Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Kirjailijoiden osalta tekijänoikeustietoja voi kysellä Suomen Kirjailijaliitosta, www.suomenkirjailijaliitto.fi , tai kustantamoilta. Aale Tynnin oikeudenomistaja on hänen tyttärensä.
Ivar Veldren Kilohaili on ilmestynyt suomeksi 1990 Valtion painatuskeskuksen ja Ammattikasvatushallituksen julkaisemana (Helsinki: Valtion painatuskeskus 1990). Sen alkupeäinen nimi on viroksi Kilu (1986), suomentaja on Markku Lehtonen.
Osoitteesta http://www.kaspaikka.fi/neulonta/perinn2.html löytyy kuva kyseisestä neuleesta. - Aiheesta on tutkimustietoa Marketta Luutosen kirjassa Kansanomainen tuote merkityksenkantajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. - Neuleohjeita löytyy esimerkiksi kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Myös Vibeke Lindin Perinneneuleita -teoksessa on naisen ja miehen jussipaidan ohje. Suuren käsityölehden vuoden 2004 numerossa 10 on lapsen perinteisen pohjalaisen jussipaidan neuleohje. - Alkuperäisen jussipaidan värit ovat luonnonharmaa ja viininpunainen.
Hei!
Työministeriön sivuilla kerrotaan eri ammateista. Kirjastovirkailijan työllisyystilanteesta kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastovirkailijoiden työllisyystilanne on tyydyttävä sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. Huolimatta kunnissa toteutetuista säästötoimista vakinaista henkilökuntaa ei ole juurikaan irtisanottu, vaan työvoiman vähentäminen on kohdistunut kirjaston käyttämiin tilapäisiin työntekijöihin. Toisaalta ei myöskään uusia virkoja ole juurikaan perustettu. Alalle valmistuneiden on vaikea saada vakituista työtä, mutta projektiluonteisia töitä on tarjolla jonkin verran."
Lähde:http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08140&kieli=00#tyomarkki…
Muut kirjastoalan ammatit tietoineen saat esiin, kun kirjoitat...
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) käytössä olevassa Millennium-järjestelmässä niteet odottavat noutoa 8 vuorokautta. Jos tähän ajanjaksoon osuu pyhäpäiviä, esim. Juhannus, jolloin kirjasto on kiinni, ne päivät hypätään yli eli silloin niteet odottavat noutoa vastaavasti kauemmin.
Minja on uudismuodoste samalla tavalla kuin nimet Sonja, Renja, Ninja, Sanja, Tonja, Pinja. Se voi olla myös nimen Vilhelmiina muunnos. Vilhelmiina (Wilhelmina, Wilhelmiina) on muinaisaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Suosittu monissa kielissä, runsaasti muunnoksia, esim. saksan Elma, Minna, Mina, Wilma, Wilhelma, engl. Minnie, Willie...USA:ssa suosittu asu on Vilma. Suomessa lisäksi Mimmi, Miina,Helmiina, Helmi, Vilmiina, Elmiina, Miili, Miia.
Eveliina on alkuaan Evelyn, joka oli muunnettu kelttien nimestä Aibhlin (ystävällinen, herttainen, miellyttävä), tai se saattoi ola peräisin myös germaanien Avi-nimen hellittelymuodosta Avelina, jonka latinalainen muunnos on Eveline. Englannin Evelina, Evelyn sekä...
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://fennica.linneanet.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://viola.linneanet.fi
Hei! Anthony Burgessin Kellopeli appelsiini -teos on arvosteltu seuraavissa lehdissä: Helsingin Sanomat 9.3. 1991, Aamulehti 14.3. 1991, Suomen Sosiaalidemokraatti 26.3. 1991, Kaleva 30.5. 1991. Kaikki edellä mainitut arvostelut löytyvät vuoden 1991 Kirjallisuusarvosteluja lehdestä, sen B-osasta, tarkemmin numeroista 3/91 ja 5/91. Kellopeli appelsiinia on käsitelty lisäksi Suomen Kuvalehden numerossa 12/1991 ja Portti-lehdessä 1/1991. Näitä kaikkia voit käyttää lähteinä. Valitettavasti mitään Burgessia käsittelevää laajempaa yksittäistä tutkimusta ei suomeksi ole julkaistu. Lähikirjastosi voi pyytää haluamistasi artikkeleista kopioita, mikäli niitä ei ole saatavilla paikan päällä.
Voisiko kyseessä olla Einari Vuorela (1889-1972)? Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia. Pääkaupunkiseudun aineistoa voitte etsiä täältä: http://www.helmet.fi/.
