Turun kaupunginkirjastossa on luokassa 92.833 kirjoja pääkaupunkiseudun historiasta. Suurin osa niistä keskittyy rakennuskannan historiaan, mutta useimmissa esim. jonkin tietyn korttelin kehityksestä kertovissa kirjoissa kerrotaan paljonkin myös paikalla asuneiden ihmisten arjesta. Hyvä esimerkki tällaisesta on Kaija Hackzellin toimittama kirjasarja Helsingin vanhoja kortteleita. Muita tutustumisen arvoisia; Pääkaupungin kuva; luentoja Helsingin historiasta (toim. Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo 2000), Nokea ja pilvenhattaroita; helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa (toim. Simo Laakkonen, Helsingin kaupunginmuseo 1999).
Enemmän omaelämäkerrallista tietoa tuon ajan Helsingistä löytyy esim. Salme Sauren toimittamasta...
Käyttämällä hakukonetta, esim. Googlea, saa haaviinsa kaikenlaista tietoa Arvo Ylpöstä. Luotettavimmasta päästä lienee Arvo ja Lea Ylppö Säätiön sivut, osoitteessa http://www.alys.fi/sivu2.htm
Arno Forsius on Suomen Lääkärilehdessä (2001: 24) julkaissut pienen kirjoituksen lähdeluetteloineen, ja siitä lyhyestä biografiasta löytyy myös nettiversio: http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ylppo.html
Ei sovi unohtaa että osoitteessa http://www.turku.fi/aino voi etsiä aineistoa Turun kaupunginkirjaston tietokannasta. Asiasanalla Ylppö, Arvo haetaan Ylppöä koskevaa kirjallisuutta.
Seuraavissa kirjoissa on hiusmuodin historiasta eri vuosikymmenillä:
Jones, Dylan
Haircults : Fifty years of styles and cuts. 1990.
Corson, Richard
Fashions in hair : the first five thousand years. 1971.
Syromjatnikova, Irina
Kampausten historia. 1989.
Lister, Maurice
Men's hairdressing : traditional and modern barbering.
2000.
Näyttelyjulkaisussa on myös kulttuurihistoriaa ja miesten muodin historiaa:
Welling, Heini: Turhamainen mies - narri va sankari?
2. tark. P.
[Tampere] : Nukke- ja pukumuseo, [1999].
2000-luvun hiusmuodista voisi saada tietoa kampaamo- ja parturialan erikoisaikakaus- ja ammattilehdestä Pinni:stä.
Aineisto löytyy kirjastosta paikan päältä tai kaukolainaksi tilaamalla. Käymällä kirjastossa voit katsoa myös luokan...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkisivuston (http://www.makupalat.fi/) kautta löytyy hyviä linkkejä muodin historiasta (http://www.makupalat.fi/muoti.htm). Tässä 1900-lukua(kin) käsitteleviä:
http://www.costumes.org/history/100pages/costhistpage.htm
http://www.costumegallery.com/
http://ndm.si.edu/EXHIBITIONS/fashion_in_colors/
http://www.museumoflondon.org.uk/frames.shtml?http://www.museumoflondon…
http://www.nostalgiacentral.com/
http://www.fashion-era.com/
Rovaniemen kirjastossa on kirjoille pääasiallinen laina-aika neljä viikkoa, musiikkiaineistolle kaksi viikkoa ja videoille ja dvd-levyille viikko. Uusille aineistoille laina-aika lyhenee, nopeakiertoaika on kirjoille kaksi viikkoa, musiikkiaineistoille (esim. cd-levyt) viikko ja dvd-levyille ja videoille kaksi päivää.
Sekatyylistä eli kertaustyylistä kerrotaan esim. kirjoissa Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen, Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt ja Nunn, Joan: Fashion in Costume 1200-2000 (paikalla olevia kirjoja) Internetistä löytyy myös tietoa varsinkin englanniksi, jos haet Googlesta esim. fashion 1870-1890 tai later victorian 1870-1890.
Leena Lehtolaisesta löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia dekkarikirjailijoita. kirjoittanut Ari Haasio. BTJ kirjastopalvelu 2001.
Miten rikoskirjani ovat syntyneet (Toimittaneet Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen, CrimeTime, 2012)
Tiina Torppa: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Verkkolähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175941615846
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LehtolainenLeena
http://www.leenalehtolainen.net/leena.htm
Kuolemasta on olemassa paljon erilaisia kuvakirjoja.
Tässä Tampereen kaupunginkirjaston lastenosaston keräämiä kuolemaa käsitteleviä kuvakirjoja ja tietokirjoja
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kuolema.htm
Kaikki kirjat ovat saatavissa myös Jyväskylän kaupungikirjaston lastenosastolta, lähikirjastoista tai kirjastoautosta. Lisää kuolema-aiheisia kirjoja voi etsiä Tampereen kaupungikirjaston satuhakemistosta Satumetsosta http://kirjasto.tampere.fi:8000/pallas?formid=s_form2&sesid=1137836671
tai Joensuun kaupunginkirjaston kuvakirjatietokannasta Kirjavaisesta http://kirjavainen.jns.fi/asiasanat.html
Kuvakirjoja
Chisterton Clark, Emma
Koirien taivas. Mä 2003
Durant, Alan
Aina ja ikuisesti. Mä 2004 (ystävä)
Egger, Bettina
Marianne...
