Emme toimita asiakkaille myyntiin heidän haluamiaan kirjoja. Voimme ainoastaan tarkistaa, jos asiakkaan haluama teos tai teokset on saatavilla lainaan joko pääkaupunkiseudun muista kirjastoista tai kaukolainana muualta.
Jari on tiettävästi kirjailija Jalmari Finnen (1874-1938) luoma lyhentymä omasta etunimestään. Ensimmäinen Jariksi kastettu oli Finnen kummipoika v. 1937. Almanakassa nimi on ollut Jalmarin rinnalla 20.11 vuodesta 1964. Jalmari taas puolestaan on suomalaistunut muoto Hjalmarista, almanakassa muodossa Jalmar 20.11 1890-1906 ja Jalmari vuodesta 1907. Kansanomaisia lyhentymiä Jarin lisäksi ovat Jali, Jallu ja Jammu. Hjalmar on muinaisskandinaavinen nimi, joka tarkoittaa "kypäräpäinen sotilas".
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen, 2. tark. painos, 2001, Porvoo : WSOY, 1999
Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
Grimmin veljesten satu Tittelintuure (Rumpelstilzchen) kuuluu moniin satukokoelmiin
esimerkiksi (tiedot Satukalliosta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ )
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Wilhelm
Teos/Kokoelma: Grimmin satuja ja tarinoita
Suomentanut: Meriluoto, Aila
Kuvittanut: Richter, Ludwig ... et al.
Toimittanut/Kertoja: Hollmén, Hannakatri
Tunnus: 9515845149
Julkaisutiedot: Valitut Palat, 2002
Sadun nimi: Tittelintuure
Tekijä: Grimm, Jacob & Grimm, Wilhelm
Teos/Kokoelma: Suomen lasten satuaarteet
Kuvittanut: Surojegin, Pirkko-Liisa
Toimittanut/Kertoja: Kemppinen, Marja (toim.)
Tunnus: 9511120263
Julkaisutiedot: Otava, 1992
Yleistiedot: Vanha suomennos
ja siitä on julkaistu aikojen kuluessa useita eri...
Inna-nimestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Internetin kautta löytyvässä Behind the Name-palvelussa sanotaan, että se on venäläinen naisen nimi. Sen merkitystä ei tiedetä. (http://www.behindthename.com/). Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet (Weilin+Göös 1982) sanotaan, että Inna-nimen voi katsoa kuuluvan niihin nimiin, jotka ovat kytkettävissä vanhempien tai muiden lähisukulaisten nimiin (esim. Anni-nimi toisinpäin). Kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) esitetään Inna-nimen voivan olla muunnos Inasta tai Inkasta. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY 1999) Innaa pidetään myös lyhentymänä Innocentiasta (lat. viaton, nuhteeton). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, www-osoite https://192.49.222.187/...
Äidinkielen yo-tehtävät on julkaistu kirjana nimellä Ylioppilasaineita 2005, jossa on koekysymysten lisäksi niiden pohjalta kirjoitettuja aineita ja vinkkejä kirjoittajille. Se löytyy kirjastosta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1737483?lang=fin (Helsinki) ja muut kirjastot Finna.fi, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=ylioppilasaineita+2005&type….
Tällä hetkellä verkosta löytyvät yo-kokeet vuodesta 2008 eteenpäin Ylen sivulta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-aidinkieli ja vuoteen 1969 asti Digitaaliarkistosta, http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Jämsän kirjastosta löytyi kolme Esa Lehtisen äänitettä.
Lehtinen, Esa
Kaipaan vielä aikaa, lp-levy, p1987
Lehtinen, Esa
Maantiellä, kasetti, p1983
Lehtinen, Esa
Kaipaan vielä aikaa, kasetti, p1987
Äänitteet kuuluvat kirjaston kotiseutukokoelmaan, eikä ole varmaa voiko niitä saada lainaksi. Käy omassa kirjastossasi ja tee kaukopalvelupyyntö, niin kirjaston henkilökunta selvittää lainaako Jämsän kirjasto haluamiasi äänitteitä.
