Oheisesta linkistä esimerkki opettajien välisestä yhteistyöstä Kokkolan Hollihaan koulussa Esi- ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisestä.
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1330,34802,37379,37381
Haukuputaan kirkonkylän koululla on kokemuksia tietokoneesta eheyttämisen apuvälineenä.
http://hauki.haukipudas.fi/kkala/projekti_kokeilu.shtml
Tampereella mm. Hervannan koululla on kokemuksia maahanmuuttajaryhmien opetuksen eheyttämisestä.
http://www.tampere.fi/koulutus/opetus/ops/mamu/luku2.html
Edu.fi sivuilla on keskustelufoorumi jossa voi keskustella ja ideoida erilaisten työryhmien kanssa. http://www.edu.fi/publicMessageboard.asp?path=498,516,2335
Tarkempia tietoa opetuksen eheyttämisen käytännön kokemuksista saa...
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
Torniolaisia kirjailijoita ovat mm. Valde Aho,Martta Haatainen, Pekka Jaatinen, Allan Jokinen, Mirjam Kälkäjä, Teo Sorri, A W Yrjänä.Mikko Myllylahti on kotosiin Torniosta. Vuonna 1993 ilm. kirjoittaja-antologiasta Uuvanan lumivalkea laulu löytyy lisää kirjoittajia, samoin tältä sivulta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist.htm
Torniota käsittelevää: Valde Aho: Väylältä Kiveliöön 1997, Mirjam Kälkäjä: Umpistaival la muita novelleja 1989, Kauko Röyhkä: Magneetti 1987, Teo Sorri: Nuuskakairan tarinoita 1 1990 ja osa 2 1991, Taavetti ja Koljatti 1996.
Torniolaisista muisteltua tai torniolaisia muistekijoita; Matti ja Maija Juntti, Mikko Jurvela, Pentti Kehusmaa, Esko Pylkkö, Gunnar Wasastjerna.
Näistä kertovia teoksia...
Helsingin kaupunginmuseon Internet-sivuilla on verkkonäyttely Aurora Karamzinista. Sivuilta löytyy tietoa mm. hänen elämänvaiheistaan:
http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/
Ilmeisesti kyseessä on Grimmin veljesten satu 'Vanha vaari ja pojanpoika'. Satu löytyy mm. kirjasta 'Grimmin sadut', jota voit kysellä lähimmästä kirjastosta.
Ruotsalaisesta nuortenkirjailijasta Måns Gahrtonista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa seuraavasta teoksesta, jota voit tiedustella lähikirjastostasi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Timo Nurmen Uuden suomen kielen sankirjan, Gummerus, 1998 mukaan konvertoida tarkoittaa atk:n yhteydessä " muuntaa toiseen ohjelmaan sopivaksi".
Seuraavassa artikkelissa on tietoa konvertoinnista:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0101/pitkaaikaissailytys.html
Kirjallisuutta:Koskinen, Jussi, Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin, Jyväskylän yliopisto, 1992. Saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta. Katso saatavuus tiedot Helka-tietokannasta, http://helka.linneanet.fi/
Lyhyt ja kuitenkin suhteellisen monipuolinen katsaus Ruotsin infrastuktuurin löytyy Internetissä Finpron sivuilta:
http://www.finpro.fi/markkinatieto/countryfiles.asp?Section=54&Country=…
Etunimien alkuperää ja merkitystä käsitteleviä kirjoja on paljonkin: mm. Kustaa Vilkunan Etunimet, Eero Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Saksasta niitä ei ehkä kuitenkaan löydy.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Esko on vanha suomalainen muoto muinaisskandinaavisesta nimestä Eskil. Eskil-nimen muinainen merkitys on ollut 'jumalan kypärä'.
Nimien suosiosta löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaisesta lasten virtuaalikirjastosta löytyy lukuvinkkejä eri ikäisille lapsille. Lukuvinkkisivun osoite on
http://www.barnensbibliotek.net/boktips/cw/
10-11 -vuotiaalle sopivaa luettavaa löytyy otsakkeen Romaner för mellanstadiet -otsikon alta. Monia siellä vinkattuja kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Luettavaa voi etsiä myös suoraan pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohaulla lapsille: http://www.helmet.fi -> På svenska -> Sökprogram för barn.
