Rauman kirjaston kokoelmiin kuuluvat seuraavat kuusi prinessapäiväkirjat-sarjan teosta:
Cabot, Meg,
Prinsessa ja koko valtakunta Kirja 2004 (osa 4)
Prinsessa parrasvaloissa Kirja 2002 (osa 2)
Prinsessa pukeutuu pinkkiin Kirja 2005 (osa 5)
Prinsessapäiväkirjat Kirja 2001 (osa 1)
Prinsessatreenit Kirja 2005 (osa 6)
Rakastunut prinsessa (osa 3)
Samalta tekijältä löytyy lisäksi seuraava kirja: Prinsessatunnit : opas tuleville prinsessoille Kirja 2004.
Tällä hetkellä kaikkia prinsessapäiväkirjojen osia pitäisi olla paikalla Rauman pääkirjastossa, mutta on varmaan paras kysyä suoraan kirjastosta, onko näin. Pääset itse katsomaan paikalla olevaa aineistoa tietokannasta osoitteessa http://ankkuri.rauma.fi/ . Voit hakea sanahaussa sanalla...
Frank-monihaun kautta löytää paljon uutta aineistoa, jota voi koittaa tilata kaukolainana oman lähikirjaston kautta. Frankin löydät osoitteesta, http://monihaku.kirjastot.fi/.
Valitse ammattikorkeakoulut. Hakuesimerkkejä: a)laita asiasanaksi ulkoiluvaatteet b)laita nimekkeeksi vaatteet ja asiasanaksi materiaalit. Kokeile myös muita tapoja.
Frank-monuhaun kautta löytyy esim. seuraavat kaksi teosta:
Lindfors, Eila, Tekstiilituotteen teknologiset ominaisuudet : tekstiilituotteen käyttö- ja hoito-ominaisuuksien tarkastelu kuluttajan näkökulmasta.
Joensuu : Joensuun yliopisto, 2002. (Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, ISSN 0781-0334 ; n:o 77).
ISBN: 952-458-167-1 (nid.)
Jälkiä : kohti urheilu- ja vapaa-ajan vaatetuksen uusia...
CD, johon liittyy myös kirja löytyy Huutoniemen ja Suvilahden sivukirjastojen lastenosastoilta sekä kirjastoautosta. Näytti juuri nyt olevan kaikkialla paikallakin.
Voit itse tarkistaa aineiston löytymistä verkkokirjastostamme:
verkkokirjasto.vaasa.fi/Vaasa? ja myös varata lainassa tai hyllyssä olevaa aineistoa noudettavaksi haluamastasi toimipisteestä. Varaamista varten tarvitset salasanan, joka on sama kuin automaateissamme käytettävä PIN-koodi sekä lainaajanumeron (kirjastokortista). Ellei sinulla vielä ole salasanaa, saat sen käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa palvelupisteessämme.
Luca-nimi on muoto latinalaisperäisestä nimestä Lucas (suom. Lukas tai Luukas, engl. Luke) ja merkitsi alkujaan eteläitalialaisesta Lucanian maakunnasta kotoisin olevaa. Luukas on Raamatussa yksi Uuden testamentin evankelistoista.
Naomi juontuu hepreasta ja sen merkitys on onnellinen, suloinen, viehättävä, herttainen, rakastettava. Nimi esiintyy myös Vanhassa testamentissa. Suomessa nimestä ovat olleet käytössä muodot Naema, Naemi, Naima ja Naimi.
Naomi on myös japanilainen nimi, joka muodostuu kahdesta kanji-merkistä, nao (rehellinen, suora) ja mi (kaunis).
Lähteet: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001) ja BabyNames.com (http://www.babynames.com/)
Leppävaaran kirjasto on ainoa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjasto, jossa on varattava flyygelihuone. Se on myös ainoa kirjasto, jossa on flyygeli, jolla asiakkaat voivat harjoitella.
Tietoa taiteilijasta Paul Burman löytyy analyyttisesta tutkielmasta Burman, Kristi, "Body and space: Descovering the composition of Paul Burman", http://eprints.st-andrews.ac.uk/archive/00000386/01/Vol7-article2.pdf.
