Kyllä. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi/ ja valitse Sanahaku. Kirjoita hakukenttään (tai kopioi ja liimaa tästä) seuraava litania: 1770-luku or 1780-luku or 1790-luku or 1800-1809 or 1810-luku
Valitse Aineistovalikosta cd-levyt sekä Kirjastovalikosta Kirjasto Omena ja klikka painiketta Hae.
Pelkästään tsekkiläistä ruokakulttuuria koskevaa kirjaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta, mutta teoksissa Culinaria: makujen Eurooppa (2001) ja Makuja laajentuvasta unionista (2002) on käsitellään myös Tsekkiä. Reseptejä löytyy myös Catherine Atkinsonin teoksesta The practical encyclopedia of East European cooking : the definitive collection of traditional recipes, from the Baltic to the Black Sea (1999).
Aino-tietokannasta nämä kirjat saa esiin yhdistämällä asiasanat ruokakulttuuri tai ruokaohjeet ja asiasanan Tsekki http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1138711959&ulang=…
Yleisimpien suomalaisten sukunimien alkuperästä, varhaisvaiheista ja levikistä kertoo Otavan kustantama Uusi suomalainen nimikirja (1988). Sen mukaan Kervinen on karjalais-savolainen sukunimi, joka on kehittynyt sellaisesta germaanisesta henkilönnimestä kuin Gerwen, Gerwi, Kerwin, Garwen. Samaa alkuperää on Karvinen. Kervinen on tunnettu Suomen ulkopuolellakin Skandinaviassa, Gotlannissa ja Baltiassa, joten sen tuloa Suomeen ei voida tarkkaan tietää. 1500-luvulla nimi oli levinnyt Kannakselle sekä Laatokan Karjalaan.
Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Helsingin kaupunginkirjastossa oli v. 2004 hieman yli 7 miljoonaa kävijää. Asukaslukuun suhteutettuna kirjastokäyntejä oli 12,5 per asukas. Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston tilastotiedot löytyvät oheisesta osoitteesta: http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Sta…
Viime vuoden (v. 2005) tilastoja ei ole vielä julkistettu, mutta kävijämäärät ovat hieman laskeneet edellisvuodesta. Nykyisin kirjaston verkkoasioinnit (esim. HelMet)lasketaan kirjastokäynteihin. Nämä käynnit nousevat joka vuosi.
Kävijämäärät eri kirjastoissa tietnkin vaihtelevat kovasti kirjaston koon ja sijainnin mukaan. Kuukaudessa kävijöitä on keskikokoisessa kirjastossa 15-20 000 ja isossa kirjastossa jopa 40 000.
Helsingin...
Alla olevat kirjat käsittelevät automyyntiä:
Nimeke: Autojen kauppa
Julkaistu: [Helsinki] : Edita, 1996
Ulkoasu: 82 s. : kuv. ; 25 cm
Sarja: (Kuluttajavalituslautakunnan ratkaisuja, ISSN 1235-2594 ; 7)
Kohdeyhteisö: Kuluttajavalituslautakunta - ratkaisut
Asiasana: kuluttajansuoja - autot - kauppa (ysa)
kuluttajariidat - autot - kauppa (ysa)
autot - ostajat - kuluttajansuoja (ysa)
autot - kuluttajansuoja - kauppa (ysa)
autot - kuluttajariidat - kauppa (ysa)
ostajat - autot - kuluttajansuoja (ysa)
Tekijät: DUFVA, MARKKU
Nimeke: Autokauppa
Julkaistu: Helsinki : Teollistamisrahasto, 1993
Ulkoasu: [2] s., 21, [10] lehteä : kuv.
Sarja: (Toimialakatsaus / Teollistamisrahasto, Autokauppa ; 1992)
Asiasana: AUTOT - KAUPPA (ysa)
AUTOT - MYYNTI...
