Tässä muutamia mahdollisia vaihtoehtoja:
- Ruskeat tytöt https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2280770__Sruskeat%20tyt%C…
- Third culture kids: Suomi Finland https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2469289__Sthird%20culture…
- Luvaton norjalainen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2012931__Sluvaton%20norja…
- Sinut https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1823923__Ssinut__Orightre…
Lisää voi etsiä käyttämällä hyväkseen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -kirjan asiasanoja.
Musta kukkula -kuunnelmasta meiltä on kyselty ennenkin. Kollegan vastaus kertoo, että kuunnelma esitettiin vuonna 1974:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-radiossa-on-esitetty-musta?language_content_entity=fi
Viides mies -kuunnelma on uudempi. Kysyin kuunelmasta Yleisradion tietopalvelusta ja sieltä sain tarkat tiedot kuunelmasta ja sen esityksistä. Kuusiosainen kuunnelmasarja on esitetty vain kerran vuonna 1984 (Radion yleisohjelmassa). Jaksot 1-5 ovat noin 40-minuuttisia ja kuudes jakso 50-minuuttinen.
Jaksojen nimet ja lähetysajat ovat seuraavanlaiset:
Osa 1: Määräys Manhattanilta 20.3.1984 klo 19.30
Osa 2: Palvelukseen halutaan… 27.3.1984 klo 19.30
Osa 3: Musiikkileikkiä murhalla 3.4.1984 klo 19.30
Osa 4: Ruumis iltakävelyllä...
Turkin kieli ja turkmeenin kieli kuuluvat samaan kieliryhmään ja kirjoitetaan molemmat periaatteessa latinalaisin aakkosin.
Turkmeenin kieltä puhutaan useilla eri alueilla, mikä on vaikuttanut sen kirjoitusasuun.
Turkmeeni on virallinen kieli Turkmenistanissa, joka ennen itsenäistymistään lokakuussa 1991 oli neuvostotasavalta, joten turkmeenin kieltä näkee kirjoitetun myös kyrillisin aakkosin. Itsenäistymisen jälkeen siirryttiin takaisin latinalaisiin kirjaimiin.
Afganistanin niissä osissa, joissa turkmeeni on enemmistön kieli, se on myös virallinen kieli. Tämä selittää myös arabialaisen aakkoston käytön maan valtakielen darin mukaan.
https://www.britannica.com/topic/Turkmen-language
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/...
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen...
Suuret ikäluokat ovat vielä melko runsaat.
Vuonna 1951 syntyi kaikkiaan 93 063 suomalaista. Heistä oli elossa vuoden 2021 lopussa noin 70 000 eli noin 75 % (Kaavio on hieman epäselvä)
Pekka Myrskylän artikkeli Bye bye suuret ikäluokat Tilastokeskuksen sivuilla 5.12.2022 Linkki artikkeliin
Jos salanimillä kirjoittajia ei lasketa, niin tietääkseni Laila Hirvisaari on ainut tässä onnistunut kirjailija Suomessa. Varmasti syynä on se, että Hirvisaari oli ja on hyvin suosittu kirjailija. Hänen teoksiaan on myyty Otavan mukaan neljä miljoonaa kappaletta. Suosituista kirjoista toivotaan yhä uusintapainoksia. Linkki Otavan sivuille
Netistä en löytänyt suoraan vastausta näyttelijän nimelle, joten lähetin kysymyksesi Cloettan markkinointijohtajalle.
Lisäys 2.5.2023: Näyttelijän toiveesta nimeä ei julkaista, vastaus lähetetty kysyjälle sähköpostilla.
Finna.fi-palvelusta löytyy jonkin verran turkmeenin oppikirjoja, mutta koska kyseessä on harvinaisemmin opiskeltu kieli, materiaaleja ei ole paljoa. Iso osa kirjoista on yliopistojen kirjastoissa, joten kannattaa olla yhteydessä kyseisiin kirjastoihin suoraan ja kysyä, kuinka niiden lainaaminen onnistuisi. Finna.fi:n turkmeeninkielisiä kirjoja pääset selaamaan tästä. Lisäksi Youtubessa ja ylipäätänsä netissä näyttäisi olevan oppimateriaaleja, joita voi hyödyntää opiskeluissa.
