Laulun nimi on "Mun on niin kiva olla". Esittäjä on Irwin Goodman. Valitettavasti en löytänyt kasettia, jossa laulu olisi, mutta se sisältyy cd-levyyn "Erikoiset" (Warner Music Finland, 2001). Cd-levy kuuluu Kankaanpään kaupunginkirjaston kokoelmaan. Saatavuuden voi tarkistaa kirjaston ainestohausta: http://212.86.15.70/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1043062780 .
Yksinkertaisimmin se tapahtuu tulemalla kirjastoon lukemaan lehtiä. Helsingin kaupunginkirjastossa kolme kuukautta, eli huhti-, touko- ja kesäkuun, Hesareita säilyttävät kirjastot ovat Kallion, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan kirjastot. Vielä pidempään säilyttävät Maunulan kirjasto (kuluva ja 5 edellistä kuukautta), Rikhardinkadun kirjasto (kuluva ja 6 edellistä kuukautta) ja Pasilan kirjasto (pysyvästi).
Kaavoja olisi saatavilla ainakin Seinäjoelta Käsityömyymälä Rustoopuorista. Osoite on Sahalankatu 3, 60100 Seinäjoki.
Puh. (06) 420 5825, rustoopuori@taitoep.net
Rustoopuori on avoinna ma-pe 10-18 ja la 10-14.
http://www.taitoep.net/site;jsessionid=34B7BC07F6312FAE356FAB589D665380…
Kannattaa tutustua myös Flammuraita ja helahoito -sivustoon, jossa esitellään laajasti eteläpohjalaisia kansallispukuja. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tehty LIBQUAL+ tutkimusta.
Helsingin yliopiston käyttötutkimushankkeena on tuotettu kirjastojen laatujärjestelmä, Libarary Services Quality Information System - SQIS. Se on kirjastojen panos Helsingin yliopiston pyrkimyksessä integroida järjestelmällinen laatutyö osaksi yliopiston normaalia toimintaa. SQIS pohjautuu Association of Reasearch Libraries:n kehittämään LibQUAL+-laatutyökaluun, jota on testattu yli 500 kirjastossa yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kuten esikuvansa, kirjastojen laatujärjestelmä:
1. Edistää laadukkuutta tarjotuissa kirjastopalveluissa
2. Auttaa kirjaston henkilökuntaa ymmärtämään asiakkaiden näkemyksiä palveluiden laadusta
3. Tuottaa systemaattista asiakaspalautetta pitkällä...
Asiasta voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen tietopalvelu@hameenlinna.fi kertoen samalla koko nimensä ja esimerkiksi kirjastokortin numeron tai sosiaaliturvatunnuksen alkuosan.
"Ievan polkan" sanat löytyvät tämän verkkosivun alaosasta: http://fromsirius.tripod.com/id5.html . Tämän lisäksi kappale löytyy kokonaisuudessaan (kuusi säkeistöä) seuraavista kokoelmista nimellä "Ievan polokka":
Suuri toivelaulukirja. 16 (Warner/Chappell Music Finland, Suuri Suomalainen Kirjakerho, 2001)
Kuplettimestarit ja mestarikupletit (Musiikki Fazer, 1985).
Päistärikkö on hevonen,"jolla mustan, ruskean, rautiaan tms. pohjavärin seassa on selvästi erottuvia valkoisia karvoja kautta ruumiin"; synonymi kimo. (Lähde: Nykysuomen sanakirja 2).
Ohessa kuva:
http://www.koulukanava.fi/tietotekniikka/graafi/03sivu3.htm
Suosittelen, että käyt lähikirjastossasi selvittämässä asian.
Jos olet palauttanut lainaamasi aineistoa, saat lainausoikeutesi takaisin heti kun olet maksanut velkasi kirjastoon.
Jos sinulla on vielä palauttamatta jäännyttä aineistoa, asia on saatanut mennä perintään. Aineiston korvaamisesta ja perinnästä voit lukea täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1709
Jos kirjastokorttisi on hävinnyt saat uuden, siitä veloitetaan 3€.
Henri Troyat’n kirjoittaman Tsehov-elämäkerran ruotsinkielisessä versiossa mainitaan nuoruudennäytelmä ”Ont ska med ont fördrivas”. Kirjan suomennoksessa näytelmän nimi on ”Juonikkaalle vielä juonikkaampi”. Alkuperäisen näytelmän nimi oli venäläinen sananlasku, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”Osuipa viikate kiveen” (Nasla kosa na kamen). Kyseinen nuoruudenteos ei ole säilynyt. Tästä on maininta useilla venäläisillä Internet-sivuilla, eikä teosta ole myöskään Tsehovin täydellisten venäjänkielisten koottujen teosten hakemistossa.
Tässä esimerkkinä yksi venäläinen Internet-sivu, jossa näytelmä mainitaan:
http://oz.by/people/more9038.html
Hyrynsalmen kirjaston aineistoa voit etsiä täältä: http://www.havukka.net/ . Voit etsiä samalla useammasta alueen kirjastosta ja myös Kajaanin kirjaston kokoelmia pääsee selaamaan omasta linkistään. Näyttäsi siltä, että Baddeleyn teos löytyy Sotkamon kirjastosta.