Teosta ei löydy Fennicasta, http://fennica.linneanet.fi/ . Etsin sukututkimusseuran sivuilta tietoja tästä kirjasta, mutta en löytänyt muuta kuin maininnan siitä, että Jaakko Hirvonen on tehnyt aiheesta pienimuotoisen monisteen. Tämä mainitaan Heikki Vuorimiehen artikkelissa (Genos 67, 1996, s. 12-18, 46-47). Artikkelissa mainitaan, että moniste on "tekijän hallussa oleva pienimuotoinen sukuselvitys, joka käsittelee Johan Storckoviuksen sekä Laukaan Monthan-suvun varhaispolvien ja Laukaan Vuorimiessuvun nuorimman haaran välistä sukulaisuussuhdetta". Voisit ehkä tiedustella Suomen sukututkimusseurasta tai etsiä sivustosta http://www.genealogia.fi , löytyisikö sieltä Vuorimiehen yhteystietoja, tai lähettää tiedustelun monisteesta Suomen...
Raija Orasella on kirjallisia teoksia yli 50. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. näytelmä-, elokuva-, ooppera- ja tv-käsikirjoituksia.
Gummerus Kustannuksen internetsivulta löytyy Raija Orasen teokset http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106
Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokannasta Sanojen aika voi etsiä tietoa sekä Raija Oraseseta että hänen tuotannostaan http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=1&pid=1576&lang=FI
Helmet-kirjastoissa on runsain mitoin suomenkielisiä Berlitzin matkaoppaita eri kohteista. Saatavuustiedot löytyvät Helmet-haulla http://www.helmet.fi/ . Kannattaa valita sanahaku, hakusanaksi Berlitz ja toivotun kohteen nimi. Pudotusvalikoista voi rajoittaa materiaalin kirjoihin ja kielen suomeksi.
Kyseessä on laki Yksityisyyden suojasta työelämässä ns. Työelämän tietosuojalaki (SäädK 759/2004).
Voit hakea lain valtion säädöstietopankista www.finlex.fi
Parasta olisi kuitenkin mennä eduskunnan palvelimelle www.eduskunta.fi , valita pääsivulta asiat ja asiakirjat, sieltä asioiden käsittelyvaiheet, jolloin avautuu lomake valtiopäiväasioiden hakua varten. Kun kirjoitat lomakkeen "asian tunnus" kohtaan: he 162/2003 ja painat suorita haku painiketta, saat eteesi asian käsittelytiedot. Vasemmalta freimiltä löydät kokotekstinä hallituksen esityksen ja valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Oikean freimin lopussa on linkki säädöskokoelmaan, eli itse lakiin.
Asiaan perehtyessäsi on hyvä huomata ettei laki mennyt sähköpostienkaan osalta läpi...
Teoksesta voi lähettää esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteet Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/.
Teosta voi myös tarjota välitettäväksi esim. BTJ Kirjastopalvelun tai Kirjavälityksen kautta. BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440, sähköposti btj.kirjastopalvelu@btj.fi. Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta http://www.btj.fi/. Kirjavälitys Oy:n osoite on Hakakalliontie 10, 05460 HYVINKÄÄ, puhelinvaihde 010 345 100 ja sähköpostiosoite kvtilaus@kirjavälitys.fi. Lisätietoja yrityksestä saa osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/.
Mervi Kosken kirjasta ”Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan” löytyy artikkeli myös Måns Gahrtonista. Voit lainata kirjan kirjastostasi tai käydä lukemassa sitä siellä; tietopalvelussa on yleensä ei-lainattava kappale aina paikalla.
Internetissä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi osoitteesta http://www.evaochadam.com/mans_johan.htm
Löydät varmasti tärkeimpiin kysymyksiisi vastaukset näistä lähteistä.
Kysymäsi laulun nimi on Kansalaismarssi, jonka on säveltänyt Aatto A. Lumme ja sanat ovat Severi Nuormaan.
Siteeraamasi sanat ovat laulun ensimmäinen säkeistö. Laulussa on vielä kaksi muuta säkeistöä.
Nuotit ja sanat lauluun löytyvät ainakin kirjoista:
Siukonen, Wilho: Nuorten laulukirja...