Tästä huolimatta en ole saanut selville, milloin hän vaikutti Ruotsissa. Stockholms auktionsverk, jossa myydän paljon taidetta, voisi ehkä auttaa tässä asiassa.
http://www.auktionsverket.se/
Englanti-suomi-suursanakirja, kirjoittanut Raija hurme, Maritta Pesonen ja Olli Syvänoja, 2003 on erittäin laaja ja hyvä. Hyvä yksikielinen englannin kielen sanakirja on Concise Oxford English dictionary.
Tove Jansson syntyi Helsingissä vuonna 1914 taiteilijaperheeseen. Hänen äitinsä Signe Hammarsten oli kuvataiteilija ja isänsä Viktor Jansson kuvanveistäjä. Tove Janssonin elämänuraan taiteilijana lienee vaikuttanut perhetaustan ja taiteellisen lahjakkuuden lisäksi ennen kaikkea hänen oma kutsumuksensa. Viisitoistavuotiaana hän halusi lopettaa koulunkäynnin ja lähteä ulkomaille opiskelemaan taidetta. Isä ei halunnut lastensa ryhtyvän kuvanveistäjiksi eikä Tovekaan haaveillut siitä urasta. Taiteilijaksi hän kumminkin halusi.
Tiedot ovat kirjasta: Ørjasaeter, Tordis: Tove Jansson : Muumilaakson luoja, WSOY 1987. Kirja on lainattavissa Siilinjärven kunnankirjastosta. Kirjasta voit lukea enemmän Tove Janssonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä...
Kirja on yleisesti saatavana ainakin isoimmista kirjastoista. Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
näet tarkemmat sijaintipaikat.
Varmaa vastausta kirjastossamme olevien lähteiden perusteella en voi antaa. Seuraavia tietoja onnistuin jäljittämään:
RT-kortisto 61-10606 : Juomavesikaivot. Rakennustietosäätiö, 1996.
s. 4: Porakaivon syvyydet vaihtelevat yleensä 30...120 metriin. Yleensä syvyydeksi riittää 50...60 metriä. Koska kallioperän rakoilu useimmiten vähenee syvyyden kasvaessa runsaasti yli 100 metrin syvyisiä kaivoja ei kannata tehdä.
Luokka 66.93 KYS
KYSYMYKSIÄ kaivoista = Frågor om brunnar / Toivo Lapinlampi ... [et al.]
Helsinki : Suomen ympäristökeskus : Edita, jakaja, 2001
s.46: Kuinka syvä kallioporakaivo yleensä on?: keskimääräinen syvyys on 60-80 m, vaihdellen 20 ja 150 metrin välillä
Internetistä löysin tietoja syvemmistä kaivoista:
Kosken kunnassa on...
Varmaan voisit lukea muutaman kirjan kirjoittamisesta. Tällaisia kirjoja ovat esim.Cameron: Tyhjän paperin nautinto : tie luovaan kirjoittamiseen, 2005, Ekholm: Jutun juuri : kirjoittajan opas, 2004, Goldberg: Luihin ja ytimiin, kirja kirjoittajalle,2004, Tuuri: kuinka kirjoitan romaanin, 2004, Enwald, Elämä tarinaksi, 2003. Lisää voit kysyä kirjastosta.
Opastusta kirjoittamiseen löytyy myös netistä, esim. linkkihakemistosta Makupalat http://www.makupalat.fi/kirjat1c.htm#oppaat
Netta Muskett (s. 1887) on julkaissut 57 romaania vuosina 1927-1964. Teoksia on käännetty ainakin suomeksi, ruotsiksi, tanskaksi ja portugaliksi, mahdollisesti myös muille kielille.
Muskett käsittelee viihteellisissä, romanttisissa kirjoissaan vakaviakin aiheita, kuten ensimmäisen maailmansodan seurauksena yksin jääneiden naisten ongelmia, esim. teoksessa Painted Heaven (1934; suomeksi Saat taivaan). Toisen maailmansodan jälkeisessä tuotannossaan Muskett käsitteli myös perinteisten moraalikäsitysten ja modernin ajan seksuaalisen vapautumisen välisiä ristiriitoja, esim. teoksessa Light From One Star (1954; suom. Tähdet tuikkivat).