Oppimismetodeja en osaa suositella, sillä jokainen yksilö oppii eri tavalla. Kannattaa käyttää niitä tapoja, jotka ovat toimineet sinulla aikaisemminkin kielten opiskelussa.
Lopuksi ehdottaisin suomen kieliopin ja rakenteen opiskelua. Turkkilaiset kielet, joihin...
Maljakon muoto ja koko näyttäisi vastaavan Kupittaan Saven vuosien 1941 ja 1948 kuvaston lampunjalkaa 606. Tuotetta oli saatavana mm. yksivärisenä, käsinmaalattuna ruskealle pohjalle, käsinmaalattuna vaalealle pohjalle jne. Maalaustekniikkana on ollut ruiskumaalaus, johon kuvio on tehty sienellä pyyhkimällä. Tämä maalauskoristelu oli Kupittaalla 1940-luvulla hyvin tavallinen, ja ruskealla tehty koristemaalaus oli yksiväristä lukuun ottamatta esineiden edullisin koristeluvaihtoehto.
Lähteet:
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1948
Laila Zink (1915 - 1999): Kupittaan Saven romantikko (2010)
Varsinaista yksiin kansiin koottua kattavaa suomenkielistä esitystä Itä-Euroopan poliittisesta kehityksestä toisen maailmansodan jälkeisistä vuosikymmenistä 1980-luvun lopulle ei ole.
Alla olevassa listassa neljä ensimmäistä teosta käsittelevät yleisemmin rautaesiripun murtumista useamman maan osalta. Muut keskittyvät tietyn maan lähihistoriaan.
Timothy Garton Ash: Euroopan kumous : käännekohta 1989 (We the people: the revolution of '89 witnessed on Warsaw, Budapest, Berlin & Prague, suomentanut Yrjö Lautela, 1991)
Vesa Saarikoski: Murros : Väli-Eurooppa 1989-1991 (1991)
Itä-Eurooppa : muutosten tausta (toimittaneet Jorma Ahvenainen ja Jorma O. Tiainen ; kirjoittajat: Anneli Aer .. [et al.], 1992)
Martti Puukko: Unelman pitkä...
"Suomi" ja "suomalainen" esiintyvät jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvulla. Henkilönimenä Suomi on mainittu jo aiemmin, 800-luvulla ja paikannimenä (Somewesi) 1300-luvulla. Vanhoissa teksteissä sanojen kirjoitusasu vaihtelee, sillä oikeinkirjoistus ei ollut vielä vakiintunut.
Lisää tietoa löytyy Suomen etymologisesta sanakirjasta: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_c331c6852ab45365c…
Hei!
Tein hakuja Kirkes -alueelta ja sain seuraavia hakutuloksia. Arvelisin, että monetkaan näistä eivät ole suoraan sopivia 1-2 -vuotiaille. Niitä voinee käyttää kuitenkin vinkkeinä, miten näitä aiheita voisi käsitellä pienen kanssa.
Kinnear: Kunnon lohikäärme
Lampela: Prinsessa Pikkiriikki -kirjat
Gehm: Mahdottomat aikuiset
Simon: Matti sanoo ei
Davidson: Pöydässä ei törttöillä, tiikerit!
Kettunen: Aarteitani Suomesta
Garhamn: Ruu ravintolassa
Ruohonen: Ei, Rane ei!
Maclainen: Tapataiturit
Allepuz: Se on minun!
Weninger: Pasi yllättää äidin
Kallio: Onnikujan kavertukset ja suuri prööt!
McMillan: Laila & Harri: hyvien tapojen kirja
Scarry: Kohtelias elefantti
Kelly: Atsiih!
Smallman: Hate haisuli
Landa: Anteeksi!...
Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta.
Kävimme läpi koko joukon erilaisia kilpailukokoelmia ja sarjakuva-antologioita, mutta emme törmänneet mihinkään kysyjän muistikuvia vastaavaan. Kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei myöskään tunnistanut kuvatun kaltaista albumia. Tunnistaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukijoista sarjakuvan? Kommenttikentässä sana on vapaa!