Musiikki ja me 7-9 : oppilaan kirja
Yle on tietysti asiantuntija, joten voit melko hyvin luottaa heidän vastaukseensa. Kuitenkin YLE:n vuosikirjoissa kerrotaan tarkasti kaikista radio- ja tv-toimintaan liittyvistä tapahtumista. Vuosikirjasta 1978-1979 löytyy esimerkiksi seuraava maininta (s. 116):
"Television uutistoiminta siirtyi kertomusvuoden lopulla kokonaan väriin. Maanantaista 14.5.1979 ei enää ollut mustavalkoisia maanantaipäiviä, vaan uutiset ovat kaikkina viikonpäivinä väreissä - kuitenkin lukuunottamatta uutisten käytössä olevan väristudion huoltokausia."
Väritelevision kehityksestä kertoo myös Paavo Velanderin teos "Kidekoneesta väritelevisioon" (Kirjayhtymä 1986). Siinä sanotaan, että vuonna 1974 saatin käyttöön Tohlopin väristudiot, jolloin yli puolet tv-...
Valtiopäivämiehistä löytyy kattavat henkilötiedot teoksista: Kaarlo Österbladh: Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906 ja Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809-1906. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi.
Muuten isoisän isää kannattaa etsiä Suomen Sukututkimusseuran kirjaston kautta, osoite http://www.genealogia.fi/kirjasto.
Jos vaikka katsot teoksen Noonan,Rosland:Rakkaustesti tietoja, huomaat nideluokka-kohdasta sen olevan usein kohdassa NUORET tai NUORET AIKUISET. Lisäksi alhaalla on kohdassa Asiasana mainittu myös "nuortenkirjallisuus". ja "tyttökirjat". Nuorten kirjat ovat usein lastenosaston yhteydessä yleisissä kirjastoissa. Selkeämpi esimerkki on vaikkapa Brunhoff, Jean de: Babar.2. Siinä on osasto-kohdassa aina merkintä "las" joka tarkoittaa lastenosastoa ja lisäksi asiasanoissa on alhaalla "lastenkirjallisuus".
Näin ollen lastenosastolla olevan kirjan löytää joko osasto-merkinnän, nideluokka-merkinnän tai asiasanojen perusteella.
Vastaavasti aikuisten osaston kaunokirjallinen teos Brown, Dan: Da Vinci -koodin osasto on aik, siis aikuistenosasto,...
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi?, että Elma voi olla muunnelma monestakin eri nimestä, esim. nimestä Ihanelma tai Thelma.
Pentti Lempiäinen on puolestaan sitä mieltä (Suuri etunimikirja), että nimi lienee ulkomaalaisperäinen, sillä se tavataan useissa kielissä lyhentymänä nimiyhdisteistä, joiden alkuosana on Elsa, Else tai Elisabet ja jälkiosana esim. Maria. Saksassa, Italiassa ja Amerikassa Elman kantanimiksi on mainittu myös Vilhelmina ja siitä muodostunut Guglielma. (Riihosen mukaan Vilhelmiina on Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Måns Gahrtonista on usein kysytty. Verkosta ei löydy tietoa kirjailijasta suomenkielellä, ainoastaan kirjaesittelyjä, mutta kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia 1, s. 96-103 kerrotaan kirjailijasta ja hänen teoksistaan.
Monissa meksikolaista ruokaa käsittelevissä kirjoissa on lähinnä reseptejä. Tässä kuitenkin muutamia kirjoja, joissa on ainakin jonkin verran tietoa Meksikon ruokakulttuurista yleensä:
Liimatainen, Aura: Ruokapurjehdus Karibianmereltä Meksikoon. Helsinki: WSOY, 2003.
Nuuttila, Mirjaliisa: Elämäniloisia ruokia Lousianasta ja Meksikosta. Porvoo: WSOY, 1993.
Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta. Helsinki: WSOY, 2005.
Suomalainen ruokapöytä 8: ja muiden maiden keittiöt. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.
Seuraavissa lehtijutuissa kerrotaan Meksikon ruokakulttuurista:
Cameron, Fiona: Liekkejä lautasella (Makumatka). Matkaopas 2003 ; 5: s. 48-51.
Uljas, Raija: Värien ja makujen Meksiko. Et-lehti 1998 ; 5: s. 82-88.
