Tässä on joitakin meneillään olevia kirjoituskilpailuja:
Pirkanmaan kirjoituskilpailu
http://www.tampere.fi/kirjasto/tiedotus/pkkilp.htm
J. H. Erkon kirjoituskilpailu
http://www.mikkeliamk.fi/index.asp?link=636.1512&language=1
Kirjoituskilpailu Tiina
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/tiedotteet/?id=36
Hekuma-kirjoituskilpailu
http://www.babeknabel.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=973&…
Lisää kilpailuja voi löytää seuraamalla kirjallisuusaiheisia verkkosivuja ja lehtiä:
http://www.kaapeli.fi/nvl/index.html
http://www.kiiltomato.net/
http://www.lukukeskus.fi/
http://rihmasto.net/
Kirjallisuusaiheisia linkkejä on kerätty myös Kirjastot.fi -sivuille http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/
Lisäksi...
Ranskalaisen kirjailijan Émile Zolan teos Juutalaisten puolustukseksi on julkaistu suomeksi vuonna 1909.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa teosta ei ole, mutta se voidaan tilata kaukolainaksi Varastokirjastosta.
Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston tíetopalvelussa tai puhelimitse 014-624 433.
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet 4.uud.laitos v. 2005:
Vaikka nimi tässä muodossa on ollut almanakassa viimeksi vuonna 1852, Luulajan horisontin mukaan laaditussa vielä 1901-18, on sitä käytetty Suomessa koko 1900-luvunkin. Nimi palautettiiin almanakkaan 1950 samalle päivälle 29.4. suomalaistetussa muodossa TEIJO, joka on nimen yleisin kansanomainen muoto. Tanskassa on tunnettu muoto Tyge, meilläkin almanakassa 1788-96 Tyke. Nimi on saatu kreikan sanasta tykios 'onnellinen' (kreikkalainen Tyche 'sattuma', 'kohtalo' oli onnen jumala), jonka nimestä latinalaistettu muoto on Tychicus. Almanakkaan nimi on otettu Amathusin piispan mukaan, joka eli 300-400-lukujen vaihteessa. Nimeä teki tunnetuksi tanskalainen tähtitietilijä Tycho Brahe (1546-...
Valitettavasti Baskervillen Koira, The Hound of Baskervilles josta on kyse ei ole saatavilla kirjastoissa. On vain uudempi filmi samasta aiheesta. Ehkä se kiinnostaisi?
Lisää tietoa kysymästäsi filmistä
http://www.imdb.com/title/tt0095330/
Ivo Andric sai Nobel-palkinnon vuonna 1961. Häneltä on suomennettu teokset Drina-joen silta : Visegradin kronikka, 1960 (Na Drini cuprija), Konsulit: Travnikin kronikka, 1962(Travnicka hronika) ja Neiti, 1961 (Gospodjica).
Suomalaiset etunimet -teoksen mukaan (tekijät Saarikalle-Suomalainen) Iisa on ollut alkujaan Alinan ja Idan lempinimi. Vastaava nimi ruotsinkielisessä almanakassa on Isa, joka yhdistetään Isabellaan, joka on italialainen muunnos nimestä Elisabeth. Elisabetin sanotaan Kustaa Vilkunan kirjassa " Etunimet" merkitsevän Eliseba Jumala on valani.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? kertoo, että Iisa voi olla lyhenne nimistä Aliisa, Raisa, Isabella. Jotkut pitävät nimeä lyhennyksenä Eufrosynestä (kr. iloinen, kirkas). Se voi myös olla lyhennys Isidorasta (Isiksen lahja). Lempiäisen Etunimet kirjassa mainitaan, että Iisa on kutsumamuoto Aliisasta ja Idasta. Saksan kielessä Isa on kutsumamuoto myös nimestä Louise.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjan mukaan Eleanor on englantilainen muunnos Eleonorasta. Eleonoora (Eleonora) nimi on alkuaan arabian Ellinor, mikä tarkoittaa ”jumala on valoni”. Nimi on mahdollisesti tullut maurien mukana Espanjaan 1000-luvulla. Sieltä se sitten levisi ensin Ranskaan ja Englantiin. Suomessa nimi on tunnettu 1700-luvulta. Nimipäivä Eleonooralla (Elli, Nelli, Noora) on 11.7.