Isäsi vaiheiden selvittämiseen suosittelen sukututkimusaineistoja.
Suomen sukututkimusseuran sivulta löytyy hyviä vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/. Sivusto on luonut myös useita Youtube-videoita, joiden avulla voi opetella käyttämään erilaisia tietokantoja: https://www.youtube.com/@SuomenSukututkimusseura/videos
Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu kiitettävästi. Yli 100 vuotta vanhoja kirkon kirjoja pääsee selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/). Astia-palvelun kautta voi löytää myös tietoja henkilön sotataipaleesta. Myös Sukuhistoriallisen digiarkiston Digiarkistosta voi olla hyötyä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm...
Helpointa on hakea nuotteja Helmet-tietokannan kautta osoitteessa helmet.fi. Tarkennetussa haussa rajaamalla materiaaliksi Nuotin voi sitten hakea sävellysten nimillä nuottijulkaisuja kyseisestä teoksesta.
Kokeeksi tehty haku asiasanalla kuorot tuotti 261 osumaa. Sivupaneelin kohdasta Kokoelma näkee, kuinka paljon nuotteja kussakin kirjastossa tai kaupungissa on. Suurin osa kuoronuoteista näyttää olevan Tikkurilan musiikkivarastossa. Voit kuitenkin varata Helmetin kautta etsimäsi nuotit ja noutaa ne mistä tahansa haluamastasi kirjastosta. Jos sinulla ei ole vielä Helmet-korttia, saat sellaisen mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota mukaasi henkilötodistus.
Säkeet vaikuttavat hyvin paljon Tabermannin tyylisiltä: viiniä, nautintoa, rakkautta. Kävin läpi muutamia Tommy Tabermannin runokokoelmia: Eroottiset runot (2009), Kukkiva kivi : valitut runot 1970-1977 (2017), Ihme nimeltä Me, Ruusuja Rosa Luxemburgille, Tähtiä kämmenellä, Oljenkorsia sekä Rakkaudella (kaikissa kustantamo Gummerus). Näistä ei löytynyt kyseisiä säkeitä, vaikkakin sana rubiini esiintyy kahdessa runossa (ss. 27 ja 89) kokoelmassa Eroottiset runot.
Tabermannin tuotanto on kuitenkin sangen laaja. Olisiko joku lukijamme törmännyt tällaisiin säkeisiin Tabermannia lukiessaan?
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teoksesta (2000) ei löydy Kokorasta tietoja. Sukunimi-infon mukaan Kokora on Suomessa esiintyvä harvinainen sukunimi. Sukunimien yleisyyslistalla Kokora on sijalla 12 700. Puolassa ja Venäjällä on myös sukunimeä Kokora. Oheisessa linkissä on viime vuosien tilastoja Kokorasta.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kokora.html
Ei löydy varmaa tietoa, mistä Kokoran nimi tulee. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Kokora tulee Kokora-nimisestä karjalaisesta kylästä.
Karjalan Sivistysseuran Sampo-tietokannasta löytyy kuvia Kokora-nimisestä kylästä. Paanajärven kunnassa 1900-luvulla oli 4-taloinen kylä nimeltä Kokora (ven. Kokorino) https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/paikat/kokora...
Varsinkin talvisodasta on kirjoitettu tai käännetty englanniksi useitakin kirjoja. Alla on lähinnä uudempia tietokirjoja aiheesta. Lisää löytyy esimerkiksi finna.fi-palvelusta hakemalla hakusanoilla talvisota ja jatkosota sekä rajaamalla kieleksi englannin ja aineistotyypiksi kirjan.
Campbell, David. Soviet Soldier versus Finnish Soldier: The Continuation War 1941 - 45. Osprey, 2020.
Edwards, Robert. White Death: Russia's War on Finland, 1939 - 40. Weidenfeld & Nicolson, 2006.
Jowett, Philip. Finland at War 1939 - 45. Osprey, 2006.
Kinnunen, Tiina & Kivimäki, Ville (toim.). Finland in World War II: History, Memory, Interpretations. Brill, 2012.
Lunde, Henrik O. Finland's War of Choice: The Unitidy Coalition of a Democracy...
