Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
Jos olet ensin varannut ja sitten lainannut kirjan, voit uusia lainasi, jos muita varaajia ei ole. Se, ettei varattua aineistoa voi uusia, tarkoittaa sitä, että jos sinun jälkeesi joku muu on tehnyt kirjaan (tai muuhun aineistoon) varauksen, et voi uusia lainaasi.
Mea -nimeä on kysytty aikaisemminkin: Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun". Ohessa vähän lisätietoa nimestä ja nimen kantajaan liitetyistä merkityksistä:
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm.
Mean nimipäivän vietosta kannattaisi ehkä keskustella emeritusprofessori Eero Kiviniemen kanssa, jonka vastuulla on Helsingin yliopiston suomenkielisen nimipäiväkalenterin
ajantasaisuus. Eero Kiviniemen kotisivut löytyvät osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/.
Carl Grimbergin Kansojen historia-kirjasarjan osa 11 käsittelee uskonpuhdistusta ja mm. myös ane- ja kiirastulioppeja sivulta 349 alkaen. Jonkin verran tietoa näistä käsitteistä löytyy myös tietosanakirjoista (esim. Spectrum/Roomalaiskatolinen usko. Mitä ilmeisimmin kyseiset aiheet löytyvät myös kirkkohistoriaa ja kristinuskon historiaa käsittelevistä kirjoista. Näistä esimerkkeinä mainittakoon seuraavat teokset:
-Arffman, Kaarlo: Kristinuskon historia, Edita 2004
-Eeden. 8 : Kirkkohistoria ja kirkkotieto (toim. Simo Heininen, Edita 2003, ss. 69-70
-Kristinuskon historia 2000, osa 2:Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, Weilin + Göös 1999.
Nora Robertsin suomennetut teokset voit katsoa Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta http://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=l… .Fennica-tietokantaa voi käyttää kotikoneelta. Fennicalla oli myös ennakkotieto tulossaolevasta Robertsin teoksesta Sininen daalia.
Toinen hakumahdollisuus, esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 , tekijäksi Roberts, Nora, aineistolajiksi kirja ja kieleksi suomi.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Painokset ovat vuosilta 1942 ja 1987. Kirjastot ja saatavuustiedot näet täältä: www.helmet.fi Kirjoita ruutuun nimi ilman de-artikkelia. De sju dagarna on suomennettu vuonna 1948 nimellä Seitsemän päivää.
Tämä on Martti Helan säveltämä ja sanoittama Lumihiutaleitten laulu, joka löytyy esim. Lasten omasta laulukirjasta 3 (1972), Siukosen Laulukirjasta (1955), Koulun musiikki 3-4 (1987)
Herman-nimen rinnakkaismuodoista Hermanni on suomalainen ja Herkko erityisesti karjalainen nimi. Herman on alkuaan muinaissaksalainen nimi (Heer-mann) ja tarkoittaa 'sotajoukkomies, sotilas'. Nimi on ollut meillä käytössä vuodesta 1740. (Lähteet: Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri; Oman nimi ja lapsen nimi)Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan Herman-nimen sai vuonna 1939 98 miestä.
Ihan samannimistä asiaa en löydä, mutta olisikohan kysymyksessä laulu "Humppaa pumppaa kuningas jumppaa", joka on laulukirjasssa nimeltään Olin laulukirja, Otava 2000. Tämä julkaisu löytyy varmasti monista kirjastoista.
Ainostaan teos Les damnés de la terre on suomennettu nimellä Sorron yöstä. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1970 ja viimeinen painos on vuodelta 2003.
Nykysuomen sanakirja antaa sanalle laitos monta merkitystä. Ohessa lyhennelmä:
A) käytetään tavallisesti attribuutin määrittämänä tai yhdyssanan jälkiosana
1. teollisuudenharjoituspaikka (kaasulaitos)
2. erilaiset toimintayhtymät (pankkilaitos)
3. julkinen, asianmukaisesti varustettu huoneisto, joka on tarkoitettu terveydenhoitoa, rangaistusta tms. varten (kasvatuslaitos)
4. asianmukaisesti varustettu paikka, joka on tarkoitettu jkn tieteenhaaran tutkimusta tai opetusta varten ( fysiikan laitos)
5. jonkin maan kaikkien samanlaisten, usein yhteiskunnallisten laitosten kokonaisuus (valtion laitokset)
6. tapojen tai lain mukainen yhteiskunnallisen elämän muoto, tapasysteemi ( feodaalilaitos)
B) muuta konkreettista käyttöä
mm....
