Mahtaisiko kyseessä olla Bernard Lentericin Peluri? Se on kyllä ilmestynyt vuonna 1980. Se on jännityskirja ja kertoo kahdesta taiturimaisesta pelaajahuipusta.
Rauha Kilven kirjoittama runo "Pikku Pekan hammassärky" löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi - Rauhamaa). Kirja on varastokappalle, ja se on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Säkeet ovat Lassi Nummen Olavinlinna-runoelmasta "Linna vedessä" (Otava, 1975) ja sen luvusta "Linnakronikasta 1975: Tänään ja huomenna". Runo löytyy myös Lassi Nummen kokoelmateoksesta "Runot 1947-1977" (Otava, 1978).
Francois Rabelais julkasi viisi kirjaa, joista viimeisin tosin ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Vain osia näistä teoksista on suomennettu. Ne ovat mainitsemasi Pantagruel ja Gargantua. Muuta ei suomennettuna löydy.
Kyseinen kappale on esimerkiksi Anita Hirvosen Sydän rakastaa ; Ovi sydämeen - nimisellä cd:llä (Sony Music Entertainment, p1994). Luettelointitietojen mukaan cd:n mukana olisi myös tekstiliite. Valitettavasti kaikki ko. cd-levyt ovat tällähetkellä lainassa, emmekä voineet tarkastaa onko liitteessä varmasti kaikkien laulujen sanat.
Villitsee mun kappale löytyy myös muilta Hirvosen levyiltä.
Voit etsiä niitä HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi , valitse sanahaku ja kirjoita hakusanaksi "Villitsee mun".
Rasmus on lyhentymä nimestä Erasmus. Erasmus taas on kreikan "rakastettava, kaivattu". Almanakassa Erasmus on Pyhän Erasmuksen muistona. Pyhä Erasmus on 300-luvun alun vainoissa surmattu marttyyripiispa Syyrian Antiokiasta. Katolisessa kirkossa hänet on luettu yhdeksi neljästätoista ns. hädässä auttajasta, joiden puoleen käännytään varsinkin sairauksien ja tapaturmien sattuessa. Erasmus on ollut erityisesti merenkulkijoiden suojelija.
Riia, Ria, on Marian lyhentymä (hepressa Mirjam, kreikassa Mariam). Maria on Jeesuksen äidin nimi, joten merkitys on ilmeisesti "toivottu lapsi". Suomen almanakassa Marian päivä on ollut 2.7 vuodesta 1950 alkaen. Aikaisemmin on ollut useita Marian päiviä, jotka on eritelty niiden kirkollisen viettoaiheen...
Urban dictionary:ssa ( www.urbandictionary.com ) on annettu 'holla back girl' -ilmaisulle useita merkityksiä. Ilmaisu näyttäisi olevan peräisin cheerleader-ryhmistä ja tarkoittavan ryhmänjäseniä, jotka toistavat ryhmänjohtajan sanoja. 'Holla' lienee slangimuoto 'holler'-verbistä, jonka merkitys on 'huutaa', 'ulvoa', 'hoilata' tai 'vasikoida', 'kieliä', 'paljastaa'.
Gwen Stephanin laulussa 'holla back girl' tarkoittanee osapuilleen tyttöä, joka ei pidä puoliaan vaan ottaa vain kaikki haukut ja huonon kohtelun vastaan. Osa Urban dictionary:n kirjoittajista pohtii nimenomaan kyseisen laulun sanoja - sinun kannattaa tutustua tähän kenen tahansa ylläpitämään slangisanakirjaan http://www.urbandictionary.com/define.php?term=holla+back+girl .
Sim Kaupunki CD-ROM on kyllä aika monen kirjaston valikoimissa. HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ) saat ajan tasalla olevat tiedot omistajakirjastoista kirjoittamalla hakukenttään sim kaupunki.
Jos lähikirjastossa ei kyseistä romppua ole niin voit kyllä tilata sen sinne tai pyytää kirjaston virkailijaa tilaamaan sen. Lasten aineistosta ei tällä hetkellä peritä varausmaksua.
Kannattaa käydä kirjastossa aivan paikan päällä missä asia voidaan helposti selvittää. Ottakaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, niin saatte tarvittaessa myös uuden kirjastokortin samalla käynnillä.
Jos kirjastosta lainaamanne kirja hukkuu tai vaurioituu lainakelvottomaksi voi teoksen korvata joko tuomalla samanlaisen kappaleen tilalle tai maksamalla kirjaston määräämän korvaussumman, joka on aineistorekisteriin merkitty hankintasumma (kuitenkin vähintään 17 euroa aikuisten aineistosta).
Hei!
Ennen varauksen lähettämistä olet varmasti valinnut haluamasi noutokirjaston. Sen jälkeen voit painaa lähetä-nappulaa, minkä jälkeen järjestelmä varaa sinulle haluamasi aineiston. Varauksen jälkeen järjestelmä ilmoittaa sinulle varauksen onnistumisesta. Varaustietosi voit tarkistaa Omat tietoni -kohdasta Helmetin-aineistotietokannan etusivulta. Sieltä voit myös tarkastaa varauksen teko-ohjeet. Jos varauksen teossa on ongelmia, kannattaa kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen, joka auttaa Helmet-järjestelmän käytössä. Helmet-järjestelmään liittyviä kysymyksiä voi lähettää Helmet-etusivulla olevan Palaute kohdan kautta.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät molemmat Silja Sillanpään kirjoittamat Katti Matikainen -sarjan kirjat eli Reissukissa Katti Matikainen (2003)sekä Konttorikissa Katti Matikainen (2004).
