A-kirjain viittaa kenttäsairaalan A-osastoon. Kenttäsairaaloiden toiminnasta ja organisaatiosta jatkosodan aikana löytyy lisätietoa Mikko Tynin esitelmästä:
Tyni, Mikko: Kenttäsairaaloista ja sotakirurgiasta jatkosodassa : Esitelmä Suomen Sotahistoriallisen seuran luentokokouksessa 15.2.2017.
Rajajääkäripataljoona 4 sopisi sikäli, että se otti Wikipedia-artikkelin perusteella osaa Goran taisteluihin alkuvuodesta 1942. Linnoitusrakennuspataljoona 1 ei kuulosta oikealta, koska Jatkosodan historia -virallishistoriikin 6. osan joukko-osastohakemiston perusteella linnoitusrakennuspataljoonilla oli kolminumeroinen numerointi.
Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan haussa löytyy Tyrväältä vuodelta 1892 avioliitto, jossa palvelustyttö Emma Kaarlentytär Warén menee naimisiin työmies Kaarle Koskisen kanssa. Tyrvään kirkonkirjoista voi etsiä lisää osoitteessa https://digihakemisto.net/aineisto/1268343376
Sukututkimuksen aloittamiseen löytyy ohjeita Suomen sukututkimusseuran sivuilta.
(viitattu 21.4.2023)
Soita kirjastoon, jossa kirja on varattuna ja kerro tilanteesi. Jos kirjasta ei ole muita varauksia, varausajan pidentäminen onnistuu. Jos kirjasta on varausjonoa, pidentäminen ei onnistu. Koska osa varauksista on lukittuja, varaustilannetta ei aina näe Helmetistä. Tilanne kannattaa aina varmistaa soittamalla.
George H.W.Bush on käynyt kolme kertaa Suomessa. Kerran varapresidenttinä, kaksi kertaa presidenttinä.
varapresidentti George H. W. Bush 1. heinäkuuta – 3. heinäkuuta 1983, Naantali
presidentti George H. W. Bush 8. syyskuuta – 9. syyskuuta 1990, Helsinki
presidentti George H. W. Bush 8. heinäkuuta – 10. heinäkuuta 1992, Helsinki
George W. Bush ei ole käynyt Suomessa valtiovierailulla.
Laulajan muotokuva (1984) -kokoelmalla oleva kappale Tänä yönä on ilmestynyt alun perin vuonna 1981 samannimisellä levyllä. Suomen kansallisdiskografian ja Discogsin mukaan kappaleen on sanoittanut ja säveltänyt esittäjä Harri Saksala itse.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4620437?_=1682052795278…https://www.discogs.com/release/5151111-Harri-Saksala-T%C3%A4n%C3%A4-Y%…
Kyseessä on Martti Haavion runo Kolme karhua, joka alkaa sanoilla. Runo sisältyy esimerkiksi Haavion teokseen Iloinen runokirja (1984).
https://finna.fi/Record/piki.183640?sid=2939322876
Hei,
Tämä taitaa olla skotlantilaisen historioitsijan ja kirjailijan Catherine Gavinin Linnoitus (The Fortress, 1964 ; suom. samana vuonna). Sijoittuu Krimin sodan aikaan 1800-luvun puoleen väliin ja kertoo amerikkalaisen upseerin ja suomalaisen naisen välisestä rakkaussuhteesta.
Kyseessä on Jorma Ikävalkon jenkka Pois surut puserosta (1952). Kappaletta ei valitettavasti ole kuultavissa cd-äänitteillä. Kannattaa etsiä kappaletta suoratoistopalveluista.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22pois+surut+puserosta%22+ik%C…
En löytänyt kirjastossamme olevista kirjoista linja-autolippujen hintoja.