Vuonna 2005 on ilmestynyt Kari Mannerin kirja Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös. Sen on julkaissut Suomen kiinteistöliitto ja se on 7.laitos. Se on tällä hetkellä saatavana ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Kirjastoissa lainattavissaa olevien kirjojen niteiden lainasta ei automaattisesti makseta mitään suuntaan eikä toiseen, vaan nyrkkisääntönä on, että kirjailijat, kääntäjät, piirtäjät yms. saavat kirjastokorvauksena hakemuksesta korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on lainattavissa kirjastoissa Suomessa.
Kirjastokorvaus
Puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille ja nykyään myös säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana. Kirjastokorvaukset eivät ole varsinaisia tekijänoikeusmaksuja, sillä niitä ei makseta automaattisesti eikä täsmälleen käytön mukaan, vaan anomuksesta yleisen harkinnan perusteella.
Kirjailijoiden ja...
Hedvig -nimen suomalaisia muunnoksia ovat Helvi ja Heta. Hedvig on ollut suomalaisessa kalenterissa ensimmäisen kerran 1668 ja korvattu 1890 Hetalla. Hetan päivä on ollut 15.10 vuodesta 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83.
Hedvig on vanha saksalainen nimi. Nimeen Hedwig 'taistelijatar', sisältyy kaksi saksan taistelua merkitsevää sanaa. Hedvigin päivä on Pyhän Hedwigin, Sleesian herttuattaren muistopäivä. Hän oli alun perin puolalainen prinsessa Jadwiga, joka kuoli 15.10.1243. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1267. Hänen päiväänsä roomalaiskatolinen kirkko on viettänyt 17.10 vuodesta 1706 ja 16.10 vuodesta 1929 lähtien. Ruotsissa Hedvig otettiin almanakkaan 1668 Hedvig Eleonoran (k.1715) kunniaksi. Hän oli kuningas...
Toivo Pietikäisen teoksessa Sukututkijan aapinen, 1980, selvitetään lyhenteitä, joita on käytetty eri seurakuntien kirkonkirjoissa. Enkl. tarkoittaa leskeä.
Rautanaamion pitäisi sisältyä 1990-luvulla julkaistuun kaksiosaiseen Muskettisoturien viimeiset urotyöt : Bragelonnen varakreivi -teokseen, julkaisutiedot Dumas, Alexandre, Muskettisoturien viimeiset urotyöt. 1-2 : Bragelonnen varakreivi / Alexandre Dumas ; suomentanut V. Hämeen-Anttila ; kuvitus: J. Desandre & A. de Neuville, Hämeenlinna : Karisto, 1992-1993. 3. painos.
Teos kuuluu Espoon Kirjasto Omenan kokoelmiin ja on Helmet-aineistotietokannan (http://www.helmet.fi ) mukaan nyt hyllyssä.
Tuusulan kaupunginkirjastossa ei näytä olevan Harry Pottereita italian kielellä. Helsingin kaupunginkirjastossa on muutama, niiden tiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Hae esim. sanahausta aiheella Potter Harry ja kielen rajaus italia. Jos et pääse itse kirjastoon lainaamaan teoksia, voit kysellä lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
Viides Harry Potter -sarjan kirja on nimeltään Harry Potter ja Feeniksin kilta . Sitä löytyy kirjastoista, Tuusulan kaupunginkirjaston kokoelmaa voit selata osoitteessa http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1084989038 . Kaupunginkirjaston sivut ovat osoitteessa http://www.tuusula.fi/kirjasto/?;numero=50987008 . Harry Potter -kirjoista voit etsiä tietoa esim. kustantajan sivuilta http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html ja virallisesta Harry Potter -sivustosta http://www.jkrowling.com/ . Harry Potterista on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, muita vastauksia voit selata arkistosta hakusanalla Harry Potter.