Tampereen kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule kyseistä sukelluslehteä.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ voi tarkistaa muiden Suomen yleisten kirjastojen tilanteen. Siellä olevan maakuntakirjastojen aineistojen monihaun mukaan lehti tulee vain Oulun kaupunginkirjastoon. Lehtien irtonumeroita ei voi
tilata sieltä Tampereelle.
Kenties sivusto http://www.scubadiving.com/ on teille jo tuttu. Sieltä näkee otsikoita ja saa jonkin verran tietoa, mutta vain maksaneet asiakkaat saavat sieltä kaikki palvelut.
Tampereen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta voi tilata aineistoa (tässä tapauksessa kopion lehdestä), joka ei kuulu meidän kokoelmiimme. Osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm
J. K. Rowlingista löytyy tietoa Tammen Harry Potter -sivuilta osoitteessa http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html
J. K. Rowlingista on myös kirjoitettu kirja 'J. K. Rowling : Harry Potterin luoja : elämäkerta', jonka saatavuutta voit tarkastella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
Aiheesta löytyi paljon kirjallisuutta. Tässä muutamia esimerkkejä:
Rossi: Henriksfält, 2004
Sotalapset: tutkimusraportti, 1996
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kavén: 70000 pientä kohtaloa, 1985
Edvardsen: Sotalapset, 1977
Elämäkertoja:
Kaksi maata, kaksi kotia, 2003
Salin: Tyhjä syli, 2002
Knuutila, Sotalapsi ei unohda, 2000
Christoff: Sotalapsien kertomaa, 1990
Kaunokirjallisuutta:
Vesterberg: Kaksi kotimaata, 2000
Emtö: Sotalapsi 13408, 1986
Videoita ei aiheesta löytynyt.
Juhani on suomalainen muoto Johannes-nimen ruotsalaisesta lyhentymästä Johan. Johannes taas on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, joka merkitsee Jahve on armollinen.
Etunimikirjoista löytyy tietoa nimien alkuperästä: mm. Vilkunan Etunimet, Kiviniemen Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhanen vaihteeseen.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta saa tietoa nimien suosiosta:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Maailmassa on vain muutamia paneelivalmistajia ja tekniikka on senlaatuista, että virheettömiä näyttöjä tuskin on olemassa. Monet erimerkkiset tuotteet sisältävät samoja paneeliaihioita.
Ohessa tietoa eri valmistajien standardeista, jotka eivät ole yhteneviä.
http://www.screentekinc.com/lcd-quality-standards.shtml
http://www.sony-cp.com/en/support/faq/pixel.html
Tavoiteltavaan valintaan päässee parhaiten tutkimalla vertailuja esimerkiksi saksalaisesta Test-lehdestä (vuosikerta löytyy mm. pääkirjastosta) tai verkosta:
http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/arvosanataulukko/?kohde=Testissä+19-tuumaiset+litteät+näytöt
http://reviews-zdnet.com.com/Monitors/4502-3174_16-0.html?tag=ont-peri&…
Ihmisten keskipituus on kasvanut mm. hyvän ravinnon vuoksi. Asiaa on käsitelty lääketieteellisessä kirjallisuudessa, esim. Silventoinen, Karri,
Pituuden sosiaaliset taustatekijät sekä pituuden yhteys aikuisiän terveydentilaan ja sosiaaliseen asemaan Suomessa / Karri Silventoinen
Julkaistu: Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997, Mikrokortti 3248. Tämän kirjan voit kaukolainata lähikirjastosi kautta.Aiheesta on myös artikkeleissa, tässä artikkeliviite:
"Kivipelto, Arja, Hujopit voivat hyvin : suomalaisten pituuden vaihtelut ovat kuvanneet väestön terveyttä osuvasti,
Sanomalehti Helsingin sanomat (HS)
Päiväys 1997-02-08
Artikkeliin kuuluu lisäksi kirjoitus: Pituuskasvu etenee sysäyksinä : jos lapsi saa riittävästi ravintoa eikä sairasta...
