Pääasiallisesti kirjallisuudessa on pohdittu koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Suoranaisesti koulun ja jonkun ammatillisen yhdistyksen yhteistyöstä ei pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta löydy juurikaan kirjallisuutta, mutta seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Koulun pieni kulttuurikirja: koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma 1998-2001 (saatavana myös verkkoversiona osoitteessa: http://www.edu.fi/julkaisut/koulun_pieni_kulttuurikirja.pdf)
Yhdessä kasvattamaan: kohti välittämisen toimintakulttuuria (2005)(Teoksessa käsitellään koulun yhteistyötä esimerkiksi kirkon kanssa)
Tietoyhteiskunnan koulukirjasto: ossaakko nää aatella? (2004) (Keskitytään koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön)
Yrittäjyyskasvatusta...
Esimerkiksi Suomen Jakartan suurlähestystön tuottamalta sivulta http://www.finembjak.com/doc/fi/maatieto/matkailu_indonesiassa.html tai Finefoods-sivustosta, josta löytyy itämaisen ruoan valmistusohjeita http://www.finefoods.fi/.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
Kuikka Koposesta on kirjoitettu useampia kirjoja. Tämä vastaus perustuu Aini Rössin kirjaan "Kuikka Koponen, konstikas kujeilija".
Kuikka Koponen syntyi, eli ja vaikutti Savossa 1800-luvulla ja tuli kuuluisaksi silmänkääntäjänä sekä kansanparantajana.
Mitä enemmän aikaa kuluu niin sitä värikkäimmiksi hänestä kerrotut tarinat käyvät. Valokuvia hänestä ei ole.
Hänen oikea nimenä oli Abel Koponen. Abel syntyi 1833 ja kuoli 1890.
Lempinimestä on monia eri versioita.
Kansanperinteen valossa hänen useimmille tempuilleen näyttää olevan jonkinlainen hyväksyttävä motiivi. Itseoppineena kansanparantajana hän liikkui paljon.
Henkilö on olemassa, osa tarinoista on muuttunut legendoiksi
HelMet-kirjastoissa olevissa Ford Escort-korjausoppaissa ei käsitellä Cosworth-malliversioita.
Kokoelmista löytyy video, Autokanava. 1/93 : kesäkausi, jonka sisällöstä mainitaan seuraavaa:
Geneven autonäyttely ; Ford Escort Cosworth ; Kolari voi kohdata kenet tahansa ; American car show ; IFA F8 koeajossa ; Lyijytön vai lyijyllinen ; Liikenneturvallisuutta autourheilun keinoin ; Tukeva autourheilupaketti.
Videon saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi
Niina Revosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia. 1-2, Helsinki,BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Kirjailijan henkilö- ja yhteystiedot:
http://www.arsnet.net/ANJ.asp?viewID=165&peopleID=475
Kirjailijan haastattelu Unikareen kirjallisuus sivuilla:
http://www.unikankare.net/kirjallisuus/muut/leena_koiranen_niina_revon_…
Palkintoja ja arvosteluja:
http://www.uta.fi/laitokset/naistutkimus/miestutkimus/kossu/kossulaus.h…
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=454
Topografikunnan julkaisussa Paulaharju, Jyri : Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia kerrotaan s. 20, että korkeuskäyrät, oikeastaan syvyyskäyrät, esiintyivät tiettävästi ensin merikartoilla. Paulaharjun mukaan ”ranskalainen Ducarla tai hänen maanmiehensä Dufournis esitti vuonna 1771 samaa periaatetta noudatettavaksi myös maakartoissa”. ”Korkeussuhteinen uudistunut kuvaus ja riittävän suuri mittakaava antoivat nyt oikeutuksen muuttaa käsite maantieteellinen kartta topografiseksi kartaksi.” Näitä ranskalaisia ei mainita kirjassa Brown, Lloyd A. : The story of maps, 1979, missä on kuvaus (s. 285) topografikartan kehityksestä. Tosin siinä mainitaan sveitsiläinen insinööri du Carla, lieneekö sama mies.
Soria Moria on linna tunnetussa norjalaisessa kansansadussa. Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu löytyy kirjasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet todetaan näin:
Ansa 4.9. (almanakassa 1950-) on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, esim. näyttelijätär Ansa Ikonen s.1913.