Nykysuomen sanakirjan mukaan kameleontit ovat puissa eläviä ulkomaisia liskoeläimiä, joilla on kyky jonkin verran vaihdella väriään. - Kuvaannolliselta merkitykseltään kameleontti tarkoittaa mielipiteitään muuttelevaa, joka puolelle mieliksi olevaa henkilöä. Puhutaan myös poliittisista kameleonteista.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa vuodelta 2004 on perusteellinen artikkeli sanan alkuperästä: kreikasta astihan se juontaa. - Veijo Meren sanojen synty : etymologinen sanakirja sisältää aiheesta lyhyen artikkelin.
Verkkosanakirjassa Web-Facta on osoitteessa http://www.webfacta.com/index.asp?id=38508&m=1 kerrottu kameleonttien liskoheimosta. - Kameleontti (latinaksi Chamaeleon), lyhennettynä Cha on tietosanakirjojen...
Espoon historiasta on julkaistu varsin runsaasti kirjallisuutta. Bemböle kuuluu alueen vanhimpaan asutusalueeseen, ja siitä on mainintoja eri lähteissä. Varhaisimmat tarkat tiedot kylien ja talojen lukumäärästä Espoossa ovat vuodelta 1540, jolloin kylien tiloista alettiin pitää verotusta varten maakirjoja ja niissä mainitaan jo mm. Bemböle. Maakirjoista saatujen tietojen mukaan kylät olivat Espoossa jo tuolloin melko kehittyneitä, mikä viittaa siihen, että ne olisivat olleet olemassa jo huomattavasti ennen ko. ajankohtaa. Espoon pitäjää halkonut tärkeä Kuninkaantie kulki Bembölen kautta jo myöhäiskeskiajalla. Bemböle oli liikenteellinen risteyskohta, josta lähtivät tiet Espoon pohjoisosiin ja Helsinkiin. Kuninkaantiellä oli suuri merkitys...
Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Niklas: katso
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0a92…
Kosket rajannut kiinnostustasi mihinkään tiettyyn tanssinlajiin, niin tässäpä muutamia esimerkkejä erityyppisiä tanssikuvia sisältävistä kirjoista:
- Wosien, Maria-Gabriele: Sacred dance: encounter with the gods (kirja rituaalitansseista)
- Fonteyn, Margot: The magic of dance (yleisesti tanssista painottuen balettiin, tanssin historiaan)
- Thomas, Tony: That's dancing (valokuvia tanssielokuvista ja musikaaleista tyyliin Fred Astaire ja Gene Kelly)
- Valokuvan tanssi: suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997 (suomalaisen taidetanssin ja tanssivalokuvan perusteos)
- Porkka, Reijo: Satumaa (valokuvia suomalaisilta tanssilavoilta 1970-luvulta)
- Taidemaalari Edgar Degasin aiheena on usein balettitanssijat, esim. kirjassa Adriani, Götz: Degas:...
Fennicasta (fennica.linneanet.fi) voi tarkistaa, mitkä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi. Juliette Benzonin Haute-Savane kirjaa ei ole suomennettu, vaikkakin samaa sarjaa olevat Sumujen haukka, Paholaisen kaulanauha ja Yön kuningatar ovat ilmestyneet suomeksi 1970-1980 -lukujen vaihteessa. Kirjaa ei myöskään näyttäisi löytyvän ranskan tai englannin kielellä Suomen kirjastoista.
Puolustusvoimien kotisivulta
http://www.mil.fi
löytyy perustietoa kohdasta myös historiikki osio, josta käy ilmi seuraavaa:
Vuonna 1950 näki päivänvalon uusi asevelvollisuuslaki, joka jäi voimaan pienin muutoksin 1980-luvulle asti. Siinä määritettiin varusmiespalvelusajaksi 240 päivää, erikoistehtäviin ja upseereiksi koulutettavilla 330 päivää. Uusi laki antoi myös perustan koulutuksen kehittämiselle.
Pienenevät varusmiesikäluokat johtivat muutoksiin joukko-osastojen kokoonpanoissa ja sijoituksissa 1980-luvun lopulla (Laki 23.12.1988). Vanhoja joukko-osastoja lakkautettiin tai liitettiin muihin joukko-osastoihin. Asevelvollisuuslain muutokset muuttivat mm. varusmiespalvelun kestoaikaa, palvelukseenastumisikää ja -ajankohtia....
Marjatta Kurenniemen Mustikkasadussa kerrotaan, että Mustikkarouvan mökki maalattiin siniseksi, koska punaväri oli kulunut mansikoihin, vadelmiin, omeniin, puolukoihin ja lasten poskiin. Mustikkasatu on Kurenniemen satukokoelmassa Sadepäivän satuja (Osakeyhtiö Valistus, v. 1948).
