Espoon kaupunginkirjaston sivuilla ( http://www.espoo.fi/xsl_taso1_html.asp?path=1;606;607;7119 ) kerrotaan aineiston korvaamisesta ja maksujen maksamisesta:
"Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut teos maksamalla teoksen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata teoksen toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videotallenne, DVD-levy ja CD-ROM on korvattava maksamalla tallenteen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi teoksen.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
Toivottavasti seuraavat teokset ovat aiheeseesi sopivia. Näitä saa pääkaupunkiseudun kirjastoista ja voitt tilata niitä lähikirjastosi kautta:
1) Apartments / [idea and concept: Peter Feierabend, Paco Asensio] ; [original texts: Loft Publications] ; [Italian translation: Grazia Suffriti]
Julktiedot Barcelona : Loft Publications, cop. 2004
Huomautus italia, englanti, espanja
2) Wilhide, Elizabeth
Teos Högt i tak : inredningsidéer för takvåningar, loft och öppna ytor / Elizabeth Wilhide ; översättning: Anders Rolf
Julktiedot Stockholm : Valentin, 2003
ISBN 3-89985-171-4 (sid.)
3) Vance, Peggy
Teos Loft living / Peggy Vance
Julktiedot London : Ward Lock, 1999
Huomautus englanti
ISBN 0-7063-7763-X (sid.)
Komiteanmietinnöt (+ muuta asiaan liittyvää materiaalia) löytyy Eduskunnan Selma tietokannasta. Kannattaa käyttää asiasanahakua arkistot. Myös sanahaulla Valtionarkisto voi hakea.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Myös painetut komiteamietintöluettelot 1859-1994 löytyvät Eduskunnan kirjastosta.
Komiteanmietinnöt ovat kokoelmissamme ja lainattavissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista sekä muista Suomen kirjastoista ei valitettavasti löytynyt juuri lainkaan Christoph Heinin kirjallisuutta käsittelevää aineistoa, esim. tutkimuksia. Helsingin yliopiston kirjastosta http://helka.linneanet.fi/ löytyivät seuraavat 2 julkaisua:
Vancea, Georgeta:
Der narrative Diskurs in Christoph Heins "Der fremde Freund". Uppsala : Uppsala universitet, 1993.
Sijainti: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto (Unionink. 36, puh. 19123196)
Bonner, Witold:
Ein Bild, mir unreichbar? : zur Analyse der Metaphern in Christoph Heins Novelle "Der fremde Freund". Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu, Germaaninen filologia.
Sijainti: Hum tdk kirjasto Metsätalo opinnäyt., ei kotilainaan
Mutta kaukolainaksi on...
Fennican mukaan Eino Leinon Orjat-sarja ilmestyi: Työn orja, 1911; Rahan orja, 1912; Naisen orja, 1913 ja Onnen orja, 1913.
Yrjö Larmolan esipuheessa kirjaan Leino: Orja-romaanit (SKS, 2001)kerrotaan, että kirjojen tapahtumien väli Naisen orjasta Onnen orjaan on 8 vuotta eli Onnen orja on sarjan viimeinen kirja.
Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin.
Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä.
Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot.
Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
Tekijänoikeudet koskevat myös internetissä olevaa aineistoa. Tekijänoikeuksista saa tarkempaa tietoa tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta www.kopiosto.fi
Sivuilla on mm. esite Digitaalitekniikka & tekijänoikeudet http://www.kopiosto.fi/easydata/customers/kopiosto/files/Esitteet/digie…
Myös Opetusministeriön internet-sivuille on koottu tietoa tekijänoikeuksista. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille, säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana.
Kirjastokorvauksista löydät tietoa aiemmasta samaa asiaa käsittelevästä kysymyksestä (ks. http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=14748&arkisto=tr… ) sekä Taiteen keskustoimikunnan sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp? Kirjallisuuden apurahat löytyvät yläpalkin kohdasta Kirjallisuus > Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat. Säveltaiteen apurahat löytyvät kohdasta Säveltaide > Säveltaiteen kirjastoapurahat ja avustukset. Noilta sivuilta löytyy siis tarkempaa...
