita tällaisille kannustusta rytmittäville soittimille ehtoja tai lupavaatimuksia. https://www.veikkausliiga.com/veikkausliiga/ehdot
Kiellettyä katsomoissa ovat päihdyttävät aineet, ampuma-aseet ja patruunat, räjähdysaineet ja räjähteet, terä- tai lyömäaseet, ilotulitteet, soihdut ja savut, laserkynät tai vastaavat voimakkaan valotehon laitteet tai muut sellaiset esineet tai aineet, joilla voidaan uhata toisen henkeä tai terveyttä taikka joilla voidaan aiheuttaa vaaraa ottelutapahtuman järjestykselle ja turvallisuudelle sekä poliittiset, rasistiset tai muuten loukkaavat julisteet tai banderollit.
Katsojien odotetaan käyttäytyvän asiallisesti ja häiritsemättä muita kohtuuttomasti. ...
Ääni on suoraviivaisesti etenevää aaltoliikettä, mutta se etenee vain väliaineessa eli tässä tapauksessa ilmakehässä. Avaruudessa ääni ei voi edetä.
"Ääni on atomien tai molekyylien liikettä toistensa suhteen. Tämän vuoksi ääni tarvitsee aina edetäkseen väliaineen. Ääni ei etene esimerkiksi avaruudessa (tähtien välisessä tilassa), koska siellä ei ole väliainetta. Äänen nopeus riippuu väliaineesta, jossa se etenee. Ääni koostuu aalloista, joissa samat vaiheet toistuvat tietyin väliajoin. Ajattele veteen tiputettua kiveä, joka saa aikaan aaltoja veden pinnalla. Ääniaallot ovat kuten veden pinnalla etenevät aallot. Ne etenevät äänilähteestä (vedessä kiven ja pinnan kohtaamispisteestä) kaikkiin suuntiin samalla nopeudella muodostaen...
Tietoja ei löydy kätevästi mistään yhdestä lähteestä. Markku Johanssonin (s. 1949) sävellykset, jotka on julkaistu äänittenä ennen vuotta 2000 voi hakea varsin näppärästi Fenno-musiikkiarkiston sivulla. Siellä valitaan ensin henkilöhaku ja sitten tarkennuksena säveltäjä ellei halua myös hänen sovitustöitään tai muita tekijäkrediittejä mukaan. Näillä rajauksin listalla näkyy 136 Johanssonin sävellystä.
Musicfinland-sivustokokonaisuudesta puolestaan löytyvät Johanssonin sävellysten kustannettujen nuottien tiedot. Kirjauksia on 36 kpl. Tämä lista sisältää nuotinnoksia erilaisille yhtye- ja orkesterikokoonpanoille, joten laulukirjatyyppiset perusnuotit puuttuvat siitä.
Laajimman tulosjoukon saa aikaan Kansalliskirjaston Finna-haulla. Siinä...
Etsin Finna.fi:stä, mutta sieltä ei löytynyt koottua teosta Keski-Suomen pitäjien tunnuslauluista. Hakusanoilla kotiseutulaulut ja keski-suomi lähin hakutulos oli nuottikirja Laulu kotiseutuni, kaiu! : lauluja Keski-Suomesta (T. H. Piha, 1980), mutta kappaleluettelon perusteella siinä ei ole varsinaisia pitäjälauluja. Kokeilin myös hakusanana myös yksittäistä paikannimeä Pylkönmäkeä ja rajasin haun nuotteihin. Tuloksena oli nuottijulkaisu Pelimannisävelmiä. 2, Soitteita Keski-Suomesta (toim. Voitto Mäkelä, 1973). Tämäkään ei vastannut pyydettyä teosta.
Tekijänoikeudet ovat sen verran mutkikkaita, että kannattaa kääntyä suoraan Kopioston puoleen ja selvittää tarkasti miten ja mihin tarkoitukseen haluatte kopioida nuotteja. Yleisesti ottaen...
Sen määrittäminen, kuinka kauan ihmisillä on ollut nimiä, on perin haastavaa siksi, että nimien käytöstä on jäänyt konkreettisia todisteita vasta kirjoitustaidon kehityttyä. Nimeämiselle – ja sen tarpeelle – on kuitenkin asetettavissa joitain perusedellytyksiä, jotka mahdollistavat jonkinlaisen karkean arvion antamisen.
Nimet ja niiden käyttö liittyvät yhtäältä puhekyvyn ja kielen kehittymiseen, toisaalta ihmiskunnan sosiaaliseen kehitykseen. Nimien on ajateltu edellyttävän sekä kieltä että kielellisen kommunikaatiokyvyn olemassaoloa. Puhutun kielen syntyajankohdasta on olemassa useita toisistaan eriäviä teorioita – joidenkin mukaan se tapahtui jo 100 000 vuotta sitten, varovaisimmat arviot ajoittavat sen 35 000 vuoden taakse. Nimien...