Suomalaistettu versio BBC:n sadasta kirjasta, jotka tulisi lukea löytyy täältä http://www.kirjojentakana.fi/100-kirjaa-jotka-tulee-lukea-ennen-kuolema…, alkuperäinen ja Ilta-Sanomien 40 lista täältä, http://kirjakko.blogspot.fi/p/100-kirjaa.html .
Klassikon valintaa on myös blogissa Klassikkopaletti, https://klassikkopaletti.wordpress.com/teoksen-valinta/ .
Hyvä vaihtoehto kirjallisuuden valikoimiseen ja siihen tutustumiseen on yleisten kirjastojen tuottama Kirjasampo-palvelu, http://www.kirjasampo.fi .
Sadan kirjan esittely on koottu myös kirjaksi Jarmo Papinniemi: Sata kirjaa. Atena, 2003.
Ensi vuonna, Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi, juhlitaan myös suomalaista kirjallisuutta. Juhlavuoden 101 kirjaa valikoima paljastuu ensi vuonna....
Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalla lasipalatsissa neuvotaan yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa.Internet-osoite http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjasto.aspx?officeID=2289&ref…
Kirjastojen kokoelmista löytyy mahdollisesti myös joitain kiinnostavia kirjoja. Esim. kirjat "Kaikki mitä olet halunnnut tietää yritystoiminnasta mutta et ole tiennyt keneltä kysyä : opas yrittäjille, yrityksen perustamista suunnitteleville sekä yrittäjätutkintoon valmentautuville" ja "Yrityksen perustamisopas : käytännön perustamistoimet". Osoite pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohakuun on http://www.helmet.fi/search*fin/
Aiheeseen sopivia verkkosivustoja löydätte näppärästi Makupalojen kautta osoitteesta http://www....
Kirjastonhoitajien pätevyydestä saa tietoa mm. Suomen säädöskokoelmasta tai Internetissä Finlex-tietokannassa http://www.finlex.fi/fi/laki/ ). Alla kopiot pätevyyttä koskevista pykälistä.
Yleiset kirjastot
«Kirjastolaki» 4.12.1998/904
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980904?search%5Btype%5D=pika&…)
7 luku
Erinäiset säännökset
8 §
Kirjastolaitoksessa tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä.
Kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.
Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.
Kirjastoasetus» 18.12.1998/1078
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19981078?search%5Btype%5D=pika&…)
4 § (13.6....
Pekka ja susi löytyy satuelokuvana näytellyn elokuvan ja animaation yhdistelmänä vuodelta 1997. Elokuvan on ohjannut George Daugherty ja suomalaisina ääninä mm. Inkeri Wallenius, Emilia Pokkinen ja Ossi Ahlapuro.
Pentti Lempiäisen teos Suuri etunimikirja kertoo nimestä Iida (tai Ida) seuraavaa: Varsinkin Saksassa ja Ranskassa suosittu kuuden katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat Keski-Euroopassa mm. Ide ja Idda. Alkuosa id (työ, toiminta, ahkeruus) tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun. Tunnetuin suomalainen nimen kantaja on ollut näyttelijätär Ida Aalberg (k. 1915). Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida (Stefanis), joka oli ortodoksisen tradition mukaan marttyyri 100-luvun puolivälissä....
Satu on nimeltään Laiska-Jaakko. Se on englantilainen kansansatu, mutta tarinaa rikkaasta tytöstä, joka ei ole koskaan nauranut, kerrotaan myös Grimmin veljesten sadussa Kultainen hanhi.
Laiska-Jaakko on köyhä poika, joka saa palkaksi talonpojalle tekemästään työstä kolikoita, maitoa, juustoa, kissan, mutta hän kantaa palkkansa kotiin aina väärällä tavalla niin, että menettää sen. Lopulta hän saa palkakseen aasin, jonka hän kantaa kotiin selässään. Rikkaan miehen tytär, joka ei ole koskaan nauranut, näkee tämän ja räjähtää nauramaan. Tyttären isän lupauksen mukaan Jaakko saa tytön vaimokseen eikä hänen enää koskaan tarvitse tehdä töitä.
