Sukupuolirooleista kuvataiteessa on kirjoitettu paljonkin. Useimmiten käsitellään sukupuolta kuvauksen kohteena. Mutta myös taiteilijan sukupuolen merkityksestä on kirjoitettu. Tässä joitakin kirjoja, joista voisit aihetta lähestyä:
- Katseen rajat: taidehistorian metodologiaa / toimittajat: Arja Elovirta, Ville Lukkarinen
- Näkyvä(i)seksi: tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista
- Kuvien edessä: esseitä kuvan semiotiikasta / Altti Kuusamo
- Kuva ja vastakuvat: sukupuolen esittämisen ja katseen politiikkaa / Leena-Maija Rossi (toim.)
- Valokuvaa ei ole / Janne Seppänen
Kirjoja löytyy useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sijainnit löydät Helmetistä (www.helmet.fi).
Näistä lehtiartikkeleista voisi myös olla iloa:
- Emmi Fock :...
Reijo Eskolan kirjassa Ympäristön kivikirja neuvotaan ulkoportaiden tekoa. Laila Eriksenin kirjassa Terassit ja patiot neuvotaan kaiteitten rakentamisesta. Jälkimmäinen kirja ei ole nyt hyllyssämme joten en pysty itse tarkistamaan käsitelläänkö kirjassa porraskaiteita. RT-ohjekortti 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet kannattaa tarkistaa.
Kovin paljon tietoa Suomen 1970-luvun huvielämästä ei löytynyt. Perusteellinen lähde voisi olla Merja Sillanpään väitöskirja Säännöstelty huvi: suomalainen ravintola 1900-luvulla. Se on ilmestynyt vuonna 2002 ja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Sen lisäksi on monia ravintolahistoriikkeja, mm. Markus H. Korhosen Kaupunginkellarista seurahuoneelle ja Liisa Tuomalan Seurahuoneelta Seurahoviin: 150 v. hotelli- ja ravintolatoimintaa Porvoossa.
Seuraavissa kirjoista löytyy tietoa navajo intiaaneista:
Colin F. Taylor & William C. Sturtevant: Suuri intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Markku Henriksson: Alkuperäiset Amerikkalaiset
Finn Arnesen: Intiaanikirja: Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden historia
Pentti Virrankoski: Pohjois-Amerikan intiaanit
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanandan intiaanit
Clyde Kluckhohn: Navaho Witchcraft
Clark Wissler: Indians
Peter Matthiessen: Indian Country
The World of the American Indian / toimittanut Jules B. Billard
Mikäli näitä kirjoja ei löydy kotikirjastostasi voit pyytää niitä kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta. Kaikki yllä mainitut teokset löytyvät esim. pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet....
Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahekemisto 1901-1982 kertoo, että hakemanne Iivari Kainulaisen kappale on nimeltään "Hammaslääkärillä" ja se on levytetty vuonna 1910 Gramophone-levymerkille. Levy on Helsingin Yliopiston kirjaston Musiikkikirjaston kokoelmissa, sieltä ei kuitenkaan lainata levyjä. Nuottia tai sanoja erikseen ei löytynyt. Helsingin Yliopiston kirjastossa voi kuunnella äänitteitä näinhän sanat voisi poimia ääniteeltä. Tämä asia pitää kuitenkin varmistaa Helsingin Yliopiston kirjastosta:
Musiikkikirjasto
Musiikkikirjastossa on neljä lukupaikkaa, kahdet musiikinkuuntelulaitteet ja kaksi työasemaa.
Päivystys, puh. (09) 191 21611
Syyskuun ajan ma, ke, pe 12-16
1.10.2001 lähtien ma-pe 12-17
Tässä on VIOLA-...
Luvassa on oikea kirjasyksy, useilta kustantamoilta saapuu juuri syksyksi uusia kirjoja. Kirjailijat tuntuvat nauttivan kirjoittamisesta juuri kesäisin.
Uusia, kirjastoon saapuvia kirjoja voit tulla katsomaan tänne Oulunsalon kunnankirjastoon (Kauppa- ja palvelukeskus Kapteeniin, Karhuojantie 2).
Tai sitten voit seurata uusien kirjojen saapumista ja tehdä varauksia suoraan netissä OUTI-kirjastojen sivulla http://outikirjastot.fi/Outi?formid=form2&sesid=1124192585 valitse julkaisuvuodeksi alakulmaan väli 2005-2005 ja rajaa kirjastoksi Oulunsalon kunnankirjasto.
Kannattaa valita "Just standards real book : C edition fakebook", joka on tarkoitettu pianolla soitettavaksi. (Bb-edition on puhaltimille.) Nuotissa on myös laulumelodia ja sanat ja sointumerkit.
Yleensä yksinlaulunuoteissa (lied-laulu) on erikseen kokoelmat korkeille, keski- ja matalille äänille.
Nyt on kuitenkin tullut nuotteja, joissa on esim. jazz standardeja juuri naisäänille. Niissä on mukana myös CD-taustalevy, jonka "päälle" voi laulaa:
Esim.
Ballads & torch songs for female singers : Ten classic standards in new arrangements / Music arrangerd by Rick Walters
Jazz ballads for singers : women's edition / arranged by Steve Rawlings
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokantaan tehty osoitteenmuutos päivittyy saman tien. Jos varaamasi kirjat kuitenkin olivat hyllyssä jossakin kirjastossa ja lähtivät jo samana päivänä valitsemaasi noutokirjastoon, on mahdollista, että tieto varauksista menee vanhaan osoitteeseen, koska osoitteenmuutos on tehty seuraavana päivänä. Sinun kannattaa seurata tilannetta Helmetin kautta tai soittaa noutokirjastoon varmistaaksesi asian.