Termi liittyy tekijänoikeuden kohteena olevien teosten määrittämiseen. Tekijänoikeuden piiriin pääsee vain tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos. Teoksessa tulee siis näkyä tekijän personaallinen ja yksilöllinen panos. Käytännön kriteerinä teoskynnyksen määrittelyssä käytetään ns. kaksoisluomisen kriteeriä. Kriteerin mukaan teos yltää teostasoon vain siinä tapauksessa, ettei ole mahdollista, että joku toinen itsenäisesti aikaansaisi samanlaisen teoksen. Tekijänoikeuden suojan ulkopuolelle jää tämän kriteerin mukaan siis täysin rutiininomaisesti tai mekaanisesti tuotetut luomukset.
Ari Koivumaa on kirjoittanut elektroniseen julkaisemiseen liittyvän artikkelin "Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin", josta löytyy lisätietoa aiheesta....
Kyseisen kirjan uusin painos (4. uudistettu painos, v. 2004) on lukusalissa luettavana Tikkurilan kirjastossa Vantaalla. Kaikki kotiin lainattavat kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa. Jos sinulle käy 3. painos (v. 2001), niin sitä on saatavana muutamassa kirjastossa tällä hetkellä. Kirjojen saatavuuden näet Helmet-tietokannasta www.helmet.fi .
Kysymys on hyvin ajankohtainen Elimäellä tällä hetkellä. Olemme parhaillaan neuvottelemassa asiasta osana muuta Kymenlaakson alueellista kirjasto- ja kuntatason yhteistyötä. Kyyti-järjestelmään ei siirrytty aikanaan kunnan silloisesta heikosta resurssitilanteesta johtuen.
Olemme toki yhteistyökimpassa, Itä-Uudenmaan kuntien kirjastojen kanssa Web Origon käyttöliittymällä ja kimppaan kuuluvat Loviisa, Pernaja, Myrskylä, Liljendal, Lapinjärvi ja uusimpana Ruotsinpyhtää.
Sähköisiä sanakirjoja - ja laajemmin kieliteknologiaa - käsitteleviä artikkeleita löytyi avoimesta internetista suomeksi muun muassa osoitteista:
- http://www.ling.helsinki.fi/kit/2002s/ctl190net/kt-johd/kt-johd-mt-art…
(Kimmo Koskenniemi: Johdatus kieliteknologiaan. Luku 5: Kielen kääntämisen apuvälineet ja automaattinen kielen kääntäminen)
- http://www.lexitec.fi/magazine1.html
(Oikea vai sähköinen sanakirja?)
Lisäksi
- Lehtiartikkeli: Häilä, Arto: Sähköisiä sanoja: vertailussa elektroniset sanakirjat Mikro PC 1996/3 s. 40-43
- Vaasan yliopistossa laadittu väitöskirja: Romppanen, Birgitta: Sanakirjojen kehitys 1630-luvulta digiaikaan. Tietoa siitä saa osoitteessa http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet01/syys_5.html
Saksankielisiä...
Tietokannastamme löytyi seuraavat mielestäni sopivat kirjat.
Fogle, Bruce, Kissanomistajan käsikirja / Bruce Fogle ; suomentanut Ulla Kokko. Helsingissä : Otava, 2004.
Masson, Jeffrey Moussaieff, Kissako tunteeton? : yhdeksän kissamaista tunnetta / Jeffrey Moussaieff Masson ; suomentanut Ritva Hellsten. Helsinki : Rasalas, 2003.
Fogle, Bruce, Mikä kissaa vaivaa? / Bruce Fogle ; [suomentanut Antti Saarela][Helsinki] : Perhemediat, 2004.
Koskentalo, Helena, Kissankasvattajan käsikirja / Helena Koskentalo. [Vantaa] : AV-taitto, 2004.
Budiansky, Stephen, The character of cats : the origins, intelligence, behaviour and stratagems of Felis silvestris catus / Stephen Budiansky. London : Phoenix, 2003.
Bailey, Gwen, Mitä kissani ajattelee? / Gwen...
