Plantagenet-nimessä toistuu erään jänönvihmavariantin latinankielinen nimi "planta genista". Kasvin englanninkielinen nimi on "Common broom".
Anjoun herttua Geoffrey ("The Handsome" Geoffrey), joka eli 1100-luvulla, tempaisi jänönvihman juurineen jyrkänteen kiviröykkiöstä lähtiessään taisteluun ja kiinnitti kasvin kypäräänsä sanoen: "This golden plant, rooted firmly amid rock, yet upholding what is ready to fall, shall be my cognizance. I will maintain it on the field, in the tourney and in the court of justice.'
Anjoun herttua Geoffrey oli Englannin kuninkaan Henry I:n vävy ja Plantagenet-suvun kuninkaiden esi-isä. Hänen jälkeensä kuvaa kasvista on käytetty Plantagenet-suvun kunniamerkeissä. Vaakunassa tai sineteissä sitä ei liene...
Elektronisia kirjoja ei voi vielä saada pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Vastikään on kuitenkin tehty sopimus elektronisten kirjojen lainaamisesta lähitulevaisuudessa HelMet-kirjastoissa, joten asiaa kannattaa tiedustella lähikirjastosta jonkin ajan kuluttua. Elektroniset kirjat tulevat olemaan HelMet- kirjastoissa lähinä opiskelijoiden tarvitsemaa kurssikirja-aineistoa. Tarkkaa ajankohtaa aineiston saapumiselle kirjastoon ei ole tiedossa.
Mainitsemasi references-luettelo tarkoittaa lähdeluetteloa, joka tulee sisältyä mm. opinnäytetyöhön. Lähdeluettelossa luetellaan ne teokset, joita on käytetty oman kirjallisen työn pohjana, ja joihin omassa tekstissään viittaa. Esimerkkejä lähdeluettelon laatimisesta voit katsoa mm. teoksesta Eskola: Pilkusta asiaa - ohjeita tieteellisen esseen kirjoittajalle. Lähdeluettelon laatimisesta kerrotaan myös teoksessa Miten kirjoitan tieteellisen artikkelin. Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjastosta, osoitteesta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816
Voit hakea aiheesta tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haulla kirjoittamalla sanahakuun asiasanat "kauneudenhoito AND historia" tai "kauneudenhoito AND kulttuurihistoria" tai "kosmeettiset aiheet AND historia".
Ohessa muutama esimerkki Helmet-kirjastoista löytyvistä aiheeseen liittyvistä teoksista:
Rusoposkia, huulten purppuraa : kosmetiikka ja nainen kautta aikojen / [teksti Kaari Utrio, Una Nuotio, Taina Heikkilä], Tekniikan museon julkaisuja, 1995.
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit ja hiusväriaineet / toimittanut Lotta Ehrnrooth , Kuluttajavirasto, 1994.
Kerro kerro kuvastin : kauneudenhoidon käsikirja / Una Nuotio, Otava, 1997.
Lisäksi Turun yliopistossa on tehty muutama aiheeseen liittyvää historian alan pro...
Kansanpainos löytyy verkosta: http://www.tohtori.fi/laakkeet/
Voit hakea lääkkeen nimellä, markkinoijan nimellä, vaikuttavan aineen ja käyttötarkoituksen mukaan.
Hintavertailuja voit tehdät täällä:
http://www.duodecim.fi/geneerinen/
Väestörekisterikeskuksen Internet-sivujen mukaan huhtikuun loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty yhteensä 76 500 kappaletta. Voimassaolevia kansalaisvarmenteita on 63 300 kappaletta.
8.700 henkilöä oli yhdistänyt henkilökorttiinsa sairausvakuutustietonsa. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.fineid.fi Uutiset-linkistä. Tietoja päivitetään kuukausittain.
Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen tai seurata antiikki- ja keräilytapahtumia. Näissä tapahtumissa usein joku asiantuntija arvioi postimerkkejä, rahoja yms.
Sinua lähinnä olevan numismaatikkoyhdistyksen yhetystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/:
ETELÄ-KYMENLAAKSON NUMISMAATIKOT RY
Pj, puh. 05 - 2688 960
Vpj, puh. 050 - 5261 597
Siht, puh. 0400 - 754 206.
Soittamalla heille saat varmaankin tietää, mihin aikaan yhdistys pitää kokouksiaan tai voivatko he auttaa sinua muulla tavoin.
Osoitteesta http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/ löytyy Numismaatikkoliiton ja jäsenyhdistysten yhteinen keskustelualue. Kaikki voivat lukea aiheita, mutta vain...
