Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
Suomeksi tai ruotsiksi Thomas Becketiä koskeva tieto jää sirpaleiseksi. Häntä käsitellään lyhyesti Christopher Daniellin teoksessa Matkaopas historiaan: Englanti. 1995, s. 64-65.
Allaoleva linkki, vaikka se käsitteleekin Jean Anoulhin aiheesta kirjoittamaa Becket eli Jumalan kunnia -näytelmää myös taustoittaa tapahtumaa:
http://hkkk.fi/~korpela/harraste/teatteri/TeaInf-1993-061.htm
Siinä on viittaus myös George Macaulay Trevelyanin 1940-luvulla suomennettuun teokseen Englannin historia. 1-2. 1948.
Myös T. S. Eliotin näytelmä "Murha katedraalissa" käsittelee tapahtumaa.
Hänet mainitaan myös teoksessa Pyhimysten tie. 1978, s. 286.
Ruotsalaisiin kirjastoihin kohdistamme haut eivät ole tuottaneet hakutuloksiksi ruotsinkielisiä teoksia.
Pinja on Etelä-Euroopassa kasvava männyn sukuinen puu. Sitä pidetään kuolemattomuuden ja pitkäikäisyyden vertauskuvana. Pinja on siis myönteisiä mielleyhtymiä herättävä naisen nimi. Kanarian saarella on pyhitetty paikka, jolla käydään rukoilemassa pinjapuussa ilmestynyttä Mariaa (Pinja madonna).
Suomen almanakkaan se otettiin vuonna 1995, Pinjan nimipäivä on 6.10. Vuonna 2003 se oli annettujen ensimmäisten etunimien tilastossa 21. sijalla.
Lähteet: Lempiäinen, Petri: Suuri etunimikirja. WSOY 1999; Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uudistettu p., toim. Pirjo Mikkonen. Otava 2005.
Jakob ja Wilhelm Grimmin saduista on ilmestynyt 3-osainen täydellinen kokoelma, jonka sadut on suomennettu alkuperäistä v.1812-15 ilmestynyttä Grimmin laitosta noudattaen. Saduissa on mukana myös näitä pelottavampiakin kertomuksia.
Tässä kirjasarjan tiedot:
Jacob & Wilhelm Grimm: Grimmin sadut I-III. Tammi, 1999.
Mikäli tätä sarjaa ei löydy omasta kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaksi kirjastonne kautta.
Kirsi Kunnaksesta ei ole vielä tehty elämäkertakirjaa, mutta nettitietoa Kunnaksesta löydät esim. seuraavista osoitteista:
Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kunnaskirsi.shtml
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Kolmen Tähden Tietoa -tietokannan palkintotiedot:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/sntieto.htm
Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaalaisen kaunokirjallisuuden tietokanta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm
tai
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta
http://kirjailijat.kirjastot.fi
Tarkoittanette ilmeisesti musikaalia Virgo, jota esitettiin aikoinaan Tampereella Rollikkahallissa. Cd-levyn julkaisutiedot alla. Videolla teosta ei ole kokoelmissamme.
Tätä kirjoittaessa Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat cd-levyn kappaleet ovat kaikki lainassa. Halutessanne voitte jättää PIKI-verkkokirjaston kautta teokseen varauksen tai tarkistaa kirjastojärjestelmässä mukana olevien muiden kirjastojen kokoelmien tilanteen osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?.
Verkossa varauksen voivat tehdä asiakkaat, joilla on voimassaoleva kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen tunnusluku.
Hautamäki, Costello (säv.), Virgo. Otteita
Virgo [Äänite] : musiikkia Virgo-musikaalista
[Tampere] : Hani Music, p1997...
Kyseessä on englantilainen kansanlaulu "Kuninkaan viuluniekat", jonka suomenkieliset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Laulu löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Laulutunti. WSOY, 2005.
Musica 3-4. Warner/Chappell Music Finland, 1988.
Tie musiikkiin : Musica 2. Musiikki Fazer, 1976.
En löytänyt tuota Control-lehden artikkelia, mutta Budokan numerossa 2 vuodelta 2003 on Mikko Lindholmin juttu Systema: Venäjän erikoisjoukkojen taistelutaitoa Helsingissä.
Lisäksi osoitteessa http://www.findarticles.com/ on maksuton artikkeliarkisto ja sieltä löytyy melko lyhyt englanninkielinen artikkeli systemasta ja sen historiasta.
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisen, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteisestä Tiekkö-kirjastojen tietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 löytyivät seuraavat kirjat käyttämällä hakusanoina asiasanoja "koulu" ja "ilmapiiri" sekä "koulu" ja "viihtyvyys":
Salmivalli, Christina: Koulukiusaamiseen puuttuminen : kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-kustannus, 2003.
Laine, Kaarlo: Koulukuvia : koulu nuorten kokemistilana. Jyväskylän yliopisto, 2000.
Himberg, Lea: Opettaja ja työyhteisö. WSOY, 1996.
Laine, Kaarlo
Ameba pulpetissa : koulun arkikulttuurin jännitteitä. Jyväskylän yliopisto, 1997.
Kääriäinen, Hillevi: Tutkiva ja muuttuva koulu. WSOY, 1997.
Mikäli tarvitset lisää tutkimustietoa aiheesta,...
Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kyseiseen yritykseen ja pyytää heiltä lisätietoja.
Lapin Matkailu Oy:n internetsivuillahan ( http://www.lapinmatkailu.fi/?deptid=19548 ) on myös yhteystiedot, esimerkiksi sähköpostiosoite info@lapinmatkailu.fi
Kyllä Austenin Emma-romaani on kirjastoista saatavana myös suomenkielisenä kirjana. Helmet-kirjastoista sitä on lainattavissa kolmena versiona: vuosilta 1950, 1990 ja 1996.