Laiska-Jaakko löytyy mm. kirjoista Satujen kyydissä unten maille, Kaunotar ja hirviö: Satuja...
Namibialaisesta ruokakulttuurista on kirjoissa Maistiaisia maailmalta : ruokaohjeita yhdeksästä maasta (1984) ja Makuja paluupostissa : ruokaohjeita 12 maasta (1993). Lisäksi löytyy lehtiartikkelit :
· Kuusipalo, Heli : Makuja Aasiasta Afrikkaan. Lehdessä : Et-lehti 2005, nro 14, sivu 51-61
· Kuusipalo, Heli : Ateria maistuu iltanuotiolla : makumatka Namibiaan. Lehdessä : Matkaopas 2005, nro 4, sivu 50-53
· Löyttyniemi, Leena : Tapa- ja ruokakulttuuria Amerikasta ja Aasiasta. Lehdessä : Kotitalous 1998, nro 7-8, sivu 46-53
· Janhonen, Hilkka : Tervetuloa namibialaiselle ilta-aterialle. Lehdessä : Teho 1991, nro 11-12, sivu 28-30
Suomi-Namibia-seura on julkaissut vuonna 2004 Namibialaisen keittokirjan, joka löytyy verkkoversiona sivulta...
Kirjastosta voit kysellä Mervi Kosken kirjaa Ulkomaisia nuortenkertojia, osa 1 (näkyy olevan Nurmeksessakin aikuisten osastolla). Netistä löytyy googlaamalla, esim. Penguinin sivuilta: valitse tarkennettu haku, kirjoita Robert Swindells kohtaan täsmällisellä ilmauksella ja rajaa vielä esiintyminen riippuvalikosta sivujen otsikoihin.
"Oh Beautiful for Spacious Skies" -sanoilla alkava laulu, "America the beautiful", on todennäköisesti suomennettu. Meidän tietokannoilla löytyy Yleisradion äänilevystöstä merkintä äänitteestä, jossa laulun olisi kääntänyt A.Hall. Äänitteen nimi on "Amerikan Laulajat Suomessa". Äänitettä ei näyttäisi löytyvän yleisistä kirjastoista, mutta Amerikan Laulajilla on oma Internetsivunsa, joten heiltä voinee tarkistaa sanoituksen kielen.
Äänitteen tiedot ja American Laulajien kotisivun tiedot löytyvät näistä Internetosoitteista:
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/haku.php
http://www.amerikanlaulajat.com
Kovin uusia viitteitä ei löytynyt. Arto-tietokannasta löytyi oheinen lista (liitteenä).
ja Viikin tiedekirjastosta lisäksi oheinen kirja
Nimeke:
Horticulture as therapy : principles and practice / edited by Sharon Pastor Simson and Martha C. Straus
Aineisto: kirja
Julkaistu: Binghampton, NY : Haworth Press, cop. 1998
joka kylläkin on nyt lainassa.
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN keskuksesta joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/
Kustantajaa voit etsiä ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä:
http://rinkka.helsinki.fi:7778/isbncodes/isbn_luettelot.runko.alkusivu
Kustantajatunnus on ISBN numerossa maatunnuksen 951 tai 952 jälkeen. Tunnuksen pituus vaihtelee kustannustoiminnan laajuuden mukaan, tilapäisissä julkaisuissa tunnus on 5-merkkinen.
Tietoa siitä, erottuuko omakustanne isbn-numerosta vai ei, ei löytynyt verkkosivuilta, joten lienee parasta tiedustella asiaa suoraan Isbn-keskukselta. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Suomen kuntien ja maakuntien vaakunat on esitelty Suomen kuntaliiton julkaisemassa kirjassa Suomen kuntavaakunat, maakuntavaakunat ja -tunnukset (2005). Vaakunat löytyvät myös netissä osoitteessa http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;341;85377;85008 (maakuntien vaakunat) sekä http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;341;85377;84531 (kuntien vaakunat).