Juuri sennimistä kirjaa kuin Koululainen ei kirjastosta löydy, mutta Koululainen-niminen lehti tulee kyllä Kuusamon kaupunginkirjaston Pääkirjastoon. Lehteä säilytetään nuortenosastolla. Lehden verkkosivut löytyvät täältä: http://www.koululainen.fi/ .
Kysymyksestäsi tuli mieleeni myös Pirkko-Liisa Perttulan Kelvoton koululainen -kirjat. Ne kuuluvat myös nuortenosaston kokoelmiin.
Kuusamon kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä aineistotietokannan kautta: http://kirjasto.kuusamo.fi/ . Jos et löydä etsimääsi tai tarvitset apua tietokannan käytössä, voit kysyä neuvoa kirjaston henkilökunnalta.
Parhaan pohjoismaisen filmipalkinnon voitti Aku Louhimiehen
filmi Paha maa(Frozen land).
Laitan tähän vielä festivaalisivut:http://www.filmfestival.org/filmfestival/
"Sotilas on kuollut" on novelli, ja WSOY on alun perin julkaissut sen vuonna 1930 teoksessa "Jättiläiset ovat kuolleet". Novellia ei ole käännetty saksaksi.
Internetistä löytyi häihin sopivia lyhyitä värssyjä / mietelmiä esimerkiksi Naimisiin.infon kautta:
http://www.naimisiin.info/haaopas/haakarkit.html
Varsinaisia pitempiä runoja ei netistä löytynyt, mutta tässä vinkiksi muutama runokirja:
Häävene vesiä käypi : runoja ja riimejä hääparille, Karisto, 1999.
Onnea ja iloa hääparille, Kolibri, 1997
Rakkauden ylistys : suomalaisia rakkausrunoja, Kolibri, 1998.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Lukutaito työssä ja arjessa : aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa, 2000.
Fagerström, Marja-Liisa, Aikuisten lukuharrastustutkimus (Pro gradu -työ : Turun yliopisto, kasvatustiede), 1995.
Kirjastojen aineistotietokantoja ja teosten saatavuustietoja pääsee katselemaan www-osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/
Myös artikkeliviitekannoissa Aleksissa ja Artossa on aiheeseen sopivia artikkeleita. Artosta löytyvät mm. seuraavat artikkelit:
Kantele, Kalevi, Miten on suomalaisten aikuisten lukutaidon laita? Kirjastolehti 2000 : 8, s. 20.
Linnakylä, Pirjo, Aikuistenkin lukutaidossa on kehittämisen varaa. Virke 2000 : 5, s. 8-12.
Arinen, Pekka,...
Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista:
Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994.
Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988.
Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999....
Muumikirjoja julkaisee nykyään Lasten Parhaat kirjat -kerho ja niitä on myös ollut kirjakauppamyynnissä. Suurimman osan painos on nyt loppu. Muumilaakson tarnoita 5 näyttää olevan ainoa saatavana oleva muumikirja tällä hetkellä kirjakaupoissa. Lappeenrannassa toimii myös antikvaarinen kirjakauppa Suma (Kauppakatu 63) sekä antikvariaatti Helmi (Koulukatu 15), joista lastenkirjoja kannattaa kysellä.
Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyy teos "Rauman seminaari 1896-1946 : muistojulkaisu", jossa kerrotaan Frans Oskar Virtasen värikkäistä elämänvaiheista ja jossa hänestä on myös kuva. Lisätietoja löytynee järjestöjen historiikeistä, vuosikertomuksista, matrikkeleista, paikallishistoriallisista teoksista ja arkistolähteistä. Virtanen oli niin monessa mukana, että mahdollisia tiedonlähteitäkin on paljon.
Tietokannoista voi aluksi hakea teosten nimiä. Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta, osoitteessa http://fennica.linneanet.fi löytyvät esimerkiksi viitteet teoksiin "Vanhaa Imatraa sanoin ja kuvin" tai Vaalama: "Yhdyskuntaa rakentamassa: Ylä-Vuoksi 1927-1977: 50 YV". Sopivia hakusanoja voisivat olla esim. ylä-vuoksi, Imatra...
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta (http://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=l… ) voit katsoa sanahaulla informaatioteknologia, mitä aiheesta on julkaistu. Asiasanalla katsottaessa esim. tietotekniikka tai tietotekniikka-ala. Fennicaa voi käyttää myös kotikoneelta.
Oulun yliopiston kirjastossa ( http://oula.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First ) ovat seuraavat teokset:
- Här kommer vi! : local action for women = En rapportbok om kvinnor / red. Clara Puranen, Åbo Akademi, 1999
- Från siffror till surfning : könsperspektiv på informationsteknik / Lena Kallin Westin, Lena Palmquist, 2001 . Marja Vehviläinen on tehnyt asiaan liittyvän tutkimuksen http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto...
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