Löysin netistä tällaisen yleisesityksen: http://www.kapsi.fi/~lichgate/html/alicia_porter_smith.html
Kysymistäsi lehtiartikkelitietokannoista vain Ebsco on hankittu Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Sitä voit siis käyttää esim. Elielinaukion (tarkoitat varmaan Kirjasto 10:ä) tai Lauttasaaren kirjastoissa. Muihin tietokantoihin on ainakin Helsingin yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla käyttöoikeus.
Luettelon tietokannoista, joita voit käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla, saat tältä sivulta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Kaukolainauksen voi tehdä lähimmästä Vantaan kaupunginkirjastosta. Kirjaston kaukopalvelusivuille pääsee Vantaan sivuilta http://www.vantaa.fi/ , sieltä kirjastot, josta valitaan kirjastopalvelut, mistä klikataan kaukopalvelu. Kaukopalvelu henkilöasiakkaille kohdasta kannattaa tutustua myös kaukopalvelun maksuihin.
On lainattavissa. Kirjasta on kaksi painosta, joista kumpikin on lainattavissa ja paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tämänhetkisen tilanteen näet aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) tai kysymällä lähikirjastostasi.
Koira haukkuu lukuisista syistä. Sudet ja melkein kaikki koirarodut pystyvät haukkumaan. Koiraroduista vain basenji-rotuiset koirat eivät hauku.
Erkki Pulliaisen Koira kotona ja luonnossa –kirjan mukaan ”koira voi haukkua iloisena tervehtiessään, kiihkosta, hälyttäessään, pyytäessään toista leikkimään tai pitämään itsestään huolta, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistettu, etsiessään yhteyttä toisiin yksilöihin ja äännellessään ryhmän mukana.”
Haukunta on yksi koiran peruskäyttäytymismalleista, mutta toiset koirat ja koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset.
Komeaäänisen Roy Hamiltonin r&B-versio laulusta ilmestyi jo vuonna 1954 nimellä "Hurt". Vuonna 1961 Timi Yuron esittämästä versiosta tuli jättimäinen hitti Yhdysvalloissa (USA:n singlelistan sijoitus 4). Yuron vanavedessä laulusta ilmestyi kymmeniä tulkintoja myös eri kielillä. Fausto Lealin esittämä "A chi" oli näistä ehkä menestynein. Vuonna 1976 myös Elvis Presley julkaisi tulkintansa kappaleesta. Helmetistä löytyy "Elvis Presley Anthology. Volume 1"-nuottikokoelma, josta löytyy tämä Elviksen versio. Soinnutukseltaan ja melodialtaan Elviksen tulkinta on todennäköisesti identtinen Lealin kanssa. Nuotti on saatavissa Leppävaaran kirjastosta sekä Kirjasto 10:stä. (Leppävaaran kappale on hyllyssä ja Kirjosto 10:n kappaleen eräpäivä on...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on topografisia karttoja. Jongunjoen alue ulottuu kolmelle karttalehdelle: 4323 (Vieki), 4324 (Lauvuskylä) ja 4341 (Hattuselkonen).
Kartat ovat käsikirjastokappaleina, joita ei lainata, mutta kopioita voi ottaa hintaan à 30 senttiä.
Kielitieteellisesti sanat ihminen ja ihmeellinen eivät näytä liittyvän toisiinsa. Sanojen
alkuperiä selvittävien etymologisten sanakirjojen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä
ja Nykysuomen sanakirja: etymologinen sanakirja) sana ihminen on esiintynyt suomen vanhimmassa kirjakielessä 1500-luvulla muodossa inhiminen. Ihminen-muoto yleistyi 1600-luvulla. On arveltu myös, että se olisi ilma-sanan pohjalta muodostettu. Sanan alkuperää ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitetty. Mitkään arvelut eivät kuitenkaan liitä sitä ihmeellinen-sanaan.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi.
Arvellaan, että Minea voi olla Vilhelmiina-lyhennys.
Muissa suom. etunimikirjoissa nimeä ei mainita.
Waltarin Sinuhe egyptiläisessä on Minea-niminen naishenkilö.
Muinaisessa Egyptissä Min-jumala on hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin n. 3000 ekr (lähde: Encyclopedia of Gods. 1992) Waltari on saattanutottaa henkilöhahmonsa nimen tällä perusteella.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) mukaan yli 3000 DVD-elokuvaa. Saat niistä luettelon Helmetin sanahaun kautta: laita tyhjään ruutuun kaksi tähteä (**) ja valitse aineistoksi DVD-levyt. Voit rajata hakua myös esim. valitsemalla tietyn kirjaston kokoelmat.
Kirjastojen elokuvahyllyjä katsomalla niiden määrä tosiaankin voi näyttää vähäiseltä. DVD-elokuvat ovat hyvin suosittua lainattavaa. Varsinkin uutuuselokuvia voi joutua jonottamaan pitkäänkin.
Kirjastojen aineistomäärärahojen on riitettävä moniin materiaaleihin, mm. kirjoihin, lehtiin, musiikkiin ja video-ja DVD-elokuviin. Yksi kirjasto ei siksi voi hankkia kovin suurta elokuvavalikoimaa. Elokuvista kirjastot maksavat enemmän kuin yksityiset...
