Kirjaa ei ole hankittu pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin, mutta se löytyy Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan kirjastosta. Täältä löytyvät yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/
Amerikansuomalaisten esittämien laulujen sanoja (nuotteineen) on julkaistu Suomessa. Esim. Hiski Salomaalta on saatavissa oma nuottikokoelma 'Hiski Salomaa'. Amerikansuomalaisten esittämiä kappaleita on julkaistu mm. kokoelmissa 'Lännen lokarin lauluja' ja Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa laajassa kokoelmassa 'Reisaavaisen laulu Ameriikkaan', joka sisältää peräti 81 laulua. Lisäksi joitain lauluja esim. Salomaalta ja Kaupilta on julkaistu kokoelmassa 'Kuplettimestarit ja mestarikupletit'.
Einari Kukkosen kirjassa 'Lännen lokarit' on myös paljon laulujen sanoja, muun tiedon lisäksi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?...
Tarkoitat varmaan kirjaa Dr. Phil: Pidä huolta itsestäsi. Tämä kirja ei ole vielä tullut pääkaupunkiseudun kirjastoihin, joten sitä ei voi vielä varata. Kirjastot ovat kyllä tilanneet kirjaa ennakkoon jo viime kesäkuussa, mutta emme vielä ole saaneet tilaamiamme kirjoja. Myös esim. Tampereen kaupunginkirjastossa kirja on vasta hankinnassa, ei vielä lainattavissa.
Tilastoja kukkateollisuudesta löytyy esimerkiksi www-julkaisusta Kukkaloiston kääntöpuoli, osoitteesta
http://www.sask.fi/Documents/LeikkokukkaselvitysSASK.pdf
(Kannattaa myös lukea läpi julkaisun lähdeluettelo, josta saattaa löytyä lisää kiinnostavia julkaisuja.)
Painetuista lähteistä avuksi saattaisivat olla seuraavat Puutarha ja Kauppa -lehden artikkelit:
-2003, nro. 13: Kukkaostot vähenivät aavistuksen vuonna 2002
-2003, nro. 48: Kukka-ala katsoo kriittisesti tulevaisuuteen
-2000, nro 32: Erikoiskukat elättävät EU-Suomessakin
-1998, nro. 20: Kukkaostokset siirtyvät ihmisvilinään
Lisäksi tietoa voi etsiä myös Kauppapuutarhaliiton www-sivuilta osoitteesta
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/
Nettikahviloiden määrä Suomessa ei selviä mistään rekisteristä tai tietokannasta. Voit halutessasi etsiä nettikahviloita Internetin hakukoneilla esimerkiksi sanoilla nettikahvilat tai Internetkahvilat.
Kaupparekisteristä voi etsiä yritysten tietoja hakusanalla osoitteessa http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet.html mutta sielläkään ei nettikahviloita ole eritelty.
Robin on Robertin muunnos. Robert, alkuaan muinaissaksassa
(Hrodebert)kunniakas, loistava, maankuulu. Robertista on muunnoksia suomalaisena mm. Ruupert, Roope, englannissa Robby, Robin, Bob, Bobby, Robinson, italialaisena Roberto Kristillisenä nimi ollut käytössä 600-luvulla, pyhä Rupert kuoli Salzburgisa v. 718, Englannin Robert oli pyhimys, apotti, joka kuoli 1159. Nimi on vaeltanut normannien mukana Englantiin, jossa siitä tuli ruhtinaiden ja kuninkaiden nimi.
Nämä tiedot löytyvät kirjasta Uusi suomalainen nimikirja (1988) ja Riihonen: Mikä lapselle nimeksi (1992)sekä Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Marvi Jalosta löytyy enemmän tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita.
-Nuorten suosikkikirjat kautta Plätän.
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan pääkirjaston lastenosastolta, ensimmäinen on lainattava kappale ja toinen on lasten käsikirjastossa. Voit kysyä tarkemmin kirjaston henkilökunnalta.
Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas kertoo, että vuoden 1952 500-markan olympia-juhlarahaa on kolmea erilaista versiota. Tavallisin on v. 1952 painettu - Hinta 15-45 EUR. Arvo vaihtelee kunnon perusteella. Kolikosta on myös v. 1951 painos, joka on huomattavasti arvokkaampi (150-450 EUR), sekä virheellinen painos (25-125 EUR).
Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
mainitaan käytettäviksi asiasanoiksi mm. kroonikot, lapset, opetus.
