Kuusisto on Länsi-Suomessa yleinen asutusnimi (eli kylän, talon tms. nimi). Sitä on käytetty sukunimenä jo 1800-luvulla. Lisäksi 1900-luvun alussa monet vaihtoivat alunperin ruotsinkielisen sukunimensä Kuusisto-nimeen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), s. 271
Mahdollisia paikkoja voisivat olla:
Lahden kansanopisto
Wetterhoffin työkoulu (Hämeenlinnassa)
Lempi Turusen ompelukurssi (Hartolassa 1936)
Marttayhdistysten ompelukurssit (nämä kyllä lienevät olleet hieman lyhyempikestoisia)
Lahden kansanopiston vuosikirjoista voisi tutkia, onko siellä järjestetty ko. vuosina ompelukursseja. Vuosikirjoja on ainakin Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa sekä Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä. Lisäksi kansanopiston todistuksia on Kansallisarkiston kokoelmassa.
Ajan sanomalehdissä mainitaan toisinaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ompelukurssin esimerkiksi Wetterhoffin työkoulussa, joten isoäidin nimellä hakemalla tieto voi löytyä helpostikin vanhoista digitoiduista sanomalehdistä.
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
Hanojen erilainen asento johtunee siitä, että vesiputki tulee eri laitteisiin eri suunnasta. Nyrkkisääntö on, että hana on auki ollessaan putkenmyötäisessä asennossa, ja kiinni se on ollessaan putkenvastaisessa asennossa. Pyykkikoneeseen vesiputki tulee siis pystysuorassa ja tiskikoneeseen vaakasuorassa. Kaikki kierrettävät hanat menevät kiinni, kun niitä kääntää noin 90 astetta myötäpäivään ja aukeavat, kun niitä kääntää noin 90 astetta vastapäivään. Englanninkielisillä on asialle myös kätevä muistisääntö "righty tighty, lefty loosey". Hanan kiinni oleminen kannattaa siis varmistaa kääntämällä sitä eikä pelkästään katsomalla.
"Sydän kylmänä" tarkoittaa, että joku on huolissaan tai peloissaan.
Lähde: Muikku-Werner, Pirkko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008), s. 328.
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Hei
Asiasta ei ole tiettyä ohjeistusta, mutta esimerkiksi Suomalaisuuden liitto ry kertoo sivullaan seuraavaa Ukrainan lipusta.
"Tarkkaa ohjeistusta toisen maan lipulla liputtamisesta ei ole, valtiovierailuita lukuunottamatta, joten lippusalkoon voi halutessaan laittaa myös toisen maan lipun.
– Suomessa liputusta koskevat ohjeistukset koskevat lähinnä Suomen lipun käyttöä. Muutoin Suomessa toimitaan kansainvälisen liputuskäytännön mukaisesti. Mikäli käytössä on useampi lippusalko, ja haluaa liputtaa vieraan maan lipulla ja Suomen lipulla, on syytä muistaa, että isäntämaan, eli tässä tapauksessa Suomen lippu, asetetaan aina arvokkaimpaan paikkaan, toteaa Liiton liputusasiantuntija Antti Ahonen. " https://suomalaisuudenliitto.fi/...
Päivi Räsäsen sanomisia on paljon kommentoitu ja ne ovat herättäneet paljon huomiota. Kysyjä todennäköisesti viittaa keskusteluun, joka heräsi kesällä 2013. Silloin Päivi Räsänen piti Kansanlähetyksen kesätapahtumassa puheen, jossa hän totesi, että kristitty joutuu joskusmiettimään toimimista yleistä mielipidettä tai lakia vastaan, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Asia herätti huomiota, koska hän oli siihen aikaan ministeri. Tässäkin tapauksessa kohu alkoi elää omaa elämäänsä ja Päivi Räsäsen suuhun laitettiin myös asioita, joita hän ei ollut sanonut.
Puheen huomiota herättänyt kohta on tarkasti luettavissa tämän artikkelin alussa: https://www.kotimaa.fi/blogit/mistae-kesaen-raesaes-kohussa-olikaan-kyse/
Muita...
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Suomen luonnossa ei elä lentokyvyttömiä lintuja.
Oheisesta linkistä näkyy, missä ja minkä verran lajeja lentokyvyttömä lintuja on elänyt ja missä niitä elää edelleen (siniset osat ympyröissä).
Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen:
Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen
Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla.
On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen.
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet
Vaikka oletkin löytänyt erilaisia nettisivuja, listaan silti vielä muutaman sivun:Marja-Liisa Heino Kirjasammossa Marja-Liisa Heinon kotisivu Dekkarinetti
Näiltä sivuilta löydät tiedot hänen kaikista kirjoistaan, palkinnoista ja elämänkulusta. Sivut ovat varsin luotettavia.
Jos haluat kysyä hänen yhteystietojaan voit kysyä niitä kustantajalta:
Kustannus-Mäkelä
Puh. (09) 2257 995
Sähköpostitmakela@kustannusmakela.fi
Marja-Liisa Heinon kirjoista on julkaistu kirjallisuusarvosteluja eri lehdissä. Näitä vanhempia lehtiä voit kysyä kirjastostasi.
Kiltin tytön karski rikosromaani : Marja-Liisa Heinon esikoiskirja syntyi tutkimusten tuloksena / Helsingin Sanomat 2006-02-21 (Enkelimies)
Vankilakundin ajatuksia kirjastotädin koneesta. Marja-...
Kirjastojärjestelmissä feminismiä tai tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ei miesnimisiltä juurikaan löydy, mutta tietysti voi yrittää etsiä näillä hakusanoilla. Miehet ry on feministinen järjestö miehille ja heidän verkkosivuilleen on koottu tekstejä, jotka käsittelevät miesten tasa-arvoa ja miesten tekemää tasa-arvotyötä. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Men in feminism, josta voisi päästä alkuun aineiston etsinnässä.
Julkisesti feministeiksi tunnustautuvia miehiä on listattu mm. Global Citizenin artikkelissa 10.4.2017 ja Huffington Postin artikkelissa 25.7.2014.
Lisätietoja voisi kysellä Miehet ry:ltä tai Feministiseltä puolueelta.
(viitattu 21.4.2023)
Kyseessä on Niinisalon Koulutuskeskukseen talvisodan aikana perustettu Kotijoukkojen komentajan alainen Sotakoulutuskeskus. Niinisalon kasarmialueen historiikissa (saatavilla verkossa) ja Kalle Kuosan varuskuntahistoriikissa on lisätietoja keskuksen toiminnasta. Maanläheinen muistelma keskuksen toiminnasta löytyy myös Kansa Taisteli -lehden numerosta 1/1966, joka on myös verkossa saatavilla.
Ansa, E. (1966). Sotakoulutuskeskuksessa elettyä. Kansa taisteli, 1/1966.
Kuosa, K. (1985). Niinisalon varuskunta. [Satakunnan tykistörykmentti].
Manninen, M. (2019). Niinisalon kasarmialue: Rakennushistoria ja nykytilanne. Senaatti.
Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi antiikin kulttuurien tutkimisessa...
Kyseessä on Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Tangoserenadi. Se alkaa sanoilla "Tangoserenadi päätti illan, kotiin sinut saattaa sain". Sen levytti ensimmäisenä Eino Grön vuonna 1961. Kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet myös esimerkiksi Reijo Taipale ja Rainer Friman.
Kappale YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=vnIZUilOK6c
Suomen kansallisdiskografia: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4604695?sid=2940345645
Suomen Danske Bankin historia alkaa vuonna 1887 perustetusta valtion Postisäästöpankista. Pankin nimeksi muutettiin Postipankki vuonna 1970. Postipankista tuli Leonia vuonna 1998 ja sittemmin Sampo-konsernin omistama Sampo Pankki vuonna 2001. Sampo-pankki nimellä toimittiin vuosien 2001-2012 aikana, jonka jälkeen pankin nimi muuttui Danske Bankiksi. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Danske_Bank_(Suomi))
Youtubesta löytyy melko kattavasti vanhoja suomalaisia mainoksia eri aikakausilta. Etsiessäni käytin hakusanoja ”sampo-pankki mainos”, ”pankki mainos”. Näillä hakusanoilla en löytänyt tuloksia. Lisäksi tarkastelin joitakin yleisempiä mainoskokoelmavideoita vuosilta 2001-2012 (hakusanoilla ”vanhoja mainoksia”). Valitettavasti en löytänyt...