Ansa varmaan rinnastettiin Paulaan, joka jo esiintyi naisennimenä, vaikkei suomen paula-sanasta johtuvana. Ansaa käytetään myös Annan muunnoksena sekä Anna-Liisan lyhenteenä.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vähän pelkästään vauvaperheitä koskevaa kirjallisuutta, kirjoissa käsitellään yleensä lapsiperheitä ja näissä kirjoissa voidaan käsitellä myös vauvaperheitä. Asiasanalla vauvaperheet löytyy Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1137574673&ulang=… teos Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (2001). Yhdistämällä asiasanat "lapsiperheet" ja "hyvinvointi" tai "lapsiperheet" ja "elinolot" saa mm. seuraavia teoksia: Perheiden muuttuvat elinolot: artikkeleita lapsiperheiden elämänmuutoksista (2005), Seija Sihvola: Lapsen terveys ja lapsiperheiden hyvinvointi: sosiaalipediatrinen tutkimus suomalaisesta lapsesta(1994), Lapsuuden hyvinvointi:...
World Bridge Federation sivun http://www.worldbridge.org/people mukaan näistä voittoisin näyttäisi olevan Giorgio Belladonna. Nimillä Primavera ja Santamarina löytyy myös muutama pelaaja.
Giorgio Belladonnan saavutukset ja ranking eri vuosina sivulla http://www.worldbridge.org/people/person.asp?qryid=1112
Alla on linkkejä verkkosivuille, joiden kautta voi hankkia tiedustelemaasi aineistoa. Tilausmahdollisuudesta ulkomaille kannattaa kysyä vielä erikseen. Äänikirjoja julkaistaan nykyisin yhä enemmän CD-levyinä, musiikkiaineisto pääasiassa CD-levyinä.
suomenkielisiä lasten kasettikirjoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=voicebooks&cat=lasten_ja_nuorten_aanikir…
äänikirjoja CD-levyinä:
http://www.bookplus.fi/themes.php?tid=74&pid=277
http://www.satunetti.com/index.php?page=tuotesivu&id=2
lasten äänikirjoja, videoita ja DVD-levyjä:
http://www.lastenvideokerho.fi/cds/showpage.asp?nodeid=687046
lasten musiikkia:
http://www.freerecordshop.fi/pages/marketingactions.asp?actionid=3415
Valitettavasti yhtään Amityville-kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole myöskään englanniksi yhtään Amityville-kirjaa. Tiedot näistä jälkimmäisistä löytyvät osoitteen http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720 kautta. OCLC WorldCat, maailman suurin bibliografinen tietokanta, sisältää tietoja mm näistä kirjoista.
Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Vastaus kysymykseesi voisi löytyä esimerkiksi Jean-François Revelin Dalai Lamaa käsittelevästä kirjasta ”Munkki ja filosofi” (Basam Books, 1999). En saanut kirjaa juuri nyt käsiini, joten en voinut tarkistaa asiaa. Kirja kuuluu Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmiin ja näyttää ainakin tällä hetkellä olevan hyllyssä. Lisäksi kirjastossa on useita Dalai Laman ajattelua valottavia teoksia. Näet luettelon kirjoista kirjaston aineistotietokannasta http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2&sesid=1137507109 kirjoittamalla Tekijä-kenttään Dalai Lama.
Lisäksi sinun kannattaa tiedustella kirjastosta seuraavia lehtiartikkeleita:
Tekijät: Peiponen, Katja
Nimeke: Kristinuskon ja buddhismin dialogista / teksti: Katja Peiponen
Julkaisussa...
Seitsemän tassua ja Penny -sarjassa ilmestyvät keväällä 2006 osat 18 ja 19. Sarja on käännetty saksan kielestä ja sitä kirjoittaa Thomas Brezina. Sarjaa julkaistaan edelleen Saksassa, joten teosten lopullista lukumäärää ei ole tiedossa.
Vilman koiraklubi -sarjassa on viimeksi ilmestynyt teos Vilma ja koditon koira keväällä 2004. Sarjaa julkaisee kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen kevään uutuuksissa ei ole ainakaan tänä keväänä ilmestymässä sarjaan uutta teosta. Tulevista teoksista tietää ehkä vain sarjan kirjoittaja, kirjailija Päivi Romppainen. Hänestä löydät tietoa osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi .
