Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta osoitteessa www.ake.fi saa rekisteritunnuksen perusteella tietoja mm.
ajoneuvon omistajasta ja/tai haltijasta ja osoitetiedot (ellei omistaja/haltija ole rajoittanut tietojensa luovuttamista). Klikkaa "tietopalvelu ja tilastot" sekä "rekisterikyselyt"
Neuvostoliitto piti liittoutuneiden välisissä sodanaikaisissa neuvotteluissa tiukasti kiinni siitä, että Saksan ja sen kanssa sotivien oli suoritettava sotakorvauksia. Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen sotakorvaus, joka oli suoritettava Neuvostoliitolla tavaratoimituksina kuuden vuoden aikana.
Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua rauhanehtoihin, koska olimme sodan hävinnyt osapuoli, ja vaikka sodan loppuvaiheessa taistelimmekin saksalaisia vastaan.
Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta:
- Suomi 85 : [2] Rintamalla, s.330-
- Heikkilä, Hannu: Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947
- Seppälä, Helge: Asemasodasta katkeraan rauhaan
-...
Tunnuslukua ei tiedä kukaan muu kuin sinä itse eikä sitä siis valitettavasti voi saada selville myöskään kirjaston asiakastiedoista.Uuden tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Suomalaislapsien kuolleisuudesta eri aikoina ja eri alueilla on saatavilla jonkin verran aineistoa, josta osa on vieraskielistä. Laitan tähän jäljempänä kuitenkin tiedon niistä vieraskielisistäkin.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löysin taulukon, jonka laita tähän oheen. Siitä käy ilmi lasten kuolleisuus vuosittaisena lukumääränä 1700 -luvulta lähtien. 1700 -luvulla näyttää lasten kuolleisuus olleen vielä suurempaa kuin 1900 -luvun alussa, vaikka väestö oli tuolloin pienempi.
Yleisteos, josta saattaa olla hyötyä:
Tekijät: Kartovaara, Leena
Nimeke: Suomalainen lapsi / Leena Kartovaara, Hannele Sauli
Julkaistu: Helsinki : Tilastokeskus, 2000
ISSN 0784-8447
ISBN: 951-727-778-4
Täyttä asiaa aiheenne kannalta, mutta englanninkielinen:
Tekijät...
Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997) ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) antavat kysymistäsi nimistä seuraavia tietoja:
Leevi: Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin kolmas poika, Uudessa testamentissa apostoli Matteukseen samastettu tullimies. Muistuttaa heprean sanaa lawa, joka merkitsee 'hän kääntyy puoleeni'. Raamatullisena nimenä käytetty Suomessa jo kauan, almanakassa ollut vuodesta 1950.
Ronja: nimi on yleistynyt Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulta alkaen ja sen taustalla on Astrid Lindgrenin kirja Ronja Ryövärintytär (ilm. 1981). Lindgren on kertonut muodostaneensa Ronja-nimen kirjaansa saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (= harju järven rannalla). Venäjällä Ronja on ollut miehennimi, kutsumanimi...
Armas Järnefeltin säveltämä ja Ilta Koskimiehen sanoittama Kehtolaulu (Berceuce) löytyy ainakin seuraavista kirjoista: Suuri lastenlaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1986) s. 204-205 ja Suuri toivelaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1987) s. 20-21.
Hei,
runo Marja-Elina löytyy mm. Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen (7. painos, 1956). Hakemistossa tekijäksi on mainittu Aune Laaksi.
Hei!
Kirjassa Tiikerinloikka - kirjastot tiedon viidakossa. (toim. Timo Keronen, Pieksämäki 1995) on Eeeva-Maija Tammekannin artikkeli "Neljätuhatvuotisen kirjaston vaiheet". Siinä kerrotaan muun muassa seuraavaa:
"Kirjastojen tyyppisiä instituutioita on ollut vähintään neljäntuhannen vuoden ajan. Ne syntyivät tarpeesta säilyttää oikeudellista, hallinnollista ja uskonnollista aineistoa, joka oli sijoitettu alkuaikoina temppeleihin, palatseihin ja luostareihin. Kansalaisten lukuharrastuksen herättämiseksi ja kansan sivistämiseksi tarkoitettuja kirjastoja ryhdyttiin eri muodoissa perustamaan 1700-luvun lopulta lähtien.
Tieteellisten kirjastojen kirjastonhoitajat olivat aikaisemmin yleensä oppineita, jotka saivat vuosisatojen ajan...