Hakutuloksia ei todellakaan tule kovin paljon, ei yleisten kirjastojen eikä tieteellisten kirjastojen puolelta, ei myöskään lehtitietokannoista.
Yksi mahdollinen hakupaikka voisi olla Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos ja sinne tehdyt / tekeillä olevat opinnäytteet. Valmiita opinnäytteitä pääsee selailemaan JYKDOKin Kokoelmat / Opinnäytteet kautta
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=kokoelmat-opinnayt…
Tekeillä olevista opinnäytteistä voi tiedustella suoraan em. laitokselta tai vastaavilta laitoksilta muista yliopistoista.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy asiasanoilla kuluttajakäyttäytyminen ja nuoret mm. seuraavat teokset:
Quart, Alissa: Brändätyt : ostetaan ja myydään nuoria
Pakko riittää : Näkökulmia nuorten maksuhäiriöihin ja kulutukseen
Saarinen, Henna: Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja viisaus? : Tutkimus nuorten kulutuskäyttäytymisestä ja velkaantumisesta
Mikkelin kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/ , josta voi etsiä lisää teoksia esim. asiasanoilla kulutustottumukset, kulutus, ostokäyttäytyminen, kuluttajatutkimus.
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan. Myös roomalaiset numerot aakkostetaan lukuarvonsa mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Hyviä sivustoja mainitsemiesi Unicefin ja Pelastakaa Lapset RY:n lisäksi ovat mm.:
- Maailma.net, http://fi.oneworld.net. Sivuilta pääsee eri maiden vastaaviin yhteistyöportaaleihin.
- Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyösivusto, http://global.finland.fi/index.php?kieli=1, jossa kielivalintana mm. ruotsi.
- Child rights information network CRIN, http://www.crin.org/ . Sivuilta on linkit paikallisiin sivustoihin.
- Etelä-Amerikan YK-liittojen sivusto, http://fmanu.americas.tripod.com/americalatina/.
- Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, http://www.kepa.fi, sivustot ovat myös sekä ruotsiksi että espanjaksi.
- Kansainvälinen Plan-järjestö, jolla on vastaavat sivut usealla kielellä.
http://www.plan-international.org/.
Monille...
Vuoden 1917 kuparista 10-pennistä on kaksi eri versiota:
a) Nikolai II:n monogrammilla varustettu, jonka arvo vaihtelee kolikon kunnosta riippuen 0,50:n ja 20:n euron välillä.
ja
b) Varustettuna kotkavaakunalla ilman kruunuja. Arvo vaihtelee kunnon mukaan 0,50:n ja 10:n euron välillä.
Tiedot löytyivät kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas.
Alma on latinan kielellä "hellä, suopea, hedelmällinen".
Sami on muunnos sanasta Samuel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumalan kuulema".
Tero on alkuaan itäsuomalainen ja tullut almanakkaan ortodoksikirkon marttyyri Terentioksen nimestä.
Anniina tulee nimestä Anna, joka on hepreaksi "armo". Pyhä Anna oli neitsyt Marian äiti.
Saija on otettu almanakkaan nimen Saara muunnoksena. Saara on hepreksi "ruhtinatar".
Tiedot on Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet.
Elia Heikelin ja Selim A. Lindqvistin Ullanlinnaan piirtämä Vuorimiehenkatu 1 valmistui vuonna 1897. Talon ensimmäinen omistaja oli Gustav Sundström puolisoineen. He möivät kiinteistön vuonna 1901 Suomen suuriruhtinaskunnalle eli valtiovallalle. Venäläiset hallintoviranomaiset sijoittivat Vuorimiehenkadulle santarmien esikunnan ja kenraalikuvernöörin kanslian, joten kyllä myös vuosina 1898-1904 kenraalikuvernöörinä toimineella Nikolai Bobrikovilla lienee ollut kansliansa siellä. Vuorimiehenkatu 1 kuuluu niihin Helsingin kantakaupungin kortteleihin, joilla on erityiset nimet. Vuorimiehenkatu 1:en korttelinimi on Ankerias.
Merenkulkulaitos puolestaan muutti Vuorimiehenkatu 1:een heti perustamisensa jälkeen. Suomen itsenäistyttyä joulukuussa...
Kajava, Viljo: Ei kukaan ole voittaja. Hki Otava 1962. Runo löytyy myös kokoelmasta Kajava, Viljo; Tuuli, valo, meri. Runoja vuosilta 1935 - 1982. Hki Otava 1984.