Lapsille on olemassa oikein hyvä helppotajuinen tietokirja diabeteksestä: Maijaliisa Diekmann Lasten lääkärikirja 3. Pikku-Paulan diabetes. Kustantaja Recallmed Karisto 2003. ISBN 951-847-025-1. Diabetesliitosta saa myös hyvää materiaalia, http://www.diabetes.fi/ .
Kyseessä on luultavasti seuraava teos:
Christie, Agatha: Herra Quin esittäytyy : 12 rikoskertomusta. WSOY, 1988. SaPo-sarja, osan numero 314.
ISBN: 951-0-14826-1.
Teos kuuluu usean espoolaisen kirjaston kokoelmiin, nämä kirjastot löytyvät aineistohaun kautta.
Pentti Lempiäisen kirjassa Nimipäivättömien nimipäiväkirja mainitaan, että myös Rhean nimipäivä on 8.4. Nimen Rhea kirjoituasu perustuu kreikkalaiseen mytologiaan, kun taas Rea on roomalaista alkuperää.
Näin uusien muotivaatteiden kaavoja ei ole vielä kirjoissa ja yleensäkin kokoelmamme kirjoista löytyy lähinnä historiallisia ja eri aikakausien vaatekaavoja. Kokoelmiimme onkin hankittu erilaisia muotilehtiä, joista osaa voi lukea kirjastoissa
(ja kopioida kaavoja) ja osa on lainattavia.
Lista lehdistä ja osastot, joille niitä on hankittu, löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/leaih.htm#65
Kirjastoihin hankittu uusi aineisto on "käsittelyssä"-tilassa niin kauan, kunnes se on käsitelty lainauskuntoon (luetteloitu, muovitettu jne.). "Käsittelyssä"-tilassa olevaa aineistoa voi varata Helsingin kaupunginkirjaston Helmet-järjestelmässä.
Nelli on lyhentymä Eleonorasta, joka puolestaan tulee arabialaisesta nimestä Ellinor, Jumala on valoni.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen) Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Tässä kaksi rakennekynsien tekijöille ja alasta kiinnostuneille suunnattua Internet-sivustoa, joihin kannattaa tutustua.
Hooked on Nails -sivusto http://www.hooked-on-nails.com/ on koulutuksellinen sivusto, jossa on yksityiskohtaisia ohjeita kynsien valmistukseen, hoitoon ja poistoon.
Kauneudenhoitoalan ammattilaisille suunnatussa BeautyTech-nimisessä sivustossa on oma osastonsa rakennekynsistä, NailTech Homepage http://www.beautytech.com/nailtech/index.htm . Sieltä löydät mm. ajankohtaisia artikkeleita ammattilaisten sivustoilta.
Nämä linkit löytyivät Googlen kautta hakusanalla "artificial nails".
Verkkokauppa Amazonista ( http://www.amazon.com ) löytyi hakusanalla "nails" kirja: Marian Newman: The Complete Nail Technician, 2nd edition....
Astioiden ikää ei voi päätellä pelkästä tehtaanmerkistä, sillä merkki on voinut olla käytössä jopa kymmeniä vuosia. Tehtaanmerkin lisäksi astioiden iän määrittämiseen vaikuttaa astioiden malli ja koriste.
Joitakin tehtaanmerkkejä löytyy Arabian internetsivuilta: http://www.arabia.fi/designor/web/arabiawww.nsf/pages/1F17BAB0CF7E5AF7C…
Merkintöjen tulkinta-apua antaa myös Arabian museo:
http://www.arabianmuseo.fi/designor/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/7F5D…
Arabian museon sivuilla suositellaan mm. Marjut Kumelan Arabia-kirjaa (1987) sekä vanhojen tuotekuvastojen näköispainoksia, joita voit tiedustella kirjastosta.
Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
Nimi Hilla on useiden Hil-alkuisten nimien (esim. Hilda, Hilja, Hilkka, Hilma) hellittelymuoto. Suomessa se voidaan käsittää myös luontoaiheiseksi nimeksi (hilla=suomuurain,lakka).
Nimi Helmiina on lyhennös nimestä Vilhelmiina. Nimien Vilhelmiina ja Helmiina kautta on myös päästy nimeen Helmi, joka itsenäisenä nimenä kuuluu alkavaan suomalaisuuskauteen. Hohtavan puhdas, kaunis, täydellinen kuin helmi simpukassa tai kastehelmi, nämä 1800-luvun lopulle ominaiset vertaukset ovat synnyttäneet Helmi-nimen.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ löytyy hakusanalla etunimet (kirjoitetaan asiasanakenttään) sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimikirjoja. Kirjojen saatavuustiedot voi myös tarkistaa tietokannasta.
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy useita vastauksia etunimiä koskeviin kysymyksiin. Laittamalla hakusanaksi etunimet, saatte esille aiemmat kysymykset ja kysymystä klikkaamalla aukeaa vastaus luettavaksenne.
Monissa vastauksissa on annettu myös internet-linkkejä mm. ulkomaisiin etunimisivustoihin sekä vihjeitä esim. Google-haun suorittamiseen.