Kysyin asiasta Suomen Linja-autohistoriallisesta Seurasta ja sain nopeasti vastauksen. Vastaaja muisteli, että aikataulukirja Suomen kulkuneuvot : turisti olisi sisältänyt painetut Matkahuollon lipputaulukot hintoineen.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei kirjaa ole, mutta Jyväskylän yliopiston kirjastosta löytyvät numerot vuosilta 1930-1985. Suomen kulkuneuvot : turisti | Jyväskylän yliopisto - Jykdok | JYKDOK (finna.fi). Teos on saatavissa lukusalikäyttöön. Kirjastokortin yliopiston kirjastoon saa asioimalla kirjaston palvelupisteessä. Samalla voitte kysyä tarvitsemaanne teosta. Kirjaston yhteystiedot.
Pikku Kakkosessa nähdyn Ketunleipää –ohjelman tunnarina olleesta kappaleesta löytyi tiedot Yle arkiston tietopalvelun kautta. Laulun tekijänä ovat Kaija Numminen ja Lucjan Czaplicki.
Tässä laulun alku:
Ketunleipää, ketunleipäämitä päälle pantaisiin?Kurkut, herkut, suuret terkut, viipaleina annoksiin.
Voit tiedustella koko laulun kuuntelumahdollisuutta Yle arkistosta, koska sitä ei ole tällä hetkellä verkossa saatavilla vapaassa käytössä.
Kyseessä on Martti Haavion runo Kolme karhua. Runo alkaa sanoilla "Oli suuren-suuressa metsässä talo suuri suurien karhujen". Runossa on myös säkeistö: "Marjatta, pikku piikanen, älä lähde yksin metsään lain!" Näin äiti lausui varoittaen. Mutta Marjatta lähti.vain.
Runo kokonaisuudessaan löytyy ainakin Martti Haavion kirjasta Iloinen lorukirja (1984).
Tällainen tapa tosiaan oli olemassa. Suurten kansainvälisten muotitalojen salonkimuotinäytöksistä kerrotaan esimerkiksi Hopeapeilissä 1.2.1939 (s. 26) sekä Eevassa 1.5.1939 (s. 33).
Suomessa tällaiset näytökset olivat ilmeisesti paljon harvinaisempia. Salonkimuotinäytökset ja mainitaan ohimennen teoksissa Madame: Sanelma Vuorre (Tuominen, Pirjo 1991) ja Tabe (Slioor, Tabe 1997), lisätietoja niistä ei kuitenkaan löytynyt.
H. W. Morrow eli Honoré Willsie Morrow oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka syntyi Iowassa vuonna 1880. Hänellä oli melko laaja tuotanto, josta on suomennettu vain Uudisasukkaan poika.
Lisätietoa kirjailijasta ja hänen kirjoistaan englanniksi:
Encyclopedia.com: https://www.encyclopedia.com/arts/news-wires-white-papers-and-books/mor…
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Honor%C3%A9_Willsie_Morrow
Kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareiden maailmasta on paljon niin kauno- kuin tietokirjallisuuttakin, varsinkin englanniksi, mutta hieman myös suomeksi.
Ehkä viihdyttävin tapa tutustua aiheeseen kirjojen kautta olisi valita luettavaksi jokin mukaansa tempaava fantasiakirja tai vastaava, joka väljästikin sijoittuisi kuningas Arthurin maailmaan. Tällainen voisi olla Kevin Crossley-Hollandin Arthur-fantasiatrilogia:
Crossley-Holland, Kevin:
Näkyjen kivi
Ylityspaikalla
Rajaseudun kuningas
Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista on kirjoitettu juoneltaan ja henkilöiltään erilaisia versioita ja tarinoita jo varhain, vuosisatoja sitten, joten kovin tarkka ei siis tarvinne olla sen suhteenkaan, noudattavatko kertomukset tarkkaan...