Laulu on Yrjö Niemelän Koululaisen kevätmietteitä. Ensimmäinen säkeistö kuuluu:
"Aurinko paistaa ikkunan pieleen, ikkunan pieleen,
ai, ai, pieleen,
aurinko paistaa ikkunan pieleen,
ja kesä tulee mieleen."
Laulussa on kaikkiaan kuusi säkeistöä.
Laulu löytyy laulukirjasta Lapinlasten laulukirja. Kirja on lainattavissa Kokkolan kaupunginkirjastosta.
https://anders.finna.fi/Record/anders.953386?sid=2931176439
En ole asiantuntija, mutta voisin ajatella, että kyllä on. Vaikka tekoäly vaikuttaa olevan uusi asia, tekoälysovelluksia on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Euroopan parlamentin uutissivulla (2021) on kiteytettynä erilaiset AI (artificial intelligence) tyypit, jotka on jaettu ohjelmistoihin ja "kehollisiin" sovelluksiin. Ohjemistoihin kuuluvat virtuaaliassistentit, kuva-analyysiohjelmistot, hakukoneet sekä puhe- ja kasvojentunnistusjärjestelmät. "Kehollisiin" sovelluksiin puolestaan luetaan robotit, autonomiset autot, droonit ja esineiden internet. Tekoälyllä toimivia sovelluksia käytetään lisäksi muun muassa verkkokaupassa ja -mainonnassa, käännöskoneissa, älykodeissa ja kaupunkien infrastruurissa sekä kyberturvallisuudessa. (What is...
Monet kirjakauppasivustothan toimivat hieman tuolla tavalla. Kun hakee kirjaa, tulee tarjolle "muut katselivat näitä" tai "tahtoisit ehkä lukea" suosituksia.
Helmet-haku toimii hieman samaan tapaan. Kun klikkaa auki hakemansa kirjan tiedot, saa usein näkyville "Nämä teokset voivat myös olla kiinnostavia:" suosituksia oikealle.
esim. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578258__Ssinuhe%20egyptil%C3%A4inen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjan asiasanoilla saa myös esiin samankaltaisia kirjoja. esim.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistorialliset%20romaanit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Helmet sivustolla...
Voisiko kyseessä olla The Adventures of Dawdle the Donkey vuodelta 1996? Siinä aasi etsii uutta kotia ja kissahahmo takertuu leijan naruun ja ajelehtii pois.
Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähteet ja lisätietoja
DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3
Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,...
Suomen jääkiekkoliiton sääntökirjan mukaan naisten jääkiekossa, miesjuniorien U20- ja U18-sarjoissa sovelletaan erityissääntöjä ja ohjeita pää- ja kasvosuojaukseen (Jääkiekon sääntökirja, kohta 11.8). Jääkiekon sääntökirjan kohdan 102.1 mukaan naisten jääkiekossa "kaikkien pelaajien aikuisten ikäluokassa täytyy käyttää kokokasvosuojusta (visiiri- tai häkkimallinen), joka on oikein kiinnitetty kypärään." Kokokasvosuojuksen käytön syy on se, että se vähentää oleellisesti kasvovammoja. Jääkiekon sääntökirjassa tai muissa vieraalisista lähteissä ei ole kerrottu syytä sille, miksi naisten kasvoja halutaan suojella enemmän kuin ilman kokokasvosuojaa pelaavien aikuisten miesten kasvoja. Osa naispelaajista pitää naisten jääkiekon kokokasvosuojaa...
Tämän selvittäminen on kestänyt tosi kauan, eikä asia kirjastolaisten voimin selvinnytkään.
Kysyjä löysi itse kirjan kotinsa kätköistä.
Teos on Penelope Livelyn Kutsumattomat kummitukset.
Hei!
Merkin tunnistaminen vaatii asiantuntijaa.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella. Heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi ja
teostiedustelut ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös useasta lehdestä löytyy teosarviointi-palstoja, mm. näistä:
Antiikki & Design- lehti
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jonne kyselyn voi lähettää:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Kentien maksullista palvelua löytyy Kauppakamarin HTT-tavarantarkastajilta.
https://kauppakamari.fi/asiantuntijahaku/hae-htt...
Riippuu sivubisneksesi laadusta ja siitä saamistasi tuloista, tarvitseeko sinun yksityishenkilönä maksaa veroa. Mikäli esimerkiksi valmistat tuotteita ja tavaroita, joita myyt, olet velvollinen maksamaan veroa. Mikäli työsi on palveluita, on verotus monimutkaisemmin tulkittava, koska se riippuu siitä, oletko työsuhteessa vai maksetaanko sinulle työkorvaus. Silloin maksajakin haluaa yleensä saada laskun ostamastaan palvelusta. Alla on sivustoja, joilta löydät kootusti tietoa myynnistä ja laskutuksesta yksityishenkilönä. Mikäli toimintasi on jatkuvaa, kannattaa harkita toiminimen perustamista.
Lisätietoja
Talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48423/talkoo--…
Kirpputorimyynti ...
