Eeva Kilpi on omaa sukua Salo. Hän oli avioliitossa vuosina 1949 - 1966 Mikko Kilven kanssa.
Lähde: Kuka kukin on (Otava, 2004)
Sukunimestä Kilpi kerrotaan Suomen kansallisbiografiassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) seuraavaa:
"Sukunimi Kilpi ei ole suojattu, mistä syystä eri puolilla maata on lukuisia tämännimisiä sukuja. Kustavista lähtöisin olevan Kilpi-suvun nimen otti ensimmäisenä käyttöönsä tuleva kirjailija (->) Volter Kilpi Turun klassillisen lyseon alaluokilla 1886. Hänen isänsä oli merikapteeni David Ericsson (1843 - 1919). Ericsson oli vakiintunut sukunimeksi edellisen luotsi- ja kapteenisukupolven aikana. Suvussa oli useita Erik Ericsson (Eriksson) -nimisiä talollisia"
Volter Kilven suvusta kerrotaan enemmän Päiviö...
Kaukolainaan on mahdollista tilata kirjoja, jotka eivät kuulu meidän kirjaston kokoelmiin. Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Voimme tilata kirjaa sinulle kaukolainaksi, kaukolainan hinta on 2 € maakuntakirjastoista ja 7 € yliopistokirjastoista.
Kysymääsi kirjaa on myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön kirjastossa käsikirjastokappale (sitä ei siis saa kotilainaan).
Tässä muutama viite materiaaliin aiheesta:
Lehikoinen, Leena-Liisa - Kurula, Mervi,
Teos Kansallispukuja Suomesta. Helsingissä : Ajatus : Gummerus, 2004 Uud. p.]
Tekijä Kaukonen, Toini-Inkeri, Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1985
Helmi Wuorelma Oy Internet-sivuilla on paljon tietoa ja kuvia kansallispuvuista, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm .
Lähikirjastonne Kärsämäen kirjasto kuuluu Kirjastokimppa Kiriin (http://www.kirikimppa.fi ). Osoitteessa http://webbopac.kirikimppa.fi/fi/ voi tehdä asiasanahaun kirjoittamalla asiasanaksi kansallispuvut. Jos tarjolla olevat teokset eivät vastaa tarpeita niin oman lähikirjaston kautta kannattaa tiedustella mahdollisuutta tilata...
Tällä hetkellä Helsingin opetusviraston ja Helsingin kaupunginkirjaston Stadinetti-palvelu tarjoaa mahdollisuuden käyttää langatota eli WLAN-yhteyttä Kirjasto 10:ssä. Lisäksi Arabianrannan kirjastossa tarjotaan uuden sukupolven WLAN-alueet. WLAN-alueet sijaitsevat Aralis-kirjastokeskuksessa ja sen yhteydessä toimivassa ravintolassa ja kahvilassa sekä Portaali Business Park:n ravintola Hestiassa ja sen oleskelutiloissa.
Suomeksi ei taida Internetistä juuri löytyä tietoa Francine Pascalista, mutta hyvä lähde on Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1, sivut 154-161. Voit käydä kysymässä sitä omasta kirjastostasi. Kirjassa on mm. seuraavia tietoja Francine Pascalista: hän on kirjoitellut näytelmiä ja runoja jo pienenä tyttönä. Hän oli nuorena innokas lukija, mutta nuorille aikuisille suunnattua sarjakirjallisuutta ei hänen nuoruudessaan juuri ollut. Aikuisempana hän on sitten luonut Sweet Valley High -sarjan. Hänellä on apunaan kirjallinen työryhmä, joka auttaa kirjojen kirjoittamisessa. Suomeksi käännettyjä Sweet Valley High -kirjoja on ollut kirjoittamassa Kate William.
Viola-tietokannan mukaan etsimäsi kappale sisältyy Meidän musiikkimme 8 -nuottijulkaisuun, mutta valitettavasti juuri sitä osaa ei näytä löytyvän mistään. Tarkistin mm. maakuntakirjastojen monihausta ( http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ) ja Pop & Jazz Konservatorion kirjastosta ( http://arsca.linneanet.fi/ ).