Aikuisille suunnatussa kaunokirjallisuudessa kuvitetut kirjat ovat hyvin harvinaisia. Niilo-Antero Haranto on pohtinut samaa kysymystä opinnäytetyössään 'Kuinka aikuistenkirja kuvitetaan? Esimerkkinä Tove Janssonin Kesäkirjan kuvitus' (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2020).
Opinnäytetyössään Haranto on muun muassa haastatellut aiheesta WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantajaa Anna-Riikka Carlsonia. Carlsonin mukaan kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantamolla aikuistenkirjojen ja lastenkirjojen kuvitusten eroja ei juurikaan ole pohdittu, koska kuvitusta aikuisten kirjallisuudessa esiintyy nykyään niin vähän. Carlsonin mukaan elämme nykyään sellaisen kuvatulvan keskellä, että kuvaa ei ehkä kaivatakaan kaikkialle, mutta käytännössä...
Teosten skannaaminen ja lähettäminen digitaalisena ei ole mahdollista tekijänoikeudellisistakaan syistä. Aseman kello löi kolme kertaa -tietokirjaa näkyisi kuitenkin löytyvän runsaasti antikvariaateista. Lähettäminen Tšekkiin onnistunee maksua vastaan.
Menestystä gradu-työhön!
Työntekijän irtisanominen hänen tekemänsä rikoksen takia on monisyinen asia. Siihen vaikuttavat mm. rikoksen laatu ja rangaistuksen ankaruus. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tulkita lakia, sillä siihen kirjastonhoitajan pätevyys ei riitä. Aihetta on käsitelty esim. seuraavilla sivustoilla:
Minilex: https://www.minilex.fi/a/saako-ty%C3%B6nantaja-irtisanoa-ty%C3%B6ntekij…
Taloushallintoliitto: https://tilitoimistossa.taloushallintoliitto.fi/osaaminen/milloin-vapaa…
Enni on puhuttelumuoto Einistä ja Einestä. Kyseessä lienee alkujaan Eino-nimen feminiininen vastike, jolloin nimen taustalla olisi muinaisgermaaninen nimi Enewald, "miekalla hallitseva".
Lisäksi Enni on viron kielessä muunnos Henrikasta ja Henrietestä. Tämä liittyy siihen, että Enni on Virossa ollut myös miehennimi, kutsumamuoto Heinrichistä.
Enni on ollut varsin suosittu nimi ennen sotia, ja uudelleen 1980-luvulta alkaen. Suomen almanakassa Eine ja Eini ovat olleet vuodesta 1929 ja Enni vuodesta 1950. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Enni-nimeä on annettu Suomessa etunimeksi yhteensä 9144 kertaa.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY 1999.
Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi etunimikirja : Aadasta...
Etsimäsi kirja voisi olla Elsa Beskowin kirjaan Kukkaisjuhla. Siinä on ihmisenmuotoon piirrettyjä niittykukkia, puutarhakasveja sekä rikkaruohoja. Kirjan viimeisellä sivulla on Sammakon laulu, jonka ohessa on kuva sammakosta.
Calpurnia Taten ystävä saattaisi hyvinkin pitää L. M. Montgomeryn tyttökirjaklassikoista, Anna- ja Runotyttö-sarjoista. Niissä on samanhenkistä vanhan ajan elämää ja itsenäiset, ei aina annettuihin muotteihin taipuvat päähenkilöt.
Henna Helmi Heinosen IceLove-sarja kertoo muodostelmaluistelua harrastavista tytöistä ja heidän elämästään. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Nellyn uudet kuviot. Sarjan eri osissa on päähenkilönä aina joku joukkueen jäsenistä.
Myös Cathy Cassidyn Suklaamuruset-sarjassa päähenkilö vaihtelee. Sarjan kuudessa osassa tarinansa saavat kertoa vuorollaan kukin uusperheen sisaruksista.
R. J. Palacion Ihme kertoo Augustista, jonka kasvot ovat vakavasti epämuodostuneet. Muuten hän on aivan tavallinen poika, mutta...