Laaja kokoelma löytyy esim: Vuorela, Einari: Hiljaisuuden veräjille : valitut runot 1919-1975.
Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä.
Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118
ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue
Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35
NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek.
Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2
96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131
sähköposti: roilibrary@gtk.fi
Kyllä, Internetissä voi tehdä varauksen. HelMet on pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteinen haku- ja varausjärjestelmä. Voit hakea esim. tekijän tai teoksen nimellä. Voit pyytää HelMet-opastusta mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta ja sinulle näytetään, miten varaus tehdään.
Jos haluat kokeilla varauksen tekemistä ilman opastusta, mene pääkaupunkiseudun kirjastojen tiedonhakusivulle http://www.helmet.fi. Sivun vasemmasta palkista löydät kohdan Ohjeita. Klikkaa sitä ja löydät sieltä kohdan Aineiston varaaminen. Sieltä löytyvät seuraavat ohjeet varaamisesta:
Hae HelMet-hausta esiin haluamasi teoksen saatavuustiedot napsauttamalla tulosluettelosta teoksen nimeä.
Nyt näytön oikeaan yläkulmaan ilmestyy painike: varaus.
Napsauta painiketta...
Kirjasto on sikäli huono paikka tuon kysymyksen vastaajaksi, että tavalla tai toisella teokset on pakko aakkostaa - tavallaan ei ole sijaa sille mahdollisuudelle, että aakkostaa ei voisi. Tässä selvitys asiasta informaatikolta, joka tekee luettelointityötä Helsingin kaupunginkirjastossa:
"Kyllä aina on pystytty aakkostamaan, en keksi tilannetta, että emme pystyisi. Monta kertaa pitää kyllä miettiä, mikä on etu- ja mikä sukunimi. Siihen on apuvälineitä, mm. teoksia eri kielisten nimien käytöstä, eri maiden kirjastojen tietokannat, kongressin kirjaston luettelo. Eri kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuja kirjoja - niitä, joihin oma ammattitaitomme ei riitä - meille translitteroivat tulkit. Omasta takaa meillä on melko laaja...
Verkkotietosanakirja Web-Facta kertoo metsäkissasta mm. näin:
metsäkissa, eurooppalainen villikissa, Felis silvestris, Balkanilla, Italiassa, Pyreneiden niemimaalla, Ranskassa, Saksassa ja Skotlannin pohjoisosissa sekä Pohjois-Afrikan ja Keski- ja Lähi-idän rauhallisten vuoristoseutujen metsissä elävä kissalaji. Metsäkissa on kotikissan näköinen, harmaanruskea ja tummajuovainen mutta isompi.
Muistakaan nykylähteistä ei löytynyt mainintaa siitä, että metsäkissa eläisi Suomessa. Selasin vanhoja koulujen eläinopin kirjoja: (mm. Pulkkinen, Hellaakoski, Laamanen, Eläinoppi vuodelta 1956; Poijärvi, Paasio, Renkonen, Suomalainen, Eläinoppi oppikouluja varten, 1968; Lehtonen, Nuorteva, Seiskari, Eläinoppi I, 1971; Kivirikko, Palmgren Koulun...
Suomalaisista kirjastoista kirjaa ei näytä löytyvän Linnea-haun (näkyvät suomalaisten yliopistokirjastojen kokoelmat) ja Frank-haun (suomalaisten maakuntakirjastojen kokoelmat) perusteella. Suomalaisesta kirjakaupastahan sen voisi saada. Hinta on kyllä korkea: 90,30 euroa.
Kaukolainaksi kirjan voisi saada Ruotsista. Se kuuluu kahden yliopistokirjaston kokoelmiin (Blekinge tekniska högskola ja Mittuniversitet, Biblioteket i Östersund). Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä: kysy lähikirjastostasi tarkempia tietoja. Tässä yleistietoa Kangasalan kunnankirjaston kaukolainauksesta:
Sellaista aineistoa, jota ei ole Kangasalan kunnankirjastossa, voidaan välittää muista kirjastoista. Kaukopalvelussa noudatetaan valtakunnallisia yleisohjeita, lainan...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan tuo vuonna 1933 julkaistu käännös Kansojen varallisuus 1 : ensimmäinen nide on jäänyt ainoaksi käännökseksi - ja keskeneräiseksi - teoksesta "An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations".
Hei!
Kirjaa on tulossa useimpiin Helsingin kirjastoihin. Tarkkaa saapumispäivämäärää emme pysty kuitenkaan sanomaan. Voit seurata kirjan saatavuustilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjaan voi jättää varauksen, kun sitä on jonkin kirjaston kokoelmissa.