Netta Muskettin teosten alkuperäiset nimet ja julkaisuvuodet:
The Jade Spider. London, Hutchinson, 1927.
The...
Kysymyksesi on kovin laaja. Vastauksia voit etsiä Viikin tiedekirjaston eViikki tietokannasta
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Tässä on muita metsäalan osoitteita, josta voit hakea tietoa
http://www.iufro.org
http://www.taigarescue.org/
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4032&lan=en
http://www.efi.fi/
http://www.metla.fi/silvafennica/
http://www.metla.fi/info/vlib/Forestry/
Venäjän metsistä kerrotaan suomenkielisessä tietokannassa: lähdeteoksista voi löytyä englanninkielistä tietoa
http://www.idanmetsatieto.info/fi/cfmldocs/
Kanadan Taigasta kerrotaan tällä sivulla:
http://www.nrdc.org/land/forests/boreal/intro.asp
Tässä vielä pari teosta:
Disturbance dynamics in boreal forests. - Helsinki : Finnish Society of...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Lenita on "Magdalenan ja sen johdannaisten Leenan ja Leenin alkuaan italialais-espanjalainen hellittelymuoto". Lenitan nimipäivä on 22.7.
Tunteitten käsittelyyn on olemassa paljon lastenkirjoja, mutta tehtäviä monestakaan ei löydy. Mainitsemaasi kirjaa ”Minun suruni” ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten en voinut tarkistaa millaisesta kirjasta tarkalleen on kysymys, mutta ymmärtäisin kuitenkin, että kyseessä on työkirjanomainen täytettävä kirja? Työkirjoja kirjastoihin ei kovin paljon hankita, eivätkä alla mainitut kirjatkaan ole sellaisia. En tiedä, onko seuraavista kirjoista sinulle hyötyä, mutta tässä kuitenkin muutamia. Tiina Holmbergin kuvakirjassa Ville Vilkastuksen tunneseikkailu ( Pesäpuu ry , 2003) seurataan gorillapoikasen päivää ja pyritään tunnistamaan tunteita joita erilaiset tilanteet hänessä synnyttävät (ilo, pettymys, viha, pelko...
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka....
NAMSA, The Nato Maintenance and Supply Agency, on perustettu vuonna 1958 hoitamaan puolustusliiton yhteisiä huoltosopimuksia ja hankintoja. Se järjestää myös varaosahuoltoa, antaa teknistä tukea ja solmii sopimuksia eri asejärjestelmien ylläpidosta. Sen päätehtävänä on auttaa NATOn jäsenmaita organisoimaan toiminnalliset valmiudet erilaisille ase- ja varustelujärjestelmille. NAMSAa tarvitaan, kun kaksi tai useampia jäsenmaita käyttää samaa palvelua, operoi samaa asejärjestelmää tai päättää hankkia sellaisen. Yhteen liittyvät maat saavat järjestää hankinnan ja huoltosopimukset itsenäisesti, mutta usein on edullisinta pyytää NAMSAn apua. Suuri osa tarvittavista huoltopalveluista on ulkoistettu. NAMSA sovittaa jäsenmaiden tarpeet yhteen ja...
Rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta kirjastoista käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Haulla löytyvät esimerkiksi Suomen rahat arviohintoineen (Suomen Numismaattinen yhdistys) ja Standard catalog of world coins (näitä on eri aikakausista).
Tiedusteluja kannattaa tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Suomen numismaatikkoliiton sivuilta löytyy tietoa rahojen tunnistamisesta ja arvioinnista sekä keskustelupalstoja, osoite http://www.numismaatikko.fi/ . Siellä on myös liittoon kuuluvien yhdistysten yhteystietoja.
Eetu, Edvardin suomalainen kutsumanimi, almanakassamme v:sta
1929 tämän perinteisenä päivänä 18.3.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja 1999.
Seuraavalta sivustolta voi etsiä tietoja eri nimien yleisyydestä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