Tekijä(t): Helttunen, Aulis (säv.)
Nimeke: Kultalankaa [Nuottijulkaisu]
Soitinnus: Kosketinsoitin, sointumerkit
Alkusanat: Kerin hitaasti lankaa elon vyyhdiltä pois
Huomautus: Sanat: suomi. - c1980. - Valssi
Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun
Muu(t) tekijä(t): Kelavirta, Pentti (san.)
Tuomainen, Seppo (sov.)
Julkaisussa: Meidän musiikkimme 8. - Hyvinkää : Two stars-music, 1980. - 1 sävelmäkokoelma...
Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla ( http://www.mmm.fi/ ) on Tuet ja rahoitus -linkki missä on mm. kaikki tuet A:sta Ö:hön sekä ohjeet, oppaat ja tiedonannot.
Suomen kirjastohistorian katsotaan alkavan Turun akatemian perustamisesta 1640. Turun akatemiassa toimi alusta lähtien oma kirjasto. Turun palosta säilyneet niteet Turun akatemian kirjaston kokoelmista siirtyivät Helsinkiin perustetun yliopiston kirjaston kokoelmiksi. Kirjakokoelmia oli toki ollut jo aiemminkin kouluissa ja luostareissa. Suomen kirjastojen historian alkuvaiheesta löytyy tietoa teoksesta Suomen kirjallisuus VII (Suomen kirjastohistoria, s. 147-) sekä Helsingin yliopiston kirjaston historiasta Bibliotheca academica : Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto / [Dorrit Gustafsson, Esko Häkli, Eija Vuori] ; [toimitus: Rainer Knapas]
[Helsinki] : Helsingin yliopiston kirjasto, 2001 .
Regina Morrow on esiintynyt ainakin seuraavissa Sweet Valley High -sarjan kirjoissa:
Yhdessä ikuisesti (osa 13)
Hulluna rakkaudesta (osa 18)
Panttivangit (osa 26)
Kuilun reunalla (osa 40)
TIetoa Flavia Bujorista (synt. 1988) löytyy Gummeruksen Kustannuksen kirjailijahausta, http://www.gummerus.fi.
Flavia Bujorin esikoisteos La Prophétie des Pierres ilmestyi vuonna 2002. Kirjan oikeudet on myyty 28 maahan ja elokuvaoikeudet on ostanut hollywoodilainen tuotantoyhtiö Miramax.
Flavia Bujor vieraili Suomessa 25.-27.8.2004.
Kirjailijan tuotantoa
Ennuskivien mahti (La Prophétie des pierres), 4. painos 2005
Kirjaa on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon 8 kpl ja siitä on jo 11 varaustakin. Voitte seurata kirjan tilannetta nettikirjaston sivulta: http://nettikirjasto.lahti.fi/.
Voit etsiä HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi Siperiaa käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja seuraavalla tavalla: valitse aihe-haku, anna hakusanaksi Siperia, klikkaa kuvaketta Hae. Voit jatkaa hakua niin, että klikkaat kuvaketta Rajaa/Järjestä hakua, ja valitset kieleksi suomen ja aineistotyypiksi kirjan. Voit järjestää hakutuloksen teoksen ilmestymisvuoden mukaan laittamalla ruksin asianomaiseen kohtaan. Klikkaa kuvaketta Rajaa/Järjestä hakutulos. Saat listan teoksista. Kunkin teoksen saatavuustiedot saat esille teoksen nimeä klikkaamalla. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä artikkelitetokanta Aleksi. Siperiaa käsitteleviä artikkeleita tietokannassa oli varsin paljon. Ne eivät kuitenkaan ole kokotekstimuodossa, vaan...
Suurimmat kokoelmat venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy esimerkiksi Pasilan, Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista.
Lähes kaikissa Helsingin kirjastoissa on ainakin jonkin verran myös venäjänkielisiä lastenkirjoja.