Musiikin vaikutus mielenterveyteen –aiheesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Lehtonen, Kimmo. Musiikki, kieli ja kommunikaatio : mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta.. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1996 (Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisusarja. A).
Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Toim. Marjatta Marin & Sinikka Hakonen. Jyväskylä. PS-kustannus, 2003.
Musiikkiterapian monet kasvot. Toim. Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen. [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999. Suomen musiikkiterapiayhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisu.
Musiikki terveyden edistäjänä. Toim. Kimmo Lehtonen. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1989. (Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu).
Kaskinen, Mirja....
Tilastokeskus on 22.2. antanut tiedotteen, jonka mukaan työttömyysaste oli tammikuussa 9,8 %. Tieto näkyy tilastokeskuksen etusivulla osoitteessa
http://www.stat.fi. Samasta kohdasta on linkki itse tiedotteeseen.
Tietotekniikan sanastoja on julkaistu suomeksi useita. Ohessa neljä uutta tai uudehkoa teosta, joita on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Jaakohuhta, Hannu: PC-sanakirja
[Helsinki] : Edita, IT Press, 2004.
Järvinen, Petteri: Nörttisanakirja
Helsinki : WSOY, 2004.
Järvinen, Petteri: IT-tietosanakirja
Jyväskylä : Docendo, 2003 (Porvoo : WS Bookwell)
Jaakohuhta, Hannu: Suuri tietotekniikan tietosanakirja
Helsinki : Suomen atk-kustannus, 1999.
Olisikohan kyseessä Cornelia Funken kirja Mustesydän. Siinähän juuri isällä on tällainen kyky, ja hänen ääneenlukemansa tarinan henkilöt alkavat elää ja uhkaavat pian koko perhettä. Tyttärellä osoittautuu olevan sama tämä sama kyky. Kirja on ilmestynyt viime syksynä. Saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastossa, ks. www.helmet.fi
Tiehallinnon sivulta löytyy välimatkataulukot Suomen eri paikkakuntien mukaan.
Osoite on http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
Nurmeksen ja Tampereen välimatka on 419 km.
Tällä hetkellä varatuin kirja lienee Dan Brownin Da Vinci -koodi. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-järjestelmän varatuimmasta aineistosta julkaistaan lista n. kerran kuukaudessa Helsingin kaupunginkirjaston www-sivuilla (www.lib.hel.fi > kirjasto-info > lukeminen). Tarkka osoite on:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1643
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät...
Philip C. McGrawlta ei ole toistaiseksi suomennettu muita kirjoja kuin mainitsemasi. Hänen kirjoittamiaan teoksia löytyy kyllä pääkaupunkiseudulta ruotsin kielellä. Kaukolainaamalla teoksia oman lähikirjaston kautta esim. Ruotsista on mahdollista lainata vielä useampi ruotsinkielinen teos. Tällä hetkellä kirjastoon ei ole tulossa häneltä muita suomenkielisiä teoksia. WSOY:n kirjakaupassa tiedettiin kertoa, että WSOY ei ole suomentamassa lisää hänen teoksiaan tänä keväänä. Ensi syksyn käännöksistä tiedetään WSOY:llä maaliskuun lopulla.
Oheisesta linkistä esimerkki opettajien välisestä yhteistyöstä Kokkolan Hollihaan koulussa Esi- ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisestä.
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1330,34802,37379,37381
Haukuputaan kirkonkylän koululla on kokemuksia tietokoneesta eheyttämisen apuvälineenä.
http://hauki.haukipudas.fi/kkala/projekti_kokeilu.shtml
Tampereella mm. Hervannan koululla on kokemuksia maahanmuuttajaryhmien opetuksen eheyttämisestä.
http://www.tampere.fi/koulutus/opetus/ops/mamu/luku2.html
Edu.fi sivuilla on keskustelufoorumi jossa voi keskustella ja ideoida erilaisten työryhmien kanssa. http://www.edu.fi/publicMessageboard.asp?path=498,516,2335
Tarkempia tietoa opetuksen eheyttämisen käytännön kokemuksista saa...
Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Eoin Colferista:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=315&lastname=Colfe…
http://www.risingshadow.net/phpBB2/author.php?author_id=87
Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