Tove Janssonin hauta löytyy Helsingistä Hietaniemen hautausmaalta. Tove on haudattu samaan paikkaan vanhempiensa (Viktor Jansson & Signe Hammarsten-Jansson) ja toisen veljensä kanssa. Hauta löytyy Hietaniemen vanhalta puolelta eli Vanhasta hautausmaasta. Tarkempi sijainti on Vanhan hautausmaan kortteli numero 15. Internetistä löytyy kartta, johon korttelinumerot ovat merkitty:
http://www.helsinginseurakunnat.net/hautausmaat/kuvat/kartta_hietaniemi…
Voitto Viro kuvailee kirjassaan "Vanha hautausmaa" Janssoneiden haudan ulkonäköä seuraavasti: "Muistopilarissa leikittelevä aihe: poika istuu maapallolla".
Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun...
Kyseessä saattaisi olla Aulikki Oksasen sanoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä
Laulu löytyy äänitteenä ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Teos: Aulikki Oksasen lauluja,[S.l.] : Siboney, p1997, LXCD618 Love Records
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Lautanen Guatemalan verta : lauluja näytelmistä "Saaren vangit" ja "Oma" ,[S.l.] : Siboney, p1990, Love Records LRCD8
Laulun sanat löytyvät seuraavista nuottijulkaisuista:
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Kenen joukoissa seisot? : 10 poliittista laulua / Säveltänyt Kaj Chydenius ; Sanat Matti Rossi, Pentti Saaritsa, Aulikki Oksanen ja Lauri Sipari, ISBN 951-757-376-6
Teos: Naislaulukirja / Toimittanut Merja Hurri, Helsinki : Työväenmusiikki-instituutti, c1985, ISBN 951-95603-5-1
Leppävaaran aluekirjasto sijaitsee kauppakeskus Sellossa. Leppävaarassa ei ole muita Espoon kaupungin kirjastoja. Kirjastossa on kaksi noutopistettä: Leppävaara aik/Alberga vux ja Leppävaara mus/Alberga mus. Leppävaara aik -noutopiste sijaitsee heti pääsisäänkäynnin kohdalla ja Leppävaara mus -noutopiste musiikkiosastolla (mus = musiikki). Varatessasi aineistoa voit valita noutopisteen.
Sinun kannattaa tehdä haku Helmet-järjestelmässä (http://www.helmet.fi ) kohdassa Sanahaku. Kirjoita kenttään sanat Slovakia matkaoppaat, niin pääset selaamaan Slovakian matkaoppaita. Let's go -oppaita löytyy yhteinen Itä-Euroopan maista. Julkaisun tiedot ovat:
Eastern Europe 2005 / Seth Robinson, editor ; researcher-writers: Calum Docherty ... [et al.]
New York (N.Y.) : St. Martin's press ; London : Macmillan [distributor], cop. 2005 .
Voitte etsiä Kokkolan kirjaston aineistoa täältä: http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/. Vasemmasta laidasta voi valita kohdan asiasana ja kirjoittaa siihen kansallispuvut. Tuloksena on 10 viitettä. Myös Google antaa kansallispukusivuja pelkällä haulla kansallispuvut, kattavalta sivulta vaikuttavat esim Vuorelman sivut: http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm.
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Kuolemansyytiedot säilytetään Tilastokeskuksessa. Niitä koskevat salassapitosäännökset, joissa kerrotaan, missä tilanteessa tietoja voidaan luovuttaa, (459/1973) 1, 2 ja 15 §. Tilastokeskukseen voi siis ottaa yhteyttä, http://www.tilastokeskus.fi/ .
Hymyilevää Apolloa ei löydy ruotsiksi. Käännetystä kirjallisuudesta voi hakea tietoa mm. Suomen kirjallisuuden tiedotukeskuksen tietokannasta www.finlit.fi/fili
Hei!
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Sella.
Väestörekekisterikeskuksen nimipalvelun https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Suomessa on annettu kahdeksalletoista naiselle nimi Sella.
Makupaloissa on myös kattavia etunimhakemistoja http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet ja ainakin Rean nimihakemistossa http://uotila.tripod.com/uotila/etunimi.html esiintyi nimi Sella, selitys valitettavasti puuttui.
Äänneasultaan nimi muistuttaa Ceciliaa tai Seljaa, näiden näiden nimien nimipäivää vietetään 22.11.