Löydät tiedot kirjoista näin: mene Helmetin sanahakuun, kirjoita tyhjään ruutuun Austen Emma, valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi.
Ainakin näistä teoksista löytyy kuvia 1920-30-luvun mainoksista:
- Helkama - sata vuotta mainontaa
- Honkanen, Arjen grafiikkaa
- Kauneutesi ei haihdu: Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja
- Honkanen, Vanha rakas Elanto : Elannon mainoksen historiaa vuosilta 1905-1978
- Mainosvalokuva 1920-2000 / [toimituskunta: Asko Mäkelä .. et al.]
- Heinonen, Konttinen, Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia
Alkuperäisiä mainoksia on 1920- ja 1930-luvun lehdissä. Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavarastossa pääkirjastossa on näiden vuosikymmenten lehdistä esim. Kotiliesi, Suomen kuvalehti ja Seura. Lehtiä ei lainata, mutta kirjastossa niitä voi lukea tai ottaa niistä kopioita.
Raija Hurmeen Englanti-suomi-suursanakirjan mukaan green onion = scallion. Scallion puolestaan saa seuraavat merkitykset: 1. pikkusipuli; salottisipuli 2. purjo.
Net-mot -sanakirjan mukaan ruohosipuli=chives.
Catherine Cooksonilta ovat ilmestyneet suomeksi alla mainitut romaanit. Fennica-tietokanta, Suomen kansallisbibliografia, josta löytyvät muun muassa kaikki suomeksi ilmestyneet kirjat, on vapaasti käytettävissä internetissä, osoitteessa http://fennica.linneanet.fi/. Sieltä löytyy alla oleva luettelokin. Luettelosta näkee myös kirjoista otettujen uusintapainosten ilmestymisvuodet. Hakutavaksi kannattaa valita tekijähaku ja hakusanoiksi Cookson, Catherine.
Tyttö ja kartanonherra, 1973
Mallenin suku, 1974
Mallenin tyttö, 1975
Mallenien paluu, 1976
Emily, 1978
Hannah, 1979
Tyttö ja kartanonherra, 1979
Vanessa, 1979
Greenwallin kartanon piikatyttö, 1980
Greenwallin kartanon valtiatar, 1980
Onnen kulkurit, 1981
Tilly Trotter, 1981
Tilly Trotter...
Arvio siitä, kuinka paljon ihmisiä on elänyt maapallolla kautta aikain, on 106 biljoonaa. Vastaus siihen, miten tähän lukumäärään on päädytty, löytyy sivulta http://www.prb.org/Template.cfm?Section=PRB&template=/Content/ContentGr…
Vastaan kahdella tavalla:
1. Vesa-Matti Loirin Nauravan kulkurin levynkansi.
Löytyy esim. Tikkurilan kirjastosta, www.helmet.fi .
2. Jean-Pierre Kuselan hahmo ei elokuva-arkiston tietokannan mukaan liity elokuviin. Kusela esiintyi Mainostelevision viihdeohjelmissa 1980-luvulla. Mainostelevision kuva-arkisto on nyttemmin Suomen elokuva-arkistossa.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan:
https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=lo…
Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat:
Fabianink. 24 A, 4.-5. krs.,
puh. 09-19122006 neuvonta,
avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20,
Käyttöoikeus on kaikilla.
Niin kauan kuin ihminen on kirjoittanut muistiin tapahtumia ja koonnut näitä muistiinpanoja kokoelmiksi, on kirjastoja ollut olemassa. Otavan suuren ensyklopedian (Osa 4) mukaan arkeologit ovat kaivauksissaan selvittäneet, että nykyisen Irakin alueella, Kaksoisvirranmaassa, on ollut tällaisia kokoelmia jo kolmannella vuosituhannella eKr. Arkistoilla ja kirjastoilla ei silloin ollut selvää eroa. Nykyisenlainen kirjasto on muotoutunut muinaisessa Kreikassa. Aristoteles (384-322 eKr.)loi pohjan kirjastojen luokitusjärjestelmille, kun hän perusti oman kirjastonsa. Antiikin kuuluisin kirjasto sijaitsi Aleksandriassa ja tämän kirjaston kokoelmissa oli enimmillään n. 700 000 pergamenttia ja papyruskääröä.
Valitettavasti en löytänyt mistään kotimaisesta kirjastotietokannasta tällaista huoltokirjaa. Ehkäpä kannattaisi kysyä sitä myyjältä tai maahantuojalta suoraan.
Sain selville, että Vähätalon Traktori -niminen yritys Somerolla on toiminut näiden traktoreiden parissa jo lähes 30 vuotta myyjänä, korjaajana ja maahantuojana. Tässä heidän kotisivunsa, josta näkyvät myös yhteystiedot:
http://www.vahatalo.fi/traktori.htm .
Seuraavista teoksista löytyy tietoja eri kulttuurien juomatavoista:
Bengtsson, Niklas: Viini ja uskonnot. Helsinki : Helsinki University Press, 1998.
Teoksessa kuvataan mm. miten kristinusko, juutalaisuus ja Islam on suhtautunut ja suhtautuu viinin nauttimiseen.
Heinimäki, Jaakko: Harrasta viiniä : makuja ja tarinoita, pulloja ja pyhimyksiä. Helsinki : Kirjapaja, 2001.
Teos sisältää kristinuskon ja juutalaisuuden näkemyksiä viinistä raamatun ajasta nykypäivään.
Johnson, Hugh : Viinin tarina. Helsinki : Otava, 1990
Laaja kuvaus viinin historiasta kivikaudelta meidän päiviimme
Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä : Atena, 1999
Perehdyttää mm. alkoholiin liittyviin käyttäytymissääntöihin, tapoihin ja rituaaleihin....
