Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/nvl/index.html
on valtakunnallinen kulttuuriyhdistys, joka on koonnut piiriinsä kirjallisuuden ja taiteen harrastajia vuodesta 1921 lähtien. NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään. Avostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi sekä Nuorten sanataideryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti kirjailijavieraan johdolla arvioimaan klubilaisten tekstejä. Lisäksi NVL järjestää kirjoittajakursseja, kulttuuritapahtumia, runo- ja novellikilpailuja. NVL julkaisee runouden verkkoantologiaa Sähköiset säkeet osoitteessa www.electricverses.net. Liiton julkaisema, vuodesta 1908...
Venni nimeä on annettu enimmäkseen pojille, mutta se esiintyy myös tytön nimenä. 2000-luvun alusta Venni-nimi on yleistynyt. Nimien esiintymistä Suomessa voi tarkastella Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa, https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Nimen on ymmärretty pojilla olevan Vernerin ja Veinin lempinimi, tytön nimenä taas Venny on ollut yleisempi muoto ja lempinimi Venlasta tai Vendlasta. Rovaniemellä on kaupunginosa jonka nimi on Vennivaara. Erityistä lappilaislähtöistä selitystä en sanalle tiedä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Saarikalle, Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Tietoa etunimistä löytyy myös teoksesta Vilkuna, Kustaa, Etunimet. Siitä on useita painoksia.
Laulun nimi on "Jotkut päivät on kultaa" ja se on alunperin käännöskappale. Alkuperäinen nimi on "Some days are diamonds (some days are stone) ja säveltäjä ja sanoittaja Dick Feller. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pekka Myllykoski ja kappaletta esittää yhtye Freud Marx Engels & Jung. Sanat lauluun löytyvät nuotista "Yhteislauluvihko II", joka löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Kirjallisuutta Rauman kaupungista ja Raumasta yleensä löytyy jonkin verran, esimerkiksi
Heino, Ulla, Rauma : Idylliä ja tehokkuutta 1875-2000, Rauman kaupunki, 2002 (Pori : Kehitys).
Minun Raumani, (Veikkola, Vesa, Forssell, Johnny-Kai, Rauman kaupunki), Rauman kaupunki, 1992 (Vaasa : Vaasa oy).
Erityisesti kunnallisasioista löytyy tietoa kaupungin vuosikertomuksista, uusin on Rauman kaupungin vuosikertomus 2004, Rauma : Rauman kaupunki, 2005. Rauman kuntaliitoksesta löytyy tietoa teoksesta Haveri, Arto, Muutosprosessit ja johtajuus : kuinka kunnat yhdistyvät?Helsinki : Suomen kuntaliitto, 2000.
Lisäksi muuta tietoa sekä matkailutietoa Raumasta on luettavissa seuraavassa materiaalissa,
Suomalaisia puukaupunkeja: Rauma, [... valokuvat:...
Saat tietoa kyseisistä laitteista esim. seuraavista kirjoista:
Bunzel: Digikuvat, video & musiikki. PC-käyttäjän käsikirja (2003)
Frankel: MP3 (1999)
Nykrog: Digikuvaajan käsikirja (2005)
Tarkoma: Digikuvaus: digitaalikamerat ja niiden käyttö (2003)
Bunzel ja Frankel on sinulle varattuna ja säilytetään viikon ajan. Valitettavasti muut kirjat ovat lainassa, mutta voit tehdä niihin varauksen.
Lehtiartikkeleista löytyy myös tietoa laitteista, esim. MP3-soittimesta on artikkeleita ja testejä seuraavissa lehdissä:
Hifi-lehti 2005; 6-7
Tekniikan maailma 2005; 11
MikroBitti 2005; 7
Soundi 2005; 9; 16
Lehdet ovat myös lainattavissa.
Kollokaatiolla tarkoitetaan kielitieteessä sanojen normaalia suurempaa taipumusta esiintyä lähekkäin. Kaupunginkirjastoista löytyy vähänlaisesti aineistoa tällaisesta kielitieteen erityisaiheesta.
Yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan ja artikkelitietokanta Arton kautta lähteitä kuitenkin löytyy. Molempia tietokantoja voi käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkoissa.
Lindasta löytyvät mm. seuraavat lähteet:
- Mitä ovat kollokaatiot? kollokaatiostatuksen määrittäminen ja talouden erikoiskielen erikoisalailmausten kollokatiivisen luonteen tutkiminen / Heidi Korpunen (Pro gradu -työ 2004)
- Hyvin vaihteleva määrä - väldigt divergerande antal" : kollokaatioiden ja adjektiivien tulkkaamisesta / Pia...
Teoksesta Ilosanoma : älkää pelätkö : jouluevankeliumi murteilla / [toimitus: Kalevi Koukkunen, Vuokko Hosia, Ilse Cantell] ; [kuvitus: Rudolf Koivu. Porvoo : WSOY, 1999, ss. 33-36, löytyy jouluevankeliumi Luukkaan (2 : 1 - 20) mukaan läntisen Lapin eli Yliperän murteella Oiva Arvolan kääntämänä. Lisäksi löytyy Tulkaa tekki fölhjyyn : evankeeljumit meänkielelä/ Meänkielentänny Beng Pohjanen. 2000, ISBN 952-5279-07-9, s. 141-143.
Mirja -nimi on lyhennelmä Mirjamista ja on ollut Suomen almanakassa Mirjamin kanssa samana päivänä ( 30.4.) vuodesta 1929.
Mirjam on hepreaa ja tarkoittaa näkijätärtä tai herratarta, toisen tulkinnan mukaan kaivattua ja odotettua. Se on samaa juurta kuin Maria.Vanhassa testamentissa Mirjam on profeetta ja Mooseksen ja Aaronin sisar, joka myöhemmin mainitaan näiden rinnalla Israelin kansan johtajana (Miika 6:4). Mirjam tuli almanakkaan vuonna 1908.
Lähde: Lempiäinen Suuri etunimikirja.
Sinun kannattaisi tutustua kirjastossa Viljo Nissilän kirjaan:
Suomalaista nimistöntutkimusta / Viljo Nissilä.
- Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, [1962].
- 220 s.
(Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia ; 272)(Sanakirjasäätiön nimistöjaoksen julkaisuja ; 2)
Helmet-kirjastojen myöhästymismaksu on 20 senttiä päivältä aikuisten aineistosta (lasten kirjoista maksua ei mene). Sillä ei ole merkitystä, onko elokuvasta varauksia vai ei.
Helsingin kaupunginkirjaston maksuista löytyy tietoa kirjaston sivuilta, kohdasta Kirjasto-info > Lainaaminen ja kirjastokortti > Maksut, (http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1554 ).
Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa.
Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Kotimaisessa kalenterissamme ei ole Christianille omaa nimipäivää. Esimerkiksi Ruotsissa Christianin päivää vietetään 13.11. Päivä on sama kuin Kristianin nimipäivä Suomessa.
Etsimääsi raporttia ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta eikä myöskään yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Kannattaa kääntyä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (www.rusin.fi) kirjaston puoleen, Annankatu 44, 00100 Helsinki, puh. (09) 22854439, sähköposti kirjasto@rusin.fi. Ellei raporttia heiltäkään löydy osaavat mahdollisesti neuvoa mistä sen voisi saada.
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä DVD:nä olevista James Bond -elokuvista ovat tällä hetkellä kierrossa eli lainattavissa ja varattavissa seuraavat:
007 ja Kultasormi
Elä ja anna toisten kuolla
Elät vain kahdesti
Erittäin salainen
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa
Octobussy
Timantit ovat ikuisia
Ne löytyvät Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://jokunen.jns.fi/?formid=form2
Kirjoita teoksen nimeksi: James Bond ja aineistolajiksi: DVD-levy tai asiasanaksi: Bond, James ja aineistolajiksi DVD-levy.
Muiden maakuntakirjastojen kokoelmia voit selata Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Toivon mukaan projektihallinnan kirjoissa on myös hallinnan työkaluista.
Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista voi hakea projektin hallintaa ja johtamista seuraavalla tavalla: hakulomakkeelle http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asetetaan hakuehdoksi kaikkiin kolmeen kohtaan Asiasana, yhdistetään asiasana ’hallinta’ asiasanaan ’johtaminen’ tai-ehdolla ja asiasana ’projektit’ ja-ehdolla. Näin saadaan useita viitteitä, joista uusimpia on esimerkiksi 1) Ruuska, Kai : Pidä projekti hallinnassa, 2005 2) Pelin, Risto : Projektihallinnan käsikirja, 2004 3) Littke, Hans-Dieter : Projektinhallinta, 2004 jne. Eräs projektinhallinnan työkalu on Microsoft Project, josta uusin kirja on 4) Pelin, Risto : Microsoft Project 2000...
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