Jari -nimen alkuperää on jo kerrottu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=c7b1…
Kustaa Vilkunan Etunimet -teoksen mukaan Jari on saavuttanut 1950-1960-luvulla laajan levikin.Tähän vaikutti Vilkunan mukaan Aino Räsäsen Helena -kirjojen romaanisankari Jari (Soita minulle Helena, 1945). Kirja on myös filmattu. Vuonna 1958 Jari oli seitsemänneksi suosituin poikien etunimi.
Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen löytyy peruskiven muurauksesta jonkin verran tietoa Erkki Helamaan kirjasta ”Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista” (SKS, Helsinki 2004) hakusanoilla peruskiven muuraus, multiaiset ja nurkkiaiset.
Aiheesta on olemassa ainakin seuraavat omakohtaisiin kokemuksiin perustuvat kirjat:
Talvio, Hannu: Eturauhassyöpä: kutsumaton kumppani,
Kirjapaja 2005, 951-607-173-2
Korda, Michael: Mitään salaamatta: miten selviytyä eturauhassyövästä, 2.p
Art House 2004, 951-884-385-6
Eijvergård, Larsowe: Uskomatonta!
IPC Management Group 1998
951-97910-0-0
Kuvauksia isäsuhteesta löytyy esim. seuraavista kirjoista: Martti Linna: Syysmarkkinat
Mari Mörö: Natsapartio
Timo Parvela: Isän kädestä: kahden isän kirjeenvaihtoa
Kjell Westö: Isän nimeen
Antti Hyry: Isä ja poika
Jörn Donner: Isä ja poika
Eppu Nuotio: Peiton paikka
Tyttären näkökulmaa isään valotetaan mm. seuraavissa romaaneissa:
Eila Kostamo: Kanssakulkija
Annika Sandelin: Saderunoilijan tytär
Sari Malkamäki: Jokin yhteinen maailma
Ranya ElRamly on kirjoittanut egyptiläisestä isästä ja suomalaisesta äidistä kirjassaan Auringon asema.
Yksinhuoltajaisistä kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Hannu Väisänen: Vanikan palat
Markku Ropponen: Elämysmatka
Kuvauksia yksinhuoltajaisän elämästä löytyy myös nuortenkirjoista:
Taru Väyrynen: Karri ja...
Riikka on lähinnä lyhennelmä Fredrika nimestä, joka on Fredrik nimen vastine naiselle.
Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönimi, joka esiintyy myös sanskritissa.
Fredrik merkitsee suomeksi rauhanruhtinasta, hallitsijaa jonka valtakunnan rajoilla vallitsee rauha.
Almanakan Fredrik oli Utrechtin piispa, joka kuoli marttyyrina vuonna 838.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Vilkuna, Kustaa. Etunimet.
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on tähän mennessä
ilmestynyt suomeksi 105 kpl, viimeisin vuonna 2001: Neiti Etsivä ja kolmannen korttelin arvoitus.
Uusien Neiti Etsivä -kirjojen ilmestymistä kannattaa tiedustella suoraan kustantajalta, yhteystiedot http://www.tammi.net
Neiti Etsivästä on kysytty aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakukenttään neiti etsivä ja tee haku.
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Vaasan kaupunginkirjastossa on olemassa useampia kirjoja, jotka käsittelevät 1990-luvun muotia tai musiikkia. Suurin osa kirjoista on englanninkielisiä, muutama suomenkielinenkin löytyy. Muotikirjoista voisin mainita teoksen Fashions of a decade: the 1990s ja musiikkipuolelta The Virgin encyclopedia of nineties music ja Nikula: Rauta-aika: Suomimetallin historia 1988-2002. Suurin osa aiheeseen liittyvistä kirjoista näkyi olevan lainassa tai käsikirjastokappaleena (ei kotilainaan). Jos asut Vaasassa voisit tulla käymään pääkirjaston musiikki- ja taideosastolla, jolloin voit lainata paikalla olevaa aineistoa, tehdä aiheesta kattavampaa hakua tai tutustua käsikirjastokappaleisiin. Muussa tapauksessa kannattaisi kääntyä kotikuntasi kirjaston...
Informaatikko on kirjasto- ja tietopalvelualan virallinen ammattinimeke niin yleisissä kirjastoissa, yliopisto- ja korkeakoulukirjastoissa kuin yrityskirjastoissakin. Informaatikon pätevyysvaatimuksena on yleensä ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on informaatiotutkimuksen aineopintoja vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Kirjastoammattilaiset toimivat useilla eri nimikkeillä riippuen koulutuksesta ja työstä esim. informaatikko, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja (korkeakouluopinnot suorittaneet), kirjastovirkailija,...
Kyseistä sarjaa löytyy kyllä pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta ainoastaan videokasettina eli VHS muodossa. Saatavuustietoja voi tarkistaa teoksen nimellä "Maailma sodassa" osoitteesta http://www.helmet.fi/.Sarja on melko vanha ja nauhat ovat kovasti olleet lainassa, joten niiden laatu ei välttämättä ole ihan priima enää. Dvd:nä kyseistä sarjaa ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