Mahtaako kyseessä olla Martti Haavion "Iloisessa eläinkirjassa", s. 104,kertoma suomalainen kansansatu "Taivas putoaa", jossa esiintyy Kukko Kuukernuppi.
Tällä hetkellä kirjastojen lainatuimpia kirjoja ovat Dan Brownin Da Vinci -koodi ja hänen muutkin kirjansa. Myös Finlandia-palkinnon saanut Bo Carpelanin Kesän varjot tuntuu olevan nousussa.
Tässä on joitakin esimerkkejä suosituista nuortenkirjoista:
Fantasiakirjallisuus:
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -kirjat
DiTerlizzi, Tony: Spiderwickin kronikat -sarja
Jordan, Robert: Ajan pyörä –sarja
Rowling, J. K.: Harry Potter -kirjat
Terry Pratchettin nuortenkirjat
Jännityskirjallisuus:
Remes, Ilkka: Piraatit, Musta Kobra, Pimeän pyöveli
Stine R. L.: Nightmare room -sarja
Scifi:
Applegate, Katherine: Animorphs- ja Remnants –sarjat
Star Wars –sarja
Lisäksi suosittuja ovat mm.
Jacqueline Wilsonin ja Tuija Lehtisen kirjat.
Kannattaa tutustua myös vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston Nuortensivuille kerättyihin lukuvinkkeihin http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml .
Varmasti lainatuin ja varatuin kirja tänä vuonna on ollut Dan Brownin Da Vinci- koodi. Itse pidin kirjasta ja voin sitä kyllä suositella, erityisesti vähän erilaisista rikos/toimintaromaaneista pitävälle. :)
terveisin
Leena Salminen
Se, miten nopeasti kirja tulee kirjastoon, riippuu eniten siitä miten nopeasti kirjakauppa pystyy tilauksemme toimittamaan. Tämä vaihtelee melko paljon, ihan muutamasta päivästä pariinkin viikkoon tai jopa kuukausiin, jos joku toimitusongelma syntyy. Joskus, jos jostain uutuudesta on kova kysyntä ennakkoon, voimme toki yrittää tuota prosessia vauhdittaa. Kirjan "prosessointi" kirjastossa lainauskuntoon ei kestä kovinkaan pitkään.
Kirjastossa myydään poistokirjoja jatkuvasti (pääkirjaston vastaanoton läheisyydessä olevat hyllyt). Isompia myyntitempauksia järjestämme pari kertaa vuodessa muiden tapahtumien yhteydessä (esim. Taiteiden Yö, sivukirjastoissa kaupunginosien omat tapahtumat). Kannattaa seurata ilmoitteluamme ja käydä aina välillä tarkistamassa olisiko jotain mielenkiintoista ilmaantunut vastaanoton poistokirjahyllyyn!
Oili Kokkosen Luetteloinnin perusteiden (Kirjastopalvelu, 1979) lisäksi luetteloinnin historiasta kerrotaan seuraavissa teoksissa:
Sievänen-Allen, Ritva: Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan (Otava, 1978)
Tiedon tie (BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
Ilkka Mäkisen artikkeli Elettiinpä ennenkin: informaatiohistoriaa
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (BTJ Kirjastopalvelu, 1997)
Eeva Murtomaan artikkeli käsittelee luettelointia 1990-luvulta eteenpäin. Löytyy internetistä osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/skenaario/
Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaassa kerrotaan seikkaperäisesti kuinka luettelointia tehtiin, kun kirjastoissa oli käytössä pahviset luettelointikortit.
Internetistä ei näytä juuri löytyvän...