HelMet-aineistohaun, http://www.helmet.fi , kautta voit etsiä eri kirjastojen venäjänkielisiä lastenkirjoja seuraavasti:
Valitse hakutavaksi Sanahaku, laita hakusanaksi kaksi tähteä( ** ). Rajaa haku kielen ja aineiston mukaan (venäjä, kirjat). Valitse seuraavaksi kirjasto ja sen lastenosasto esim. Pasila lapset
Petsamon paikannimistä tuntuu olevan niukasti lähteitä. Liinahamari kuitenkin löytyy V. Tannerin kokoamasta Petsamon alueen paikannimiä 1 : Lappalaisia paikannimiä
(Fennia 49, N:o 2, 1928, s. 20-21).
Tannerin mukaan Liinahamarin alkuperäinen nimi on koltansaameksi Lin'amraš.
Lin tarkoittaa kalastusliinaa (pitkääsiimaa) ja amra = hammer (norj.) = tuntuririutta.
Norjalaisessa 80-luvun tiekartassa nimi esitetään venäläisittäin Linakhamari.
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Vihjeittesi perusteella löytyy kansansatu "Kuningas ja mökin poika" Eero Salmelaisen teoksesta Suomen kansan satuja ja tarinoita (WSOY). Kuningas törmää metsällä käydessään mökin poikaan, jonka outoja vastauksia hän ei ymmärrä. Hän kutsuu pojan linnaansa ja hovin viisaimmat miehet koolle. Kuningas raivostuu pojan kujeellisiin vastauksiin ja asettaa rangaistuksen: pojan on tultava linnaan ei päivällä eikä yöllä, ei tietä eikä tien viertä, ei hevosella eikä jalan, ei vaatteissa eikä alasti, ei sisään eikä ulos. Prinsessasta ja kosimisesta ei tässä versiossa puhuta mitään.
Kumpaakaan kirjoista ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin. Lintukirja, eli Aves de Cuba, löytyy Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta ja näyttää olevan tällä hetkellä hyllyssäkin. Matelijakirjaa ei ole heidänkään kokoelmissaan. Sen saadaksesi voit tehdä kaukolainapyynnön (http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp),
mutta jos teosta ei löydy Pohjoismaista, se voi tulla melko kalliiksi. Kaupunginkirjastoissa kirjojen hankkimatta jättämisen syinä ovat varmaankin erityisaihe ja espanjan kieli, jotka rajoittavat lukijakunnan aika pieneksi.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy esim. seuraavat sirkusmusiikkia sisältävät äänitteet:
Musiques de cirque
Laporte, Jean
Musiques de cirque / avec Jean Laporte et son orchestre
Previte, Bobby (esitt.)
Music of the Moscow Circus
Cirque du Soleil (esitt.)
Collection
On myös joitakin taidemusiikin sävellyksiä, jotka liittyvät sirkuksen aihepiiriin - ainakin säveltäjän teokselleen antaman nimen perusteella. Näitä voi etsiä esim. Aalto-kirjastojen tietokannasta, kirjoittamalla kolmeen asiasanakenttään oheiset asiasanat:
aiheet – musiikki – sirkus
Aalto-kirjastojen aineistonhaku löyyy osoitteessa:
http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/
Voit tavoitella Helsingin yliopiston kirjastosta ja Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta seuraavia teoksia, joista asia varmaankin selviää. Voi myös tehdä lähikirjastossa kaukolainapyynnön näistä kirjoista. Kaukolainaaminen on maksulllista, kysy lisää lähikirjastosta:
Ranta, Timo
Markkinoinnin peruskäsitteet ja niiden käyttö
Helsinki : [Helsingin kauppakorkeakoulu], 1993
(Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. D, ISSN 0356-8164 ; 181)
Pastila, Tuukka
Brandin rakentaminen ja asemointi kansainvälisille markkinoille : case Valio Oy / Tuukka Pastila
Julkaistu: , 2002
Opinnäyte: Pro gradu -tiivistelmä : Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, markkinointi
Koskinen, Jan
Asemointi ja erilaistaminen kauppaketjujen kilpailukeinona. Hki